Kaleva (29.9.2017) kertoi syyskuussa, kuinka Tanskassa käytetään sotilaita sisäisen
turvallisuuden ylläpitämiseen. Kööpenhaminan kaduilla on nähty jo aikaisemmin
aseistettuja sotilaita partioimassa, mutta nyt Tanskan armeija on määrätty avustamaan
poliisia myös tiettyjen terrori-iskun kohteeksi luokiteltujen rakennusten
vartioimisessa, joita ovat useimmat juutalaisuuteen jollain tapaa liittyvät rakennukset
sekä merkittävät julkiset rakennukset.

-Poliisit seisovat melkein kuin maalitauluina valvottavien rakennusten edessä, totesi
Tanskan poliisin ammattiliiton puheenjohtaja Claus Oxfeldt jo vuonna 2016 Poliisi
ja Oikeus-lehden jutussa.

Tanskan poliisijärjestö toivoi tuolloin, että kohteiden vartiointi hoidettaisiin muutoin
kuin poliisin työpanoksella ja riskillä, vaikkapa valvontakameroiden avulla
valvomoista käsin. Lisäksi pitäisi luopua käytännöstä, joka sallii vierailijan vapaasti
kävellä sisään rakennuksiin. Oxfeldt ei ainakaan vuosi sitten pitänyt ajatusta sotilaiden käyttämisestä oikeusvaltion sisäisen turvallisuuden turvaamiseen
kannatettavana, mutta ilmeisesti Tanskan hallitus on ollut toista mieltä.

Tanskan mallia seurataan mielenkiinnolla myös Ruotsin puolella. Malmön
poliisimestari Stefan Sintéus on pohtinut sotilaiden käyttöä myös Ruotsissa.

- Seuraan mielenkiinnolla mitä Tanskassa tapahtuu. Kaikki mitä voimme
turvallisuuden parantamiseksi tehdä on hyvästä, Sintéus lausui.

Tanskassa turvauduttiin armeijan apuun, koska Kööpenhaminan poliisi on
ylityöllistetty. Poliisiorganisaation toimintakykyä ja sisäistä turvallisuutta heikentäviä
tekijöitä ovat pysyvä terroriuhka, rajavalvonnan lisääntyneet työmäärät ilman lisäresursseja ja hälyttävä pakolaistilanne. Samaan aikaan poliisia työllistää kasvanut jengirikollisuus.

Ruotsin puolella Malmössä poliisi on samanlaisten haasteiden edessä. Sintéuksen
mukaan sotilaat voisivat ottaa vastuun esimerkiksi Juutinrauman sillan
rajavalvonnasta. Ruotsi aloitti rajatarkastukset Juutinrauman sillalla vuonna 2015
pakolaisaallon vuoksi. Viime keväänä jokaisen matkustajan tarkastamisesta
luovuttiin, mutta normaalia tiukempaa rajavalvontaa jatkettiin edelleen.

Ruotsissa armeijan antama virka-apu on hyvin rajoitettua. Säännöksiä on kuitenkin
muutettu muun muassa terrorismitapausten varalta.

Ilkka-lehti 10.10.2017 uutisoi, että Ruotsissa järjestetään kutsunnat seitsemän vuoden
tauon jälkeen. Yli 6000 nuorta on käsketty kutsuntoihin. Kutsuttavat valittiin vuonna
1999 syntyneistä heille lähetetyn kyselyn perusteella, jossa tiedusteltiin kiinnostusta asepalvelukseen. Ruotsin palkka-armeija on muutettava yleiseen asevelvollisuuteen
perustuvaksi osin johtuen sisäisen turvallisuuden heikentymisestä.

Suomessa Puolustusvoimat antoi poliisille virka-apua esimerkiksi vuonna 2015
laajamittaisen maahantulon yhteydessä. Tuolloin sotilaspoliisit avustivat poliisia
Tornion järjestelykeskuksessa. Lain mukaan poliisi voi pyytää Puolustusvoimien
apua muun muassa henkilöiden ja omaisuuden tilapäiseksi suojaamiseksi.

Miksi Suomessa ei ole otettu käyttöön tilapäisiä rajatarkastuksia vieläkään, vaikka
sekä Ruotsi että Tanska valvovat rajojaan, ja se on sallittua Schengen-sopimuksenkin
puitteissa. Suomen hallituksen on tehtävä enemmän kansallisen turvallisuutemme
eteen ja palautettava rajatarkastukset länsirajallemme. Rajatarkastusten kautta
ennaltaehkäisemme sisäisen turvallisuuden kasvavia uhkia. Pidetään sotilaat
ennemmin rajoilla kuin kaduilla partioimassa, vai mitä?

Piia Kattelus, Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja

http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/tanska-lahetti-sotilaspartiot-kaduille-leviaako-malli-seuraavaksi-ruotsiin/771970/

http://piiakattelus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224147-tanskan-sisaisen-turvallisuuden-kriisi