Ylen artikkelissa Professori hämmästelee isäntämäistä sote-valmistelua: Missä naisammattilaisten ja ay-liikkeen ääni? puheenvuoro annetaan feministiprofessori Eeva Jokiselle.

Mitä saadaan, kun asiantuntijaksi pyydetään feministi? Arvasit oikein, vuodatus, jonka mukaan naisilla on kaikki huonosti ja patriarkaatti hallitsee maailmaa.

Miehet istuvat terveysjättien pomoina, soten tukipalvelut ovat miesten maailmaa eikä kukaan puhu emäntäkunnasta.

 

Sote-keskustelusta tulee paternalistinen vaikutelma, kun ukkokööri käyttää isännän ääntä keskustalaiseen tyyliin.

Eeva Jokisen artikkeli Sote-seikan sukupuoli julistaa saarnaa naisten sorrosta patriarkaatin hallitsemassa terveydenhuollossa. Artikkeli on tykistystä yhteen maaliin "feministisen ajattelun" oikeuttamana.

Käyttämällä feministiä asiantuntijana, emme voi saada muuta kuin äärimmäisen yksipuolista tietoa, jossa ei edes kysytä miesten ongelmista.

Naisten ongelmien ratkomisen asialla on myös Tasa-arvovaje -sivusto, jonka taustalla ovat feministitutkijat Anna Elomäki, Johanna Kantola, Anu Koivunen ja Hanna Ylöstalo. Sivuston artikkeli Sote-uudistuksen merkitystä sukupuolten tasa-arvolle ei ole ymmärretty korostaa yksituumaisesti naisten huonoa asemaa:

• Sote-uudistus mullistaa naisten työmarkkinat.
• Uudistus lisää epävarmuutta naisvaltaiselle sote-alalle.
• Uudistuksen arvellut negatiiviset vaikutukset pienten yritysten toimintamahdollisuuksiin kohdistuvat naisyrittäjiin.
• Avopalveluiden lisääminen asettaa etenkin pienituloiset vanhukset, joista suurin osa on naisia, hankalaan asemaan.
• Maksurasitus kohdistuisi palveluja paljon käyttäville, joista monet ovat pienituloisia. Kustannuksia siirtyy myös hoivan tarpeessa olevien läheisille, jotka paikkaavat julkisrahoitteisten palveluiden aukkoja. Kuten sote-alan työntekijät, myös nämä läheiset ovat useimmiten naisia.

Todellisuudessa miehet ovat terveydenhuollon syrjitty sukupuoli niin työllistämisessä kuin hoidossakin. Leijonanosa terveydenhuollon työllistämis- ja hoitomenoista käytetään naisiin.

Miesten huono asema terveydenhuollossa

Arno Kotron ja Hannu T. Sepposen toimittama kirjaa Mies vailla tasa-arvoa (2007) kertoo tylyä kieltä miesten asemasta terveydenhuollossa.

Lääkintöneuvos Pellervo Petäyksen (s. 100–108) mukaan suomalaista miestä hoidetaan selvästi huonommin kuin suomalaista naista. Ilmapiiri työterveyshuollossa on sellainen, että miehille tyypillisiin sairauksiin ei kiinnitetä vastaavaa huomiota kuin naisille tyypillisiin sairauksiin. Se on erikoista kun otetaan huomioon se, että miehet kuolevat yli 7 vuotta naisia aikaisemmin. Petäys kertoo, että rintasyövän tutkimukseen panostetaan huomattavasti enemmän rahaa kuin eturauhassyövän tutkimukseen, vaikka budjetit normalisoitaisiin jakamalla ne rinta- ja eturauhassyöpäkuolemien määrällä. Toisena esimerkkinä esitetään se, että Kela kieltäytyi korvaamasta miesten luukatolääkitystä vaikka naisten luukatolääkitys kuuluikin korvattavien hoitojen piirin.

Pasi Malmin (2009) mukaan miesten  huonommasta hoidosta kertovat esimerkit viittaavat siihen, että miesten alempi elinikä ei johdu pelkästään biologiasta sekä rakenteellisesta syrjinnästä, vaan osin myös miehiin kohdistuvasta suorasta sukupuolisyrjinnästä.

Matti Rimpelä (s. 100–108) kiinnittää huomiota terveyspolitiikkaan, joka ei ole huomioinut riittävästi miesten ylikuolleisuutta. Naisnäkökulma ja sosioekonomisten erojen kehykset ohjaavat tulkintoja. Tutustuminen terveys- ja tasa-arvopolitiikan asiakirjoihin osoittaa, että sukupuolten välinen terveysero ei ole herättänyt yhteiskunnallista keskustelua. Kehitys näyttää edelleen vahvistavan naisiin keskittyvää erityisosaamista, vaikka erityistä tarvetta olisi nimenomaan mieserityiselle asiantuntemukselle.

Stakesin erikoistutkija Timo Karjalainen (s. 23–30) nostaa esille terveydenhuollosta ja eläkejärjestelmästä naisille koituvan taloudellisen hyödyn. Hänen laskelmiensa mukaan miehet rahoittavat verotuloillaan suurimman osan terveydenhuollosta ja eläkejärjestelmästä, josta leijonanosa ohjautuu kuitenkin naisten hyväksi. Miehet rahoittivat sairauden ja terveydenhoidon sekä vanhustenhuollon palveluja 1,6 miljardilla eurolla enemmän kuin naiset. Miesten vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmään sijoittaman euron arvo suhteessa naisen euroon on noin 70 sentin paikkeilla.