Blogi: Henna Kajava, ke 02.12.2020 23:46

Laiskottelevat mamuoppilaat perheineen takaisinkotiutukseen

Useilla maahanmuuttajaluokilla opettaneena ajatukseni on vahvistunut siitä, kuinka Suomen on kertakaikkiaan vaadittava maahanmuuttajaoppilailta kouluissa sinnikästä opiskelua tai oppilaiden ja heidän perheidensä oleskelulupia ei enää jatketa. Osa maahanmuuttajataustaisista oppilaista yrittää siinä, missä keskiverrot suomalaiset oppilaat, mutta osa taas ei. Erityisesti kaikkein ongelmallisimman kulttuuriryhmän kohdalla stereotypia myöhästelystä ja laiskottelusta helposti vahvistuu kokemusten kautta. Toki ahkeria yksilöitä löytyy tässäkin ryhmässä.

Suomi profiloituu maahanmuutossa ennen kaikkea humanitaarisen maahanmuuton maana, jossa kansailaisuuden saa nopeammin ja helpommin kuin muualla Euroopassa. Toisaalta olemme pieniväestöinen maa, jonka pärjääminen on perustunut korkeaan osaamiseen. Näin meillä on oltava keinot turvata osaamisemme tulevaisuus heikkolaatuisen maahanmuuton paineessa.

Tuoreessa Suomi seuraavan polven kasvuympäristönä -raportissa 15/2020 verrattiin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden peruskoulun päättötodistusten lukuaineiden keskiarvoja kantasuomalaiseen vertailuryhmään. Oppilaista, joiden vanhemmat olivat Lähi-idästä tai Afrikasta kotoisin lukuaineiden keskiarvo oli alle kahdeksan 78 %:lla. Kantasuomalaisilla osuus oli 57 %. Eroa on siten pyöreästi 20 prosenttiyksikköä. Tässä vertailussa on lisäksi huomioitava pari seikkaa; vieraskieliset oppilaat suorittavat yleensä suomen kielen hyvin paljon kantaväestön suomen opintoja helpommat opinnot S2-ryhmissä. Toisaalta on uutisoitu, että maahanmuuttajataustaisia oppilaita suositaan arvosanoissa, ilmeisesti kannustusmielessä, ja erot samantasoisista suorituksista kantaväestön oppilaiden kanssa voivat olla jopa kahden arvosanan verran maahanmuuttajaoppilaiden hyväksi. Onneksi peruskouluihin on tulossa pian uudet arvostelukriteerit, joilla pyritään vähentämään huomattavasti opettajien erilaisia käytäntöjä ja epätasapuolisuutta arvosanojen myöntämisessä.

Edellä mainittua tuoretta raporttia luotettavammat, mutta vanhemmat tutkimustulokset ovat eri kulttuuriryhmien osaamista vertailevat PISA-tulokset (vuodelta 2012), joissa opettajien erot oppilaiden arvioinneissa tasoittuvat. Eri maiden maahanmuuton laatueroista kertoo hyvin se, että Suomessa kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erot PISA-tuloksissa ovat OECD-maiden suurimmat kantaväestön hyväksi, kun Australiassa maahanmuuttajataustaiset pärjäävät paremmin koulussa kuin kantaväestö. Toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät Suomessa odotetusti yleensä paremmin kuin ensimmäisen polven joitakin poikkeuksia, kuten somaleja lukuun ottamatta - joiden kohdalla tulokset heikkenevät entisestään. Lukutaidossa toisen polven maahanmuuttajat jäivät 87%:iin kantasuomalaisten keskimääräisestä tasosta ja matematiikassa 86 %:iin. Somalinkielisillä vastaavat tasot kantaväestöön verrattuna olivat 83 % ja 81 %.

Näissä tutkimuksissa on merkille pantavaa, kuinka ne ovat usein kansainvälisestikin vasemmistolaishenkisiä. Tätä kuvastaa em. VTV:n raportin tulkinta, jonka mukaan maahanmuuttajataustaisten kantasuomalaisia heikompaan koulumenestykseen on syynä maahanmuuttajataustaisten syrjintä, ja tämän kerrotaan samassa yhteydessä olevan kansainvälisesti yleinen tulkinta: "Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa tällainen ero osaamisessa tulkitaan pääasiallisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiseksi kohteluksi."

Jos ja kun erilaista kohtelua onkin maahanmuuttajaoppilaita kohtaan, niin se tapahtuu vallalla olevan positiivisen diskriminaation hengessä, jossa maahanmuuttajat saavat ylimääräistä opetusta esim. tuki- ja oman äidinkielen opetuksessa, sekä sitten tietenkin annetaan kannustavia arvosanoja.

Monikulttuurisuuspolitiikka ja monikulttuuristen identiteettien korostaminen toisaalta varmasti heikentää uskoa omaan osaamiseen, osaamisitsetuntoa. Mitä vahvemmin kokee kuuluvansa heikkojen oppijoiden kulttuuriryhmään, sitä enemmän tällainen identiteettipolitiikka vaikuttaa varmasti oppimista heikentävästi. Maahanmuuttajaoppilaat tuntuvat myös korostavan pitkälle monikulttuuristuneissa kouluissa itse erilaisten etnisten taustojen merkitystä kielteisellä tavalla, mikä vaikuttaa viestittävän juurettomuuden tunteesta. Tilannetta kuvaa opettajan näkökulmasta hyvin se, kuinka oppilaat kysyvät usein, että mistä maasta minä tulen ja olenko suomalainen. Olen täysin kantasuomalainen, mutta koska niin suuri osa oppilaista on lähinnä kehitysmaista, itänaapurista ja Kiinasta kotoisin, he ajattelevat, että minäkin saatan hyvinkin olla joku muu kuin suomalainen. Oppilaat nähnevät suomalaisuuden väistyvänä asiana, eikä vallitsevana kulttuurina.

Nuoret ovat yleensä mukavia oppilaina, vaikka olisivatkin rauhattomia ja äänekkäitä. Nuoruus on vaikeaa aikaa ja itsetunto vasta hauraassa muotoutumisvaiheessa. Myös maahanmuuttajanuoret ovat omien kokemusteni mukaan yleensä sympaattisia, enkä ole kohdannut ongelmauskonnonkaan tunnustajien suunnalta opettajan vähättelyä. Voi toki johtua siitä, että olen kovana tarvittaessa.

Nuorten yleisestä hauraudesta ja mukavuudesta huolimatta Suomen hyvinvointi ei tule kestämään väestönvaihdosta heikosti koulussa pärjäävään väestöön. Kyse on myös merkittävästä turvallisuuskysymyksestä. Suomessa on jo omastakin takaa ongelmia heikentyneen oppilasaineksen vuoksi, kun ihmiset tekevät yhä vanhempina lapsia, minkä seurauksena lapsilla on useammin kehityshäiriöitä ja tuen tarvetta. Myös kaiken oppimisen edellytyksenä oleva luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt etenkin pojilla. Tähän lienee paljolti syynä kirjojen vaihtuminen liikaa pelimaailmoihin.

Yksisuuntainen hyöty mistä tahansa ei johda yleensä hyvään. Maahanmuuttopolitiikan on perustuttava jatkossa win-win -periaatteelle Suomeen muuttavien ja suomalaisten välillä.

Suomen vastuuttomasta maahanmuuttopolitiikasta huolimatta olkaamme kannustavia ja ystävällisiä nuorisolle taustasta riippumatta.

Henna Kajava ke 02.12. 23:46

Henna Kajava

Eduskuntavaaliehdokas (PS) ja Espoon kaupunginvaltuutettu. Vähäosaisten, tuotantoeläinten, luonnon, säästeliään talouspolitiikan ja avoimien kulttuuritapahtumien ystävä. Kahden himoscoottaajan äiti. Olen valmistunut hyvin arvosanoin kehitysmaiden maantieteestä. Globaali, kokonaisvaltainen näkökulma on minulle luontevin, mutta korostan samalla lähes jokaisen yksilön arvoa.

tuoreimmat

Yhteisöllistä asumista Espoon liikakasvuun!

ke 24.11. 21:27

Gangsta rap lisännyt väkivaltaisuutta mamunuorissa

pe 15.10. 23:00

Amran - Pohdintaa vuonna 1990 Suomeen tulleen somalipakolaisen kirjasta

pe 03.09. 00:22

Kuka on suomalainen, Kai Mykkänen?

su 29.08. 12:25

Terveyskeskuskokemuksia Espoossa ja lääkärituonti ulkomailta

to 10.06. 13:37

Puolta Espoosta ollaan kaavoittamassa maahanmuutolle

pe 07.05. 15:19

Kokoomus ja punavihreät poistamassa Espoossa maksuttoman pysäköinnin

pe 23.04. 21:16

PS haluaa ainoana puolueena pakkoruotsin historiaan

su 18.04. 01:22

Espoon turvallisuus romahtanut

pe 09.04. 19:13

Punavihreät muuttaneet amikset päivähoitopaikoiksi

ma 22.03. 20:29

blogit

Vieraskynä

IHMELÄÄKE IVERMEKTIININ HOITO-OHJEET KORONAAN VIHDOIN SUOMEKSI

to 18.11.2021 22:46

Juha Ahvio

Onko vihreä energia puhdasta?

la 20.11.2021 00:36

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Kotouttaminen ei tunnu onnistuvan

ke 18.11.2020 16:56

Petteri Hiienkoski

Ilmastopolitiikka systemaattisessa harhassa

su 23.05.2021 18:06

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

AUKUS yllätti EU:n

ti 21.09.2021 14:41

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Yhteisöllistä asumista Espoon liikakasvuun!

ke 24.11.2021 21:27

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11.2020 17:19

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Puheenvuoroni Helsingin valtuustossa feministien rasismin vastaisesta aloitteesta Paavo Arhinmäki triggeröityi

to 25.11.2021 18:01

Heikki Porkka

Bile-hile, bändäri, pissis ja pääministeri

ke 08.12.2021 22:34

Tapio Puolimatka

Pelon politiikka luo mukautuvia kansalaisia

su 31.10.2021 06:27

Olli Pusa

Ilmastonmuutos etenee?

pe 26.11.2021 15:27

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Tolstoin aivoituksia

ma 22.11.2021 23:49

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44