Onko Ruotsin kansa kyllästynyt kaikkeen häpeän todisteluun ja liioitteluun ympäristöpolitiikassa?

Näin kysyy ruotsalainen sosiaalikonservatiivinen Samtiden -uutissivusto, joka on koonnut kaavion ensimmäisestä mielipidetutkimuksesta kesän jälkeen; ja toteaa, ettei ympäristöpuolue tiedotusvälineiden hysteerisestä ympäristöraportoinnista huolimatta näytä siltikään pystyvän keräämään lisäpisteitä.

Ympäristöpuolueen kannatus ottaa nimittäin takapakkia 5 prosentista 3,6 prosenttiin ja puolue menettää siten yli neljänneksen äänestäjistään.

Jos vaalit järjestettäisiin nyt elokuussa, konservatiiviset puolueet: ruotsidemokraatit, maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit, saavuttaisivat parlamentin enemmistön.

Tämä käy ilmi sosiaalidemokraattisen Aftonbladet -sanomalehden Inizio-mielipidemittausfirmalla teettämästä tutkimuksesta, jonka sisältö on tosin kaikkien "yllätykseksi" maksumuurin takana eli sallii kyseisen sisällön käyttämisen vain maksua vastaan.

Inizion kysely tehtiin verkkokyselynä 1. - 8. elokuuta, joka koostui 2 076 haastateltavasta ja siitä uutisoi myös Fria Tider.

Kun Ruotsi tammikuussa sai juoniteltua vihdoin ja viimein - pitkittynein kahnauksin ja puolueiden vannottua olla tekemättä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa - uuden hallituksen yli neljä kuukautta syyskuussa järjestettyjen valtiopäivävaalien jälkeen, Stefan Löf­ve­nin jat­ko pää­mi­nis­te­ri­nä var­mis­tui vain kes­kus­ta­puo­lueen ja li­be­raa­lien lu­vatessa an­taa tu­ken­sa hä­nel­le. Tuen eh­dok­si nämä puo­lu­eet neu­vot­te­li­vat so­si­aa­li­de­mok­raat­tien kans­sa yli 70 koh­taa kä­sit­tä­vän yh­teis­työ­so­pi­muk­sen.

Hal­li­tuk­ses­sa ovat mu­ka­na sa­mat puo­lu­eet kuin en­nen vaa­le­ja­kin – so­si­aa­li­de­mok­raa­tit ja ym­pä­ris­tö­puo­lue.

Uusimman mielipidekyselyn perusteella sekä liberaalit että ympäristöpuolue saisivat kuitenkin kenkää - juuri ne, jotka auttoivat Stefan Löfveniä pysymään vallassa hallituksessa.

Edes liberaalien puoluejohdon muutos ei ole auttanut, vaan puolue jäisi parlamentin ulkopuolelle ympäristöpuolueen kanssa, niin ikään 3,6 prosentillaan.

Kyselyn mukaan vasemmisto liberaaliblokki: sosiaalidemokraatit (S) 25,6 prosenttia, vasemmistopuolue (V) 8,5 prosenttia ja keskustapuolue (C) 10,3 prosenttia, saisivat yhteensä 44,4 prosenttia, kun taas "konservatiiviblokki": ruotsidemokraatit (SD) 19,7 prosentilla, maltillinen kokoomus (M) 19,6 prosentilla ja kristillisdemokraatit (KD) 7,3 prosentilla ohittaisivat heidät yhteen laskettuna 46,6 prosentillaan.

Samtidenin laatiman kaavion mukaan "konservatiiviblokki" saisi noin 179 paikkaa parlamentissa verrattuna vasemmisto-liberaalin ryhmän 170 paikkaan.

Missä tämä "konservatiiviblokki" on jo aiemmin tullut esiin?

No ainakin Oikea Media pohti tammikuussa 2019 Ruotsin uu­den halli­tuk­sen nel­jän kuu­kau­den neu­vot­te­lu­ma­ra­to­nin jäl­keen, piirretäänkö Ruotsin poliittista karttaa nyt uudelleen. Onko Ruotsi saamassa konservatiivisen blokin?

Ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson oli aiemmin toistuvasti todennut, että Ruotsiin on mahdollisesti syntymässä uusi konservatiivinen blokki, joka koostuu ruotsidemokraateista (SD), maltillisesta kokoomuksesta (M) ja kristillisdemokraateista (KD).

Muun muassa SVT:n Agenda -ohjelmassa Åkesson kertoi tavoitteekseen sen, että ruotsidemokraateista tulee vahva voima tällaisessa oppositiossa.

"Jos Ulf Kristersson haluaa koskaan Ruotsin pääministeriksi, se ei onnistu ilman tukeani. Ja luulen, että hän ymmärtää", Åkesson muistutti tuolloin.

"Olisi erittäin hyvä sekä Ruotsille että tämän maan tulevaisuudelle, jos voisimme löytää yhteisen tien vahvaan, aggressiiviseen ja konservatiiviseen oppositioon."

Siitä lähtien, kun ruotsidemokraatit tulivat parlamenttiin vuonna 2010, muut puolueet ovat eristäneet ruotsidemokraatit ja kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä heidän kanssaan.

Niinpä Ruotsissa koettiin melkoinen kohahdus, kun ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson ja kristillisdemokraattien johtaja Ebba Busch Thor tapasivat heinäkuun alussa lounaskokouksen merkeissä.

Sitä kuvailtiin jopa käännekohdaksi Ruotsin politiikassa ja tapaamista pidettiin hyvin kiistanalaisena, koska sen väitettiin olleen ensimmäinen kerta, kun toinen puoluejohtaja tapaa Åkessonin käydäkseen poliittista keskustelua.

Useat Ruotsin poliittiset kommentaattorit varoittelivat heti, että kokouksella voi olla suuri merkitys Ruotsin tulevalle politiikalle.

"Ruotsidemokraattien poliittinen eristäminen kansallisesta politiikasta murtui lopulta juuri tällä lounaalla", totesi Dagens Nyheterin poliittinen kommentaattori Ewa Stenberg.

SVT:n poliittinen kommentaattori Mats Knutson puolestaan analysoi lounastapaamisella olleen suuri symbolinen merkitys etenkin Jimmie Åkessonille ja ruotsidemokraateille sekä sen voivan "edesauttaa murtamaan raja-aidan Jimmie Åkessoniin":

"Tämä voisi tasoittaa tietä ruotsidemokraattien nopeammalle normalisoinnille, kuin mitä SD-johtaja on aiemmin odottanutkaan."

Mutta kuten Svenska Ylekin myöntää, pitkittyneiden hallitusneuvottelujen yhteydessä Jimmie Åkesson puhui usein konservatiivisesta ryhmästä, joka on parhaillaan muodostumassa Ruotsiin.