Iltalehti kertoi kahdesta irakilaisesta turvapaikanhakijasta, jotka ilmoittivat pysyvänsä Suomessa riippumatta saavatko he siihen siihen luvan tai ei. Lehden juttu oli varsin valaiseva monellakin tavalla, joten päätin tarttua siihen.

Pohjois-Irakista Tampereelle päätynyt Hakim on tähän mennessä saanut kaksi kielteistä päätöstä. Ensin Maahanmuuttovirastolta ja myöhemmin Helsingin hallinto-oikeudelta. Nyt asia on korkeimman hallinto-oikeuden pohdittavana.

Hakim ei kuitenkaan ole valmis luovuttamaan. Sen sijaan hän uhoaa, että "jos korkeimmasta hallinto-oikeudesta tulee kielteinen päätös, aloitan koko homman alusta. Asianajajani sanoi, että se on mahdollista."

Suomalaisena veronmaksajana en voi olla kysymättä asianajajan moraalin perään. Onko todellakin suomalaisen juristin tehtävänä olla kunnioittamatta hallinnollisia ja oikeudellisia päätöksiä ja sen sijaan kehottaa maahan saapunutta elintasopakolaista ylläpitämään ja ruuhkauttamaan kallista prosessia, vaikka lopputulos on joka tapauksessa selvä. Ilmeisesti kyseisen juristin rahanhimo on sumentanut järjen.

Hakim kertoi lisäksi, että "minulla on mielenterveysongelmia ja olen ollut täällä jo kaksi kertaa sairaalahoidossa. Irakissa ei ole tarjolla mitään hoitoa psyykkisiin ongelmiin ja masennukseen."

Ottamatta kantaa miehen ongelmiin, on Iltalehteä kiitettävä siitä, että se julkaisi näin ilmeisen tapauksen suomalaisen hyvinvointijärjestelmän väärinkäytöstä. Maailmassahan on varmuudella miljoonia mielenterveysongelmaisia, mutta suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on jo muutenkin kustannuskriisissä.

Miksi ihmeessä Hakimin pitäisi tässä tilanteessa saada suomalaisten piikkiin jonkinlainen erityiskohtelu kun miljoonat muut eivät voi sellaista saada?

Iltalehti kertoi edelleen, että Hakim oli Suomeen tullessaan rahoittanut ihmissalakuljettajien bisnestä 8000 dollarilla. Sitä vastaan sai lennon Bagdadista Turkkiin, mistä matkaa jatkettiin junalla, autolla ja veneellä. Viimeinen etappi oli kuorma-autokyyti Ruotsin halki.

Hakimin reitille osui siksi useitakin turvallisia maita. Siitä herää hakematta kysymys: miksi mikään niistä ei kelvannut hänelle? Vastaus lienee se, että aiemmin irakilainen sai Suomesta turvapaikan paljon todennäköisemmin kuin mistään muusta Euroopan maasta.

Entä Hakimin potentiaali suomalaiselle yhteiskunnalle? Oman kertomansa mukaan hän ei ole käynyt koskaan koulua, mutta osaa silti puhua neljää kieltä. Ilman koulusivistystä ei mielenterveysongelmaisella liene Suomessa tulevaisuutta kuin yhteiskunnan elättinä. Ei, vaikka osaisikin neljää kieltä.

Itse asiassa emme tiedä todellisuudessa kuka tämä mies on. Paperit ovat nimittäin miehen kertoman mukaan hukkuneet Englannin kanaaliin. Siten hän voi kyllä olla Hakim, mutta yhtä hyvin Ali, Saddam tai vaikka Osama. Mutta oli kuka hyvänsä, hän on joka tapauksessa kallis taakka suomalaiselle veronmaksajalle.

* * *

Iltalehti kertoi kahdesta muustakin irakilaisesta, jotka eivät suostu lähtemään pois Suomesta edes oikeuden päätöksen jälkeen. Onkohan heilläkin neuvoja suomalaisen veronmaksajan piikkiin jakelevat asianajajat?

Ali-niminen shiiamuslimi kertoi jättäneensä vaimonsa ja poikansa piiloon Irakiin, vaikka ongelmia aiheuttanut "jengi löytää heidät jos haluaa". Ali itse on jutun mukaan suuri sankari, joka joutui jengin tappolistalle, koska oman kertomansa mukaan yritti "laittaa heitä kuriin toisin kuin muut poliisit".

Niinpä Ali haluaisi nyt Suomessa poliisiksi. Hänellä on oman kertomansa mukaan pitkä kokemus poliisin työstä ja hän on hyvä siinä. Näin siitä huolimatta, että hänelle tuli - ainakin IL:n jutun mukaan - lähtö Irakista juuri ammatin takia.

* * *

Kolmas jutussä käsitelty henkilö oli Ashraf, jonka mukaan Suomi tarvitsee häntä. Mies kertoi valmistuneensa "Bagdadin yliopistosta historian opettajaksi vuonna 2012. Tulen hyvästä perheestä ja saan rahaa isältäni, jos sitä tarvitsen. Suomalaisten ei tarvitse maksaa minulle yhtään mitään, kunhan saan työpaikan."

Oli virkistävää kuulla, ettei tämä henkilö kaipaa suomalaisten elätystä. Hän on myös ollut hyvin aktiivinen turvapaikkapäätöstä odotellessaan. Siitä huolimatta minua jäi mietityttämään se, että me tarvitsisimme häntä. Mutta kuunnellaan perustelut.

"Suomessa on vain 5 miljoonaa asukasta ja te tarvitsette uusia asukkaita. Suomessa on myös paljon vanhoja ihmisiä, joten nuoria tarvitaan rakentamaan ja ylläpitämään yhteiskuntaa."

Ensinnäkin ihmettelen miksi me tarvitsemme lisää asukkaita? Siis maailmassa, jonka suurin ongelma on liikakansoitus ja väestöräjähdys.

Toiseksi meillä on juuri nyt jopa liikaa opettajia. Siitä merkkinä tämän aamun Helsingin Sanomat kertoi ruotsalaisten haalivan Suomesta opettajia omiin kouluihinsa.

Ei siis tunnu todennäköiseltä, että irakilainen historianopettaja sijoittuisi maassamme koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Ei vaikka hän onkin osoittanut aktiivisuutta Suomessa olonsa aikana ja isä on varakas.

* * *

Näiden kolmen henkilön osalta on todettava, ettei heillä ole Suomelle juuri mitään annettavaa. Tässä vaiheessa he uhoavat jäävänsä maahan vaikka väkisin, mutta ehkä ainakin osa tulee ajan myötä toisin aatoksiin.

Veronmaksajien kukkaroa he ovat jo nyt rasittaneet, ja näyttävät jatkossa kuppaavan sitä asianajajiensa ohjauksessa lisää. Siksi on toivottavaa, että he ennemmin tai myöhemmin tarttuisivat maahanmuuttoviraston järjestämään vapaehtoiseen paluuseen.

Siitä kertoi Iltalehden toisessa jutussa ylitarkastaja Mari Helenius Maahanmuuttovirastosta: "maksamme ja järjestämme kotimatkan ovelta ovelle. Lähtijöiden ei tarvitse huolehtia lentolipuista eikä taksimatkoista. Lisäksi heille tarjotaan joko rahallinen korvaus tai palveluja ja hyödykkeitä,"

Ja ellei vapaaehtoinen poistuminen onnistu, on suomalaisen yhteiskunnan keksittävä keinot panna oikeuden päätökset voimaan. Nykyinen tilanne, jossa ihmisiä ei saada poistettua maasta edes lainvoimaisella päätöksellä on ajan myötä mahdoton.

Tilanne vaatii siis uusia poliittisia päätöksiä. Ja viranomaisten jämäkkyyttä niiden toteuttamisessa.