Vaalit on pidetty. Toisilla on syytä juhlaan, toisilla ei. Nyt on jälkipelin aika.

Vaalien lopputuleman ratkaisevat muutamat keskeiset asiat: Onko puolueella näyttöjä aikaansaannoksista? Mitä puolue lupaa tehdä? Miten media suhtautuu puolueeseen?

Ratkaisevaa on perinteisen median suhtautuminen. Jos media ei kerro aikaansaannoksista ja tavoitteista, niin kansalaiset eivät niistä tiedä. Jos media ei kerro neutraalisti puolueen aikaansaannoksista ja tavoitteista, niin kansalaisille muodostuu puolueesta väärä näkemys. 

Näiden asioiden osalta näissä vaaleissa erottuivat selvästi ääripäät. Vihreät ovat saaneet oman sanomansa hyvin läpi, sillä toimittajista suurin osa tuntee puoluetta kohtaan sympatiaa. Siksi joka kerta kun Ville Niinistö avasi suunsa, hän sai vapaasti muutamalla virkkeellä kertoa koulutusleikkauksista. Eilenkin television vaalivalvojaisissa Niinistö kertoi ensin koulutusleikkauksista ja sen jälkeen joskus vastasi varsinaiseen kysymykseen. Toisto on erinomainen tehokeino. 

Ei media tietenkään "huomannut", että Sipilän hallituksen toimet ja kunnallinen päätöksenteko ovat aivan eri asioita. Eikä media sitäkään kertonut, että edellisessä hallituksessa vihreät olivat mukana leikkaamassa enemmän kuin nykyinen hallitus.

Perussuomalaisista media on tarkoitushakuisesti kertonut useimmiten vain kielteisesti. Kerron esimerkin omakohtaisen kokemuksen kautta. Kansanedustajana olin laatimassa Perussuomalaisten sotemallia. Helsingin Sanomat kirjoitti, että "siinä on kannet ja sisältöä yhtä vähän kuin Susan Kurosen kirjassa Pääministerin morsian". Pari viikkoa myöhemmin EVA julkaisi oman ehdotuksensa, joka oli melkein samanlainen. Nyt HS ylisti sitä erinomaiseksi.

Perinteisen median asenteellisuuteen ei ole näköpiirissä muutosta. Siksi on tehtävä johtopäätöksiä. Halla-aho teki jo niin ilmoittautuessaan puheenjohtajakisaan. Hän puhui suoraan kansalle. 

Mediassa kustantaja/päätoimittaja/toimittaja päättää keneltä kysytään, mitä kysytään ja mitä johtopäätöksiä tehdään. Perinteinen media on lähes täysin punaviherlib-kaartin hallinnassa. Objektiivinen ja neutraali journalismi on heille kirosana.  Siksi Perussuomalaisten tulee käyttää ohituskaistaa ja keskittyä someen. 

Soini on luottanut siihen, että "olemme paras toripuolue". Hyvä niin, mutta se ei riitä nykymaailmassa ja varsinkaan tulevaisuudessa.

Somen saralla on runsaasti parantamisen varaa ja mahdollisuuksia. Puheenjohtajavaihdos luo sille otollisen maaperän.

Perussuomalaisten päätavoitteksi on asetettava vuoden 2023 eduskuntavaalit. Vuoden 2019 vaaleissa on tehtävä mitä tehtävissä on. Sen jälkeen oppositiopolitiikan tulee olla kivikovaa. Siihen on hyvät mahdollisuudet, sillä SDP ja Vihreät ovat todennäköisesti mukana seuraavassa hallituksessa.

Sanokaa minun sanoneen, että vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset ottaa superjytkyn! Siihen on useita syitä, mutta niistä kirjoitan sitten joskus toiste.