Helsinki on velvollinen tasapainottamaan SOTEPE-budjettiaan seuraavan kolmen vuoden aikana yli sadalla miljoonalla eurolla. SOTEPE-lautakunnalle tuotiin 15.8.2023 tiedoksi alustava muutosohjelma säästö- ja lisärahoitustoimineen.
Yksikään mietityistä säästökohteista ei kohdistunut maahanmuuttajille annettaviin räätälöityihin ja kalliisiin SOTE-palveluihin. Punavihreään identiteettipolitiikan mukaiseen uhriluokitukseen ja yhdenvertaisuuteen perustuva SOTE-palveluiden tuotanto lisää voimakkaasti kustannuksia, ehkäisee kalliiden maahanmuuttoon liittyvien SOTE-ongelmien ratkomista primäärisellä ennaltaehkäisyllä, on osin selkeästi maahanmuuttajia suosivaa (sosiaali- ja hammashuolto) ja on räikeästi vammaisia syrjivää.
Osana muutosohjelmaa Helsinki tulee keräämään vuosittain ehkä noin 15 miljoonaa euroa asiakasmaksuina, joiden osuus SOTE-kustannuksista on Suomessa kansainvälisesti ottaen korkea. Jo nyt ainakin yli kymmenen tuhannen maahanmuuttajan asiakasmaksut voidaan joutua maksamaan Helsingin kaupungin maksamasta täydentävästä toimeentulotuesta eli veronmaksajien pussista, mikä tulee kiihdyttämään keskustelua Ruotsin lailla veroa koskaan Suomeen maksamattomien ihmisten oikeudesta ilmaisiin SOTE-palveluihin.
Suomeen kohdistuva vammais- että potilasturismi uhkaavat SOTE-palveluiden rahoitusta.
Sekä somalin- että arabiankielisten helsinkiläisten perheiden yliedustus toimeentulotukea saavien sekä lastensuojelun hyvin kalliiden nyt voimallisesti lisättävien sekundaaripreventiopalveluiden joukossa on erittäin suuri. Ruotsin- ja kiinankieliset ja aasialaiset yleensä eivät juuri hakeudu toimeentulotuen piiriin.
Helsinki vetoaa maahanmuuton kustannuksiin sen lobatessa valtionvarainministeriöön päin turvatakseen SOTE-rahoituksensa tekemättä asiaankuuluvia voimavaralaskelmia, vaikka Helsinki kaupunkistrategiassaan toteaa maahanmuuton aiheuttaman ja vaatiman palvelutuotannon olevan kestävän taloudenpidon reunaehto.
Helsingissä oli vuonna 2020 noin 110 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Heidän lukumääränsä on noussut nopeasti viimeisten vuosien aikana lisäten SOTE-palveluiden tarvetta ja niiden tarvitsemaa rahoitusta.
Maahanmuuttajat ovat voimakkaasti yliedustettuja perustoimeentulotuen saajissa ja kaikista perustoimeentulotuen piirissä olevista helsinkiläisistä vieraskielisiä oli vuonna 2019 31 713 eli 47 prosenttia ja tästä koituva bruttokustannus KELA:lle oli vuonna 2021 70 miljoonaa euroa. KELA:n maksamasta perustoimeentulotuesta maksetaan mm. lääkkeet ja tästä johtuen ensimmäistä kertaa Suomen historiassa Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan seuraavaa:
”Toimeentulotuesta on muodostunut rinnakkainen lääkekorvausjärjestelmä, joka ei ole sopusoinnussa nykyisen sairasvakuutusjärjestelmän periaatteiden kanssa. Sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmää ja lääkkeiden maksamista toimeentulotuesta arvioidaan kokonaisuutena ja uudistetaan.”
KELA:n myöntämästä perustoimeentulotuesta noin 10 miljoonalla kustannetaan terveydenhuoltomenoja Helsingissä.
Vuonna 2019 Helsingin kaupungin maksaman täydentävän toimeentulotuen saajatalouksia oli Helsingissä 13 897, joista päähenkilöistä (tuenhakija) 10 397 oli Suomen kansalaisia ja 3500 eli 25 % kaikista päähenkilöistä ulkomaiden kansalaisia. Vieraskieliset perheet ovat kantasuomalaisia perheitä suurempia, jolloin täydentävän toimeentulotuen saajien vieraskielisten määrä on paljon suurempi määrä kuin em. 25 % ja koska moni täydentävää toimeentuloa saava maahanmuuttaja on saanut Suomen kansalaisuuden. Näin Helsingissä on jo nyt ainakin yli 10 000 vieraskielistä täydentävää, ehkäisevää tai muuta toimeentulotuen saajaa. Erityisesti vuoden 2015 aikana tulleita irakilaisperheitä on saapunut muualta Suomesta Helsinkiin lisäten täydentävän toimeentulotuen saajien määrää Helsingissä. Täydentävää, ehkäisevää ja muuta toimeentulotukea maksetaan Helsingissä noin 15 miljoonaan euroa vuodessa. Tulottomia ja vain verottomia tuloja saavia työikäisiä, joista selvä enemmistö lienee maahanmuuttajia, on Helsingissä 6000 henkilöä.
Taulukossa 1. on tietoa ruokakuntien täydentävää toimeentulotukea saavien eri kieliryhmien päähenkilöiden osuudesta ja sen suhteellista erosta verrattuna ruotsinkielisiin. Ruotsin- ja kiinankielisen väestön keskuudessa turvautuminen täydentävään toimeentulotukeen on harvinaista, kun taas sekä arabian- että somalinkielisten yliedustus täydentävää toimeentulotukea saavien keskuudessa on huomattavan suuri. Suhteellinen ero ei välttämättä kuvasta eri kieliryhmien saamaa toimeentulotukea suoraan, koska perhekoko vaihtelee. Näin esimerkiksi somalinkielisten kohdalla suuren perhekoon vuoksi heidän saama toimeentulotuki per perhe on merkittävästi suurempi kuin esimerkiksi kantasuomalaisten perheiden. Aasialaisia ei ole merkittävässä määrin toimeentulotuen piirissä.
Taulukko 1. Täydentävää toimeentulotukea saavien eri kieliryhmien ruokakuntien lukumäärät ja niiden päähenkilöiden osuuden suhteellinen ero verrattuna ruotsinkielisiin prosentteina. |
||||
Kieliryhmä |
Päähenkilöiden lkm* |
Kieliryhmän koko* |
Päähenkilöitä per 1000 |
Suhteellinen ero ruotsinkielisiin verrattuna |
Ruotsin |
126 |
37 000 |
3,4 |
Vertailuryhmä |
Kiinan |
16 |
4 000 |
4,0 |
18 % |
Viron |
140 |
10 340 |
13,5 |
397 % |
Suomen |
8127 |
511 000 |
15,9 |
468 % |
Venäjän |
441 |
19 410 |
23,0 |
676 % |
Englannin |
267 |
7 480 |
35,7 |
1 050 % |
Farsin (Persia) |
141 |
3 300 |
42,7 |
1 256 % |
Kurdin |
294 |
3 740 |
78,6 |
2 312 % |
Somalin |
1 041 |
12 100 |
86,0 |
2 529 % |
Arabian |
1067 |
8 470 |
126,0 |
3 706 % |
*Lähde: Helsingin sosiaalihuolto; tiedot ovat vuodelta 2023 31.7 asti. Kaikkiaan 12 978 päähenkilöitä, joille tehty täydentävän toimeentulotuen päätös. He edustavat 165 eri asiointikieliryhmää. Ainoastaan 24 päähenkilön osalta asiointikieli ei ole tiedossa. **kieliryhmän koon tiedot ovat vuodelta 2020
Kun Helsinki nyt syksyllä hyväksyttävällä muutosohjelmallaan joutuu harmonisoimaan asiakasmaksut muun Suomen kanssa ja näin luopuu palveluiden maksuttomuudesta, se tulee keräämään näin noin 15 miljoonaa euroa vuosittain kaupungin kassaan. Sosiaalipoliittinen keskustelu Ruotsin tapaan koskaan veroja maksamattoman väestön osan oikeudesta heille käytännössä ilmaisiin SOTE-palveluihin tulee varmuudella kärjistymään, koska monen maahanmuuttajan asiakasmaksut tultaneen Helsingissä maksamaan täydentävästä toimeentulotuesta eli veroa maksavien kansalaisten kukkaroista ja koska Suomessa asiakasmaksujen osuus terveydenhuollon kustannuksista on jo nyt kansainvälisesti vertaillen korkea. Varattomiksi oletettujen maahanmuuttajien asiakasmaksut saatetaan myös jättää keräämättä.
Maahanmuuton pelkät KELA:n ja valtiovarainministeriön yleiskatteellisesta budjetista maksettavien eri toimeentulotukien menot ovat Helsingissä noin vajaa 80 miljoonaa euroa.
Helsingin SOTE-virkamiehet käyttävät esityksissään kieltä, joka perustuu maassamme omaksuttuun punavihreän identiteettipolitiikan mukaiseen uhriluokitukseen. Virkamiehet puhuvat ja kirjoittavat SOTEPE-lautakunnalle laatimissa esityksissä tarpeesta antaa palveluja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksen mukaisesti kulttuurisensitiivisesti tai traumatietoisella otteella, mikä johtaa maahanmuuttajille annettavien palveluiden ylimitoitukseen, räätälöintiin ja jopa niiden priorisointiin, vaikka perusteluna maahanmuuttajien suosimiselle väitetään olevan yhdenvertaisuuden edistäminen.
Suomalaisilta on jäänyt huomaamatta, että yhdenvertaisuus on eri käsite kuin entisajan tasa-arvo (Kuva). Nyt puhutaan lopputulemaperustaisesta tasa-arvosta eli yhdenvertaisuudesta, jossa toisin kuin perinteisessä tasa-arvoajattelussa mm. ihon värillä on merkitystä. Tällä on kielteisiä vaikutuksia kaikkein heikoimmille eli vammaisille, koska uuden 2015 pääministeri Alexander Stubbin aikana muutetun yhdenvertaisuuslain myötä, positiivisen syrjinnän eetos ulotettiin suureen määrään maahanmuuttajia, kun aiemman sosiaalipoliittisen eetoksen mukaan vain vammaiset ovat saaneet nauttia lopputulemaperustaisesta tasa-arvosta. Positiivinen syrjintä ulotettiin laajalti koskemaan maahanmuuttajia, vaikka toinen lainmuutoksella toimeenpantavista EU-direktiiveistä ei sitä edes vaatinut. Nyt vammaiset joutuvat kilpailemaan vähistä voimavaroista täysin terveiden ihmisten kanssa. Tämä näkyi konkreettisesti jo vuonna 2017, kun vammaisten harkinnanvaraista tukea leikattiin 60 %:lla Helsingissä. Olen varoittanut tästä vammaisten syrjintään johtavasta politiikkavalinnasta ensimmäisen kerran jo tasan viisi vuotta sitten.
Kuva. Perinteinen mahdollisuuksien tasa-arvo (EQUALITY) vasemmalla ja lopputulemaperusteinen tasa-arvo eli yhdenvertaisuus (EQUITY) oikealla. Ennen vuotta 2015 käytännössä vain vammaiset kykenivät nauttimaan lopputulemaperusteista tasa-arvosta. Nyt he joutuvat kilpailemaan samoista resursseista täysin terveiden uhristatuksen (esim. ihonväri tai uskonto) omaavien maahanmuuttajien kanssa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu lähetti uusille hyvinvointialueille viime joulukuussa kirjeen tällaisella USA:sta kopioidulla kuvalla varustettuna ja antoi ymmärtää virkavastuullisille, että hyvinvointialueilla on lähes velvollisuus järjestää SOTE-palveluissa tulkkaus jokaiselle kielitaidottomalle, vaikka laki terveydenhuollon järjestämisestä sanoo vain, että tulkkaus on turvattava ”mahdollisuuksien” mukaan.
Tällä uhritietoisella identiteetti-ideologiaan pohjaavalla politiikalla on monenlaisia hyvin kielteisiä vaikutuksia ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Viime joulukuussa julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä todella merkittävä epidemiologinen alkuperäishavainto, josta ilmeni somalilapsilla olevan kantasuomalaisiin lapsiin verrattuna 50 kertainen vaikean autismikirjon häiriö, joka johtuu äidin raskauden aikaisesta hyvin matalasta d-vitamiinitasosta. Tutkimus oli ollut pitkään tarjolla Duodecim lehdessä, jossa sitä ei suostuttu julkaisemaan ja kun se julkaistiin lopulta Lääkärilehdessä, se ei herättänyt mitään keskustelua, vaikka tämän vakavan ja erittäin kalliin terveysongelman primäärinen ehkäisy olisi todennäköisesti hyvin halpaa.
Kulttuurisensitiivisyydestä johtuen maahanmuuttajatyttöjen ympärileikkauksista ja niiden ehkäisystä ei voida käytännössä puhua avoimesti. Tyttöjen silpominen erityisesti Faraon leikkauksella lisää luonnollisesti kalliiden gynekologisten palveluiden tarvetta. Nyt ensimmäistä kertaa Suomen uuteen hallitusohjelmaan on kirjoitettu tavoite tyttöjen ympärileikkausten ehkäisystä.
Kulttuurisensitiivisyydestä ja traumatietoisuudesta johtuen Helsingissä ei voida keskustella arabian- ja somalinkielisten lasten vakavan väkivaltaisuuden ja rikollisuuden (Taulukko 2.) primäärisestä ennaltaehkäisystä esimerkiksi lisäämällä tietoisuutta puhumalla asiat halki tästä ilmiöstä tai aloittamalla vakavat keskustelut näiden maahanmuuttajaryhmien mielipidevaikuttajien kanssa. Näiden kieliryhmien kaidalta tieltä suistuneet lapset ovat huomanneet kantasuomalaiset lapset helpoiksi uhreiksi, mikä johtuu ruotsalaisen entisen poliisin Mustafa Panshirin Ruotsin TV:lle 2020 antamassa haastattelussa siitä, että kantaväestöön kuuluvilla lapsilla ei ole klaanin antamaa suojaa. Lasten tekemät ryöstöt ja pahoinpitelyt ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen vuoden aikana.
Ongelman primäärisen ehkäisyn sijaan Helsingin sosiaalihuolto turvautuu sekundaariseen ehkäisyyn erittäin kalliilla lastensuojelun TOIVO-yksikön toiminnalla. Perusteluna toiminnan 2021 käynnistämiselle ja nyt sen laajentamiselle kahdella uudella yksiköllä on se, että huostaanotot ovat erittäin kalliita ja että TOIVO-toiminta tulee näin halvemmaksi; ilmeisesti osa TOIVO-asiakkaista on kuitenkin huostaan otettuja?
Taulukko 2. TOIVO-asiakkuus Helsingissä eri kieliryhmissä ja asiakkuuden yleisyyden eroavuus suomenkielisiin verrattuna vuoden 2023 viiden ensimmäisen kuukauden aikana. |
||||
Kieliryhmä |
11-17 vuotiaiden TOIVO-asiakkaiden lukumäärä* |
11-17 vuotiaiden kieliryhmänkoko |
TOIVO-asiakkaat / 10 000 lasta |
Suhteellinen ero prosenteissa verrattuna suomenkielisiin |
Suomen |
65 |
31377 |
20,7 |
Vertailuryhmä |
Arabian |
19 |
1156 |
164,4 |
790 % |
Somalin |
12 |
1870 |
64,2 |
310 % |
Muut** |
12 |
8872 |
13,5 |
-35 % |
Yhteensä |
110 |
43275 |
25,4 |
|
*Lähde: Helsingin sosiaalihuolto, **Ei ruotsinkielisiä Toivo-asiakkuuksia 1.1.-31.5.2023
Ote TOIVO-yksikön rekrytointi-ilmoituksesta vuosi sitten:
”Tule meille työkaveriksi perustamaan uutta lastensuojelun ja perhesosiaalityön palvelun TOIVO-yksikköä. Meidän tarkoituksenamme on luoda vaikuttavia ja näyttöön perustuvia palveluita rikoksilla, päihteillä ja käyttäytymisellä oireileville nuorille ja heidän läheisilleen yhteistyössä eri verkostojen kanssa. Kehitämme TOIVO-palvelua systeemiseen lastensuojelun työotteeseen. Kollegoinasi toimivat 2 MDFT-terapeuttia, 10 ohjaajaa ja johtava ohjaaja. TOIVO-yksikössä työskentelee lisäksi 6 sosiaalityöntekijää ja johtava sosiaalityöntekijä.”
Lastensuojelu on nyt Helsingissä yksi eniten budjetoituja kustannuksia ylittävä sosiaalihuollon osa-alue.
Kulttuurisensitiivisyys ja traumatietoisuus on johtanut eettisesti kestämättömiin palvelumitoituksiin Helsingin sosiaalihuollon palveluissa (Taulukko 3), mikä osoittaa maassamme harjoitetun identiteettipolitiikan uhriluokitukseen perustuvan sosiaalipolitiikan olevan räikeästi vammaisia syrjivää.
Taulukko 3. Asiakkaiden määrä per sosiaalityöntekijä eri sosiaalityön muodoissa Helsingissä. |
|
Sosiaalityön muoto |
Asiakkaiden määrä per sosiaalityöntekijä* |
Vammaistyö |
200 |
Kotouttamisen sosiaalityö |
70 |
Perhesosiaalityö (erityisesti maahanmuuttajat kuluttavat perhepalveluita) |
58 |
Laittomasti täällä olevien sosiaalipalvelut |
52 |
Kotouttamisen jälkihuolto |
38 |
*Tiedot Helsingin sosiaalihuollosta
Suomalaiset vammaiset eivät valitettavasti kilpaile niukoista resursseista enää ainoastaan uusien uhrikategorioiden vaan myös ulkomailta vielä toimivan vammaishuoltomme takia Suomeen saapuvien vertaistensa kanssa. Vuosi sitten keväällä Helsingin vammaispalveluista vastaava virkamies myönsi, että Suomeen kohdistuu vammaisturismia, kun Helsingin Uutiset kysyi häneltä, miten on mahdollista, että alle 18-vuotiaiden muunkielisten omaishoitajien osuus on lähes 40 %.
Vammaishuolto on nyt yksi sosiaalihuoltopalvelujen eniten budjetoituja kustannuksia ylittävä osa-alue.
Maahanmuuttajien keskuudessa havaittujen HIV tartuntojen määrä on lähes kymmenenkertaistunut 1980-luvulta lähtien ja heidän osuutensa kaikista tartunnoista alkaa lähennellä jo 70% (Taulukko 4). THL:n sivulta selviää, että puolet HIV-positiivista maahanmuuttajista on tiennyt HIV positiivisuudesta jo lähtöalueellaan.
Taulukko 4. HUS:n alueella havaitut HIV infektiot neljällä eri vuosikymmenellä. |
|||
Vuosikymmen |
Kantasuomalaisten HIV tapaukset |
Ulkomaalaisten HIV tapaukset |
Ulkomaalaisten HIV tapausten osuus kaikista tapauksista |
1980-luku |
204 |
63 |
15,9% |
1990-luku |
406 |
145 |
26,3% |
2000-luku |
593 |
337 |
36,2% |
2010-luku |
350 |
542 |
60,8% |
Yhteensä |
1553 |
1087 |
41,2% |
Yhden HIV-potilaan hoitokustannus Helsingille on vajaa 9000 euroa vuodessa. Jos oletetaan, että lähes kaikki 2010-luvulla HUS:n alueella HIV positiiviset maahanmuuttajat ovat elossa (n. 900), heidän vuosittaiset lääkehoidon kustannukset ovat noin kahdeksan miljoonaa euroa. Helsingin veronmaksajien osuus tästä lienee ainakin neljä miljoonaa euroa. Myös täällä laittomasti oleskelevien HIV-positiivisten henkilöiden hoidot kustannetaan veronmaksajien pussista.
Uusien HIV-positiivisten maahanmuuttajien määrä on 2010-luvulla noussut noin hieman vajaaseen 60:een HUS:n alueella, joista siis lähes 70 % on maahanmuuttajia.
Lehtitietojen mukaan HUS joutuu tilaamaan afrikkalaisilla malariaresistenssin vuoksi tavattavan sirppisoluanemian vuoksi Etelä-Afrikasta kalliita verivalmisteita. Tiedossa ei ole, kuinka paljon nämä hoidot maksavat helsinkiläisille veronmaksajille.
Kehitysmaista tulevilla maahanmuuttajilla on paljon erilaisia tartuntatauteja enemmän kuin kantasuomalaisilla, mistä aiheutuu luonnollisesti kustannuksia helsinkiläisille veronmaksajille.
SOTEPE-lautakunnalle keväällä 2023 jaettu informaatio paljasti identiteettipolitiikan uhriluokituksen johtavan hammashuollossa täysin ummikkojen maahanmuuttajien hoitojen priorisointiin. Helsingissä tuotetut sekä julkisen että yksityisen suun terveydenhuollon vuosikustannukset ovat noin 120 miljoonaa euroa. Kantasuomalaiset Helsingissä maksavat pääosin itse hammashuollon palvelut poikkeuksellisesti koko maahan verrattuna, kun vain vähän veroja maksavat helsinkiläiset maahanmuuttajat tukeutuvat lähes kokonaan verovaroilla (n. 50 miljoonaa euroa) tuotettuun Helsingin kaupungin omaan palvelutuotantoon. Erityisesti somalinkieliset ovat aliedustettuja puutteellista palvelusetelillä maksettavaa hoitoa saavien keskuudessa, mikä on sopusoinnussa sen tiedon kanssa, että Helsingin kaupunki priorisoi somaleiden hammashoitoja. Tällaiset kantaväestöön kuuluvat palvelusetelin vastaanottaneet huonohampaiset joutuvat lopulta itse maksamaan hampaidensa hoidon. Alle 18-vuotiaiden ns. humausanestesiassa annettavien kalliiden hammashoitojen joukossa muunkielisten osuus on yli 50 %.
Jäimme Laura Korpisen kanssa yksin SOTEPE-lautakunnassa viime keväänä, kun kyseenalaistimme sen, että perusterveydenhuollon lääkärikäynnin palvelusetelin arvo on maahanmuuttajilla tulkkikustannusten vuoksi kaksinkertainen. Tämä päätös oli sinällään fiskaalisesti vähäinen, koska suurimmaksi osaksi tulkkipalveluita tarvitaan Helsingin kaupungin omassa SOTE-palvelutuotannossa. Nykyaikainen teknologia ja käännösohjelmat antavat mahdollisuuksia säästää tulkkikustannuksissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu lähetti hyvinvointialueiden virkavastuullisille niiden käynnistäessä toimintaansa voimakassanaisen kirjeen, jolla hyvinvointialueita patistettiin järjestämään tulkkausta SOTE-palveluja järjestettäessä, vaikka laki terveydenhuollon järjestämisestä toteaa, että tulkkaus on järjestettävä ”mahdollisuuksien mukaan”. Kirjeen sävy oli niin voimakassanainen, että sen voidaan tulkita olleen jopa uhkaus sille, että virkavastuulliset jättäessään järjestämästä tulkkausta, he ovat miltei vaarassa tehdä virkavirheen.
Tässä kirjoituksessa neljässä taulukossa ja tekstissä esitetyt luvut ja niihin liittyvät pohdinnat ovat syntyneet Helsingin SOTEPE-lautakunnan jäsenen talkootyön seurauksena. Helsingin kaupungin virkamiesten tulee tuottaa tämänkaltaisia lukuja ja maahanmuuttajille tarkoitettujen räätälöityjen SOTE-palveluiden mitoituksesta ja kustannuksista ja antaa näitä tietoja kattavasti päättäjille. Näin ei asianlaita ole toistaiseksi ollut, koska identiteettipolitiikan uhriluokitus on estänyt ”vaarallisen tiedon” tuottamisen. ”Vaarallisen tiedon” tuottaminen on kuitenkin välttämätöntä nyt, sillä Helsinki on valtiovarainministeriöön päin lobannut yleiskatteellisen SOTE-rahoituksen puolesta vetoamalla maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin ilman, että sillä olisi tähän liittyviä asianmukaisia voimavaralaskelmia, vaikka Helsinki kaupunkistrategiassaan toteaa maahanmuuton aiheuttaman ja vaatiman palvelutuotannon olevan kestävän talouden reunaehto. Nyt tarvitaan syvälle käyvä kulttuurinen muutos Helsingin SOTEPE-palveluiden johtamisessa, kun menemme kohti vaikeita aikoja.
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/toimeentulotuki
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/22_06_22_Kuusikko_Toimeentulotuki_2021.pdf
Asiakasmaksujen osuus Suomessa suuri verrattuna muihin maihin. https://sosiaalivakuutus.fi/suomen-terveydenhoitojarjestelma-eun-epatasa-arvoisimpia/
Laki terveydenhuollon järjestämisestä 5 § 3. mom ”mahdollisuuksien mukaan” https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612
kulttuurisensitiivinen työote https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kulttuurisensitiivinen-tyoote
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1555566519313.html
traumatietoinen työote https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/8150629
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mikkopaunio/260323-humanitaarinen-maahanmuutto-uhkaa-suomalaisten-vammaisten-oikeuksia/
USA:sta sellaisenaan kopioitu äärivasemmistolainen valkoihoisten rasistisuuteen nojaava kriittinen rotuteoria ohjaa sellaisenaan laajalti yhdenvertaisuusajattelua Suomessakin https://oikeamedia.com/o1-154200
Helsingin kaupunki priorisoi ummikkojen maahanmuuttajien hammashoitoja https://oikeamedia.com/o1-193900
Lopputulemaperustainen tasa-arvo tuhoisa suomalaisille vammaisille https://oikeamedia.com/o1-186700
Kielitaidottoman perusterveydenhuollon palvelusetelin arvo on kaksinkertainen https://oikeamedia.com/o1-197603
Kirjoittaja on helsinkiläinen terveydenhuollon erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston epidemiologian dosentti. Hän oli SDP:n jäsen vuodesta 1977, kunnes liittyi Perussuomalaisiin 2021. Hänen työnantajiaan on vuosien varrella olleet mm. Helsingin yliopisto, Euroopan Unionin komissio ja Maailmanpankki.
Tp-Utva historian polttopisteessä
to 03.10.2024 15:30USA:n presidentinvaalit 5.11.2024
ke 30.10.2024 18:51Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23The Implementation of the Brutal Theosophy - not Science - based Great Reset
ma 28.10.2024 17:15Kultamunat ovat kuoriutuneet - Pisa-tutkimus paljastaa
ti 01.10.2024 14:12Sota Venäjää vastaan ei ole shakkipeliä vaan kansan tuho
la 25.05.2024 08:02Käännytyslaki ratkaisevassa vaiheessa
pe 28.06.2024 10:23Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44