Monien pettymys kääntyi iloksi, kun lehtien otsikot ilmoittivat, että Ukraina päästää sittenkin kansalaisensa matkustamaan kesäksi Suomeen poimimaan marjoja. Ukrainalaiset kuitenkin vaativat, että Suomi takaa ukrainalaisille työntekijöille terveydenhuollon, kolmen kuukauden työt sekä riittävän palkan. Pekka Haavisto osoittautui jälleen matkanjärjestäjien ykköseksi, sillä koronarajoituksista huolimatta hän lupasi tehdä työtä sen eteen, että ukrainalaiset saadaan Suomeen. Liekö työ isis-äitien matkanjärjestelijänä jo valmistunut, mene ja tiedä.

Kohtuullista palkkaa on kuitenkin hankala Haaviston lupailla, sillä voi olla kiusallista todeta, että Suomessa kohtuullinen on tuplasti tai triplasti Ukrainan vastaavaa. Toisaalta, ukrainalaisille riitti vähempi, ja sopuun päästiin. Ukrainalainen tienaa vuoden palkkansa kolmessa kuukaudessa Suomessa, vaikkakin nämä arviot perustuvat vain YLE:n lehtitietoihin. Summia ei kehdata ylellä kuitenkaan ääneen sanoa.

Tänään Ilta-Sanomat kuitenkin yllätti otsikolla, joka huusi: Ukrainalaisille maksetaan pahimmillaan noin 6 euron tuntipalkkaa. Tämä otsikko voisi ajaa vasemmistopuolueet kiusaantuneiksi – onhan perinteisesti työväen puolta pitävät puolueet vaatineet yhdessä ay-liikkeiden rinnalla työmarkkinoita edistämään palkkatasa-arvoa.

Ei kuitenkaan huolta! Vasemmistoliiton Li Andersson saa ehdotuksillaan kulttuuriväen myhäilemään tyytyväisinä, sillä koronarajoituksia aletaan purkamaan kulttuurin saralta ja väläyttipä hän jopa sellaista vappusatasta, että jäi jopa Rinne toiseksi. Ukrainalaisten marjanpoimijoiden matalat palkat eivät juuri saa vipinää vasemmiston jalkoihin tai barrikadeja pystyyn.

SDP:n leirissä tilanne voisi äityä hyvinkin kiusalliseksi. Tämä ei ole varsinaisesti ensimmäinen, eikä varmasti viimeinen, hallituskauden kriisi, joka liittyy alhaisiin palkkoihin. Missään ei enää muistella posti-jupakkaa, mutta sairaanhoitajien palkkaneuvottelut tulevat varmasti vastaan, kun koronaepidemiasta päästään eteenpäin. Etenkin jälkimmäiset neuvottelut tulevat olemaan haastavat, sillä iso osa hoitajista on kunnilla töissä, joista taas monilla ei ole kaivaa kukkaroista edes sitä mattia. Kuntatyönantajien mukaan Tehyn vaatimukset tarkoittaisivat 10 vuodeksi jokaiselle veronmaksajalle kunnallisveroprosentin korotusta 0,8 prosenttiyksikön verran.

Ehkäpä kysymys onkin vain yksinkertaisesti politiikan muutoksesta ja sukupolvenvaihdoksesta. Aikoinaan työväkeä puolustaneen puolueen äänestäjäkunta on siirtynyt isoissa määrin eläkkeelle, eikä nuori pääministeri Marinkaan näytä omaksuneen edeltäjänsä ay-jyrämäisiä otteita palkkapolitiikkaan. Mutta ainakaan demarit eivät ole ainoa puolue, joka on hukannut suuntansa, sillä Santeri Alkio kääntyisi mullassaan, jos tietäisi keskustan tulevan istuttamaan siihen seuraavaksi perunantaimia Kulmunin johdolla.

SDP korosti hallitusneuvotteluissa palkkatasa-arvoa ja nyt se saa soveltaa sitä ihan toden teolla käytännössä. Jos palkkatasa-arvo kuuluu kaikille, maanviljelijät pitäisi saada maksamaan sama palkka ukrainalaisille, kuin mitä maksaisivat suomalaisillekin. Tällä hetkellä demareiden radiohiljaisuus saa tilanteen näyttämään siltä, että palkkatasa-arvo on vain kirjaus, joka koskee pelkästään naisvaltaisia aloja, jos edes sitäkään. Näyttää siltä, että samasta työstä ei sittenkään tarvitse maksaa samaa palkkaa.