Blogi: Henna Kajava, ke 24.06.2020 15:30

Finlaysonin tuotannosta 66 % Turkissa

Ostin pojalle Finlaysonin satiinisen Muumi-tyynyliinan ja huomasin kotona järkytyksekseni, että se oli tehty islamistisessa, Erdoganin johtamassa Turkissa. Kun sitten tutkin asiaa tarkemmin Finlaysonin vastuullisuusraportista, niin selvisi, että jopa 66 % yrityksen tuotannosta tapahtuu Turkissa. Laitoin heti palautetta Finlaysonille asiasta.

Nykyään tiedetään yleisesti, miten perinteikkäidenkin suomalaisyritysten tuotanto on siirtynyt pitkälti halvemman työvoiman maihin. Kuitenkin, koska tuotanto on tyypillisesti hyvin hajautunutta eri maihin ja usein kuitenkin pieni osuus valmistetaan yhä Suomessa ja lisäksi mielikuvat istuvat sitkeässä, niin vielä suomalaisyritysten eettisyyteen taidetaan pitkälti luottaa. Tätä mielikuvaa tukevat yritysten kotisivuilla nykyään tyypillisesti olevat moninaiset vakuuttelut yritysten eettisestä ja vastuullisesta toiminnasta. Vakuuttelut ovat kuitenkin usein ympäripyöreitä ja sivuuttavat oleelliset asiat. Otetaan esimerkiksi vaikka Stockmanin omistama Lindex. Lindexin kotisivuilta ei ainakaan nopealla silmäilyllä löytynyt tietoa tuotteiden alkuperästä. Vastuullisuusraportti alkoi naurettavilla piirakoilla sukupuolijakaumista yrityksen suorittavasta tasosta johtoportaisiin. Kaikki tietävät, että vaatetusala on hyvin naisvaltainen ala, joten naisten työllistämisestä ei saa tässä pisteitä ja johtoporras on kapea, eikä sen sukupuolella ole siten isompaa merkitystä.

Tosiasiassa suomalaiset tekstiilialan suuret yritykset ovat pärjänneet kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa heikosti. Selvityksen perusteella moni tuttu suomalaisyritys valmistaa tuotteitaan riskimaissa, joissa työntekijöiden olosuhteet ja ympäristökysymykset on usein huonolla tolalla. Näiden seikkojen ohella tai sijaan kansallismielistä kuluttajaa kiinnostaa helposti se, että tukevatko suomalaisyritykset tuotannollaan islamistisia maita, kuten Turkkia, Pakistania tai Bangladeshia, joita suomalaiset tekstiilialan yritykset yleisesti suosivat.

On toisaalta ymmärrettävää, että tuotantoa siirretään myös maihin, joissa on suuret markkinat yrityksen tuotteille, kun kotimarkkinat ovat hyvin pienet. Kuitenkin suomalaisyritysten on syytä välttää pahimpia ihmis- ja eläinten oikeuksia polkevia maita. Tällaisia ovat Turkki, joka on nykyään Euroopan suoranainen vihollinen, koska käy hybridisodankäyntiä meitä vastaan, sekä kommunistinen Kiina, joka polkee ihmisoikeuksia ja jossa eläinten laajamittainen, tuottamuksellinen kiduttaminen on osa herkuttelukulttuuria.

Toisaalta valmistuksen siirtämiseen ulkomaille ei aina ole edes osasyynä sijoittuminen suurten markkinoiden lähelle. Esimerkiksi Nanson trikoo- ja kangastuotteet valmistetaan pääosin Portugalissa ja Turkissa, neuleet ja takit pääosin Kiinassa, mutta Nanso kertoo kotisivuillaan, että tuotteiden myynti, markkinointi ja jakelu tapahtuvat kaikki Suomessa - tämä ikään kuin kompensoisi tuotannon siirtämisen kyseenalaisiin maihin.

Me Naiset kirjoitti runsas vuosi sitten, että tarkastelluista suomalaisista tekstiilialan yrityksistä jopa puolet, 12 luokiteltiin alimpaan, E-kategoriaan vastuullisuudessa. Näitä olivat Halti, Reima, Nanso, Pola, Peak Performance, Sasta, Gugguu, Luhta, Makia, Rukka, Torstai ja Your Face. Tuloksia voi tutkailla tarkemmin Eettisen kaupan puolesta ry:n Rank a Brand -selvityksestä, mutta otetaan näistä yrityksistä muutama poiminta.

Luhdan kotisivuilla mainitaan ainoastaan maat, joihin tuotteita myydään, mutta ei valmistusmaita. Eipä ihmekään, koska Me Naiset tietää kertoa, että yrityksen ulkoiluvaatteet, joita myydään useiden eri tuotemerkkien alla, valmistetaan yksinomaan Kiinassa. Toisaalta kotisivujen mukaan yrityksellä on työntekijöitä kaikkiaan jopa 12 maassa - jotka kuitenkin jäävät hämärän peittoon. Luhdan ansioksi voidaan katsoa kuitenkin se, että aitojen turkissomisteiden käyttö on tuotteissa vähentynyt yksittäisiin malleihin, ja yrityksen tavoitteena on luopua turkissomisteisten tuotteiden myynnistä kokonaan vuoteen 2022 mennessä. 

Lindexin tuotteiden valmistusmaita ei tosiaan ollut ainakaan helposti löydettävissä, mutta Me Naisten selvityksen mukaan Lindex tuottaa vaatteensa Bangladeshissa, Kiinassa, Myanmarissa, Intiassa, Pakistanissa, Etelä-Koreassa, Sri Lankassa, Ruotsissa, Turkissa, Taiwanissa, Vietnamissa, Tanskassa, Kreikassa ja Iso-Britanniassa. Oleellista olisi kuitenkin tietää, että miten tuotanto jakautuu näiden maiden kesken. Yleensä ottaen voidaan olettaa, että jos yrityksen kotisivuilta ei löydy valmistusmaita, valmistusmaat ovat kyseenalaisia, eikä niitä sen vuoksi haluta esittää kotisivuilla.

Haltin kohdalla on oma luottamusmielikuvani ehkä kaikkein vahvin, koska luulisi eräily-yrityksen olevan ekologisen, jos jonkun. Valitettavasti Halti on kuitenkin satsannut paljon Kiinaan tuotannossaan ja markkinoinnissaan. Siitä, ettei kaikki ole nykyisellään ihan reilassa kertoo Haltin tulevaisuuden tavoite: "Tavoitteemme on tehdä tuotteita yhä enemmän eurooppalaisissa tehtaissa." Halti kertoo myös selvittävänsä mahdolliset epäkohdat tekemällä kierroksia tehtailla, jolloin työntekijät voisivat avautua. Mutta eiväthän työntekijät uskalla sellaista tehdä esimiesten valvonnassa.

Finlayson ja Marimekko esittävät käyttämänsä valmistusmaat kotisivuillaan mahdollisimman selkeästi, mutta Finlaysonille tällainen läpinäkyvyys tuskin on eduksi - valmistusmaat huomioiden. Rehellisyys on toki arvostettavaa, mutta se ei riitä, jos valmistusmaat ovat erityisen pielessä. Marimekko tuottaa sentään 65 % tekstiileistään Euroopan eettisiksi luokiteltujen valmistusolosuhteiden maissa ja 10 % tuotetaan edelleen Suomessa. Mielestäni tuolla 10 %:n osuudella on merkitystä yrityksen imagon kannalta - yrityksellä on vielä jalka selkeästi myös omalla maaperällä. Mielestäni yritysten kannattaisi markkinoida ennen kaikkea sitä, että kuinka paljon ne vielä työllistävät suomalaisia työntekijöitä ja verrata osuutta kilpailijoihin.

Toinen, mitä yritysten kannattaisi ensisijaisesti markkinoida vastuullisuudessaan on kehittyvien maiden tehtaissa työntekijöille maksettu palkka, jonka tulee nostaa työntekijöiden perheet köyhyydestä ja mahdollistaa erityisesti tytöille koulunkäynti. Nyt suomalaisyritykset todistelevat lähinnä sitä, että valvovat minimipalkkojen toteutumista, mutta kun se ei riitä yleensä kehittyvissä maissa elämiseen. Esimerkiksi Bangladeshissa vaateteollisuuden keskipalkka on alle puolet elämiseen riittävästä palkasta. 

Eetti ry:n selvityksen mukaan vastuuttomat tuotanto-olosuhteet kehitysmaissa ovat yrityksillä hyvin tiedossa, mutta silti tuotanto siirretään näihin maihin.  Järjestö kertoo, miten homman pitäisi mennä: "– Brändit luovat tärkeitä työllistämismahdollisuuksia, mutta näistä maksettavan palkan pitäisi riittää ihmisarvoiseen elämään. Varmistamalla, että ompelijat saavat korkeampia palkkoja, KappAhl ja Lindex voisivat nostaa suuria määriä naisia ja lapsia köyhyydestä, sanoo selvityksen kirjoittaja Maria Sjödin.

Haastattelut vahvistavat aiempia tutkimustuloksia Bangladeshin vaatealan matalasta palkkatasosta. Matalista palkoista johtuen tehtaiden työntekijät joutuvat jatkuvasti kamppailemaan perustarpeidensa tyydyttämiseksi ja monet kärsivät terveysongelmista ja ahdistuksesta."

Jos tuotteet ovat laadukkaita ja tätä osataan vakuuttavasti markkinoida, sekä panostetaan suomalaisten työlistämiseen ja toisaalta kehitysmaiden köyhien perheiden nostamiseen köyhyydestä silloin, kun tuotetaan kehitysmaissa, niin varmasti pystyttäisiin myymään vuosia tai vuosikymmeniä kestäviä tuotteita kalliimmallakin. Esimerkiksi itse olisin pienituloisena ihan hyvin voinut maksaa satiinisesta Muumi-tyynyliinasta kolmanneksen enemmänkin - 18 euron sijaan vaikka 25 euroa. Hinnat, joilla pystytään myymään riippuvat paljolti markkinoinnista.

Lähteet yritysten kotisivujen ohella:

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/katso-missa-suomalaisten-suosikkimerkit-valmistavat-vaatteensa

https://eetti.fi/2018/10/03/lindexin-ja-kappahlin-vaatteita-valmistavat-naiset-elavat-koyhyydessa/

https://eetti.fi/wp-content/uploads/2019/04/Eetti_Rank_a_Brand_4_2019.pdf

 

Henna Kajava ke 24.06. 15:30

Henna Kajava

Eduskuntavaaliehdokas (PS) ja kuntavaikuttaja Espoosta (1. varavaltuutettu, opetuslautakunnan jäsen). Vähäosaisten, tuotantoeläinten, luonnon, säästeliään talouspolitiikan ja avoimien kulttuuritapahtumien ystävä. Kahden himoscoottaajan äiti. Olen valmistunut hyvin arvosanoin kehitysmaiden maantieteestä. Globaali, kokonaisvaltainen näkökulma on minulle luontevin, mutta korostan samalla lähes jokaisen yksilön arvoa.

tuoreimmat

Rasismiin auttaa ainoastaan tiukka maahanmuuttopolitiikka

pe 03.07. 18:41

Pohjoiskorealaiset - pakotettu nauramaan kommunismin kärsimysten keskellä

to 02.07. 18:49

Finlaysonin tuotannosta 66 % Turkissa

ke 24.06. 15:30

Migri Somaliasta: Työnteko ei kiinnosta miehiä

ke 17.06. 22:55

Floydin kuoleman vaikutus valtasuomalaisiin

to 04.06. 17:53

Logged in: Loisivatko hikikomoreiksi vetäytyneet suomalaisnuorukaiset?

ma 20.04. 01:30

Huonosta eläinten kohtelusta koronaepidemiaa ja antibioottiresistenssiä

pe 03.04. 14:40

Maahanmuutto vie nuorilta asunnot

la 07.03. 12:49

Yle: Suomi seuraa Ruotsin tietä

su 01.03. 16:43

HS: Nepalilaisten ravintoloiden annetaan pyöriä orjatyövoimalla

to 20.02. 00:53

blogit

Vieraskynä

Suomen vaiennettu raiskausepidemia: Miten suomalaiset valjastettiin rakastamaan hyväksikäyttäjiään

la 13.06.2020 00:30

Juha Ahvio

Vaatiiko evankeliumi tukemaan marxilaista vallankumousta?

ke 01.07.2020 23:05

Professorin Ajatuksia

Kaksi kansainvälistä sopimusta

ke 01.07.2020 22:48

Marko Hamilo

Kansalaiset vaarassa! Nyt tarvitaan hätätilahallitus!

su 19.04.2020 22:47

Jukka Hankamäki

Valtamedia todisti kirjani väitteet oikeiksi reaktioillaan

ke 01.07.2020 22:51

Petteri Hiienkoski

Koronavirustaudin maailmanlaajuinen tuhovoima pandemiavertailussa

la 09.05.2020 16:34

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Keskusjohtoisuus ei ole ratkaisu

ti 07.07.2020 20:43

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Rasismiin auttaa ainoastaan tiukka maahanmuuttopolitiikka

pe 03.07.2020 18:41

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

"R-idioottien" riemukinkerit

ke 01.07.2020 22:54

Mika Niikko

Liittyen Suomen Kuvalehden uutisointiin (20. ja 21.1.2020)

ke 22.01.2020 22:20

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Mikä ihmeen Woke?

pe 21.02.2020 00:16

Heikki Porkka

Älä koskaan luota Ylen uutisointiin tarkistamatta faktoja

ti 28.04.2020 09:51

Tapio Puolimatka

Hermostuiko Seta uuden kirjani paljastuksista?

ke 01.07.2020 23:07

Olli Pusa

Valheiden verkko

ke 08.07.2020 10:04

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rakenteellinen rasismi

ke 01.07.2020 13:05

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Jessica Vahtera

Kuuden euron kohtuus missä palkkatasa-arvo?

ma 11.05.2020 17:17

Pauli Vahtera

Jos Suomessa olisi 3 miljoonaa asukasta

la 13.06.2020 00:01

Timo Vihavainen

Ennen oli paremmin

ke 01.07.2020 22:49

Matti Viren

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07.2020 22:52