Amerikkalaiset äänestivät 6. marraskuuta kongressin välivaaleissa. Välivaalit järjestetään puolivälissä presidentin nelivuotista virkakautta ja niissä valitaan kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen kaikki edustajat sekä kolmannes senaattiin eli kongressin ylähuoneen "vaihtovuorossa olevista" senaattoreista, jotka valitaan vaaleissa joka toinen vuosi.

Lisäksi vaaleissa jaossa oli muun muassa 36 osavaltion kuvernöörin paikat ja monissa kaupungeissa valittiin esimerkiksi tuomareita, sheriffejä, pormestareita ja muita paikallishallinnon edustajia ja lainsäätäjiä sekä osavaltiokohtaisia kansanäänestyksiä.

Ennen tiistaista äänestystä republikaaneilla oli 435-paikkaisessa alahuoneessa selvä, 42 paikan enemmistö, 235 paikkaa verrattuna demokraattien 193 paikkaan ja senaatissa niukka, kahden paikan (51-49) enemmistö.

Yhdysvaltain kongressivaalien ääntenlaskennassa demokraatit varmistivat voittonsa edustajainhuoneessa ja republikaanit pitivät enemmistönsä senaatissa.

Ääniä annettiin 114 miljoonaa, kun edellisissä välivaaleissa vuonna 2014 äänestäjiä oli vain 83 miljoonaa; mutta oliko se kansanäänestys Donald Trumpista?

Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian ja Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila valaisi keskiviikkoaamuna Helsingin Sanomien vaalistudiossa syitä siihen, miksi Donald Trump on noussut uuden amerikkalaisen konservatiivisen liikkeen ja jopa globaalin konservatismin keulakuvaksi.

"Hän on pystynyt sanoittamaan kaikkein parhaiten ja kaikkein jyrkimmin ne tunteet, joita sydänmailla Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa konservatiiviset ihmiset tuntevat ja ovat tunteneet jo pidemmän aikaa. Trump on ollut ihan yhtä vihainen kuin nämä ihmiset ovat", vierailevana tutkijana Oxfordin, New Yorkin ja Stanfordin yliopistoissa toiminut Ruotsila taustoitti Trumpin suosiota.

Trump on tarjonnut Ruotsilan mukaan poliittisesti niitä ohjelmia, joita nämä ihmiset ovat peräänkuuluttaneet jo pitkän aikaa.

"Siis yhtäältä talouspoliittista, valtiovallan supistamista, yksilöiden vapauden lisäämistä, moraali/arvokonservatismia ja sen takia esimerkiksi tämä taistelu korkeimmasta oikeudesta oli niin tärkeä Yhdysvalloissa", Ruotsila muistutti ja korosti, että "jos katsotaan tulevaisuuteen Trumpin pitkän aikavälin jättämä jälki on nyt pysyvä".

"Hänen kauttaan Yhdysvaltain korkein oikeus on nyt konservatiiivien hallussa ja koska republikaaneilla on vielä senaatti, niin tulevaisuudessakin he pystyvät nimittämään paitsi korkeimman oikeuden tuomareita niin myös kaikki liittovaltion alemman tason tuomarit", hän tarkensi ja alleviivasi, että 30-50 vuotta korkein oikeus on nyt konservatiivien hallussa ja se tulee näkymään kaikissa asioissa.

"Kaikki suuret kulttuuri-, poliittiset ja arvokysymykset loppujen lopuksi päätyvät korkeimman oikeuden käsittelyyn ja melkein kaikista asioista tulee hyvin konservatiivinen päätös ja demokraattipresidentti tulevaisuudessa tulee siitä kärsimään ja tämä on se Trumpin saavutuksista kaikkein merkittävin, millä tulee olemaan hyvin pitkäaikaiset vaikutukset ja hyvin monella alueella monessa asiassa", Ruotsila kiteytti.

Dosentti Ruotsila selittää Trumpin nousua presidentiksi ”sydänmaiden kapinalla”.

Maantieteellisesti sydänmaiden ytimessä voidaan sanoa olevan Yhdysvaltojen keskilännen ja syvän etelän osavaltiot.

"Sydänmailla" Ruotsila tarkoittaa niitä osia Yhdysvalloista, jotka ovat maaseutua ja pikkukaupunkeja - siellä mielipide on Ruotsilan mukaan hyvin vahvasti Trumpin puolella:

"He ovat kapinoineet oikeastaan jo 1960-luvulta lähtien tätä liberaalista, poliittista, akateemista ja mediaeliittiä vastaan ja ovat tunteneet, että heidän äänensä on kadonnut ja heistä ei enää välitetä. Eliitti välittää vain kaikista muista ryhmistä ja vähemmistöistä eikä siitä sydänmaiden pääosin valkoisesta keskiluokasta, työväenluokasta."

Sydänmaat ovat alueita, joissa luotetaan edelleen siihen vanhaan kunnon amerikkalaiseen unelmaan, jossa jokainen voi omalla työllään saavuttaa mitä tahansa. Missä yhä uskotaan vakaasti Jeesukseen ja käydään viikoittain kirkossa, turvataan perinteisiin moraaliarvoihin ja sukupuolinormeihin, tehdään ahkerasti työtä, eletään rehtiä vaatimatonta elämää.

"Näin ajattelevat ihmiset muodostavat yhdessä sydänmaat", Ruotsila tiivistää uunituoreessa 390-sivuisessa kirjassaan Sydänmaiden kapina: Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu (Gaudeamus, 2018).

Tätä kirjaa teologian tohtori, dosentti ja Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja Juha Ahvio esittelee 2. marraskuuta julkaisemassaan "Dosentti Markku Ruotsilan pätevän kattava analyysi USA:n sydänmaiden konservatiivien kapinasta" -artikkelissaan Oikeassa Mediassa. Ruotsila on Ahvion mukaan "suomalaisen USA-tutkimuksen kärkinimi", joka "tuntee perusteellisesti etenkin USA:n konservatiivisen politiikan kentän ja taustat".

"Ruotsilan uunituore ja perusteelliseen lähdeaineistoon ja sen erinomaiseen hallintaan tukeutuva teos on aiheestaan parasta mitä suomenkielellä on toistaiseksi akateemisesta näkökulmasta kirjoitettu", Ahvio kuvailee Ruotsilan uusinta kirjaa.

Aina yhtä ansiokkaasti ja perusteellisen asiantuntevasti Ahvio peilaa artikkelissaan Ruotsilan kirjan ydinsisältöä siihen, miten "isoja panoksia USA:n välivaaleihin ladattiin" ja vetää samalla yhteen oman välivaalianalyysinsä korostaen, että Trump on pitänyt sydänmaiden konservatiiveille vaalikampanjansa aikana antamansa lupaukset.

Toisaalta Juha Ahvio muistuttaa, mitä tapahtuu, jos ja kun USA:n kongressin edustajainhuoneesta tulee demokraattienemmistöinen.

"Äärivasemmistolaisten vaikuttajien ohjastamat demokraatit aloittavat täysimittaisen poliittisen, juridisen ja ulkoparlamentaarisenkin hyökkäyksen Trumpia, Trumpin hallintoa ja kaikkia Trump-konservatiiveja vastaan", Ahvio kirjoittaa.

Samaa mieltä on myös Ruotsila. Helsingin Sanomien keskiviikkoaamun vaalistudiossa hän vakuutti, että seuraavat kaksi vuotta edustajainhuone tulee vainoamaan Trumpia "kaikilta mahdollisilta suunnilta".

"Trumpin vainoaminen, tutkiminen kaikista mahdollisista asioista ja yritykset peruuttaa Trumpin tähänastista politiikkaa - se kaikki tulee jatkumaan ja kielenkäyttö tulee aina vaan kovenemaan. Jos on suomalaisillakin ollut sellainen vaikutelma, että viimeiset kaksi vuotta on ollut kovaa kielenkäyttöä ja Yhdysvallat on jakautunut kahtia - tulehtunut ilmapiiri, niin valitettavasti se menee vielä pahemmaksi", Ruotsila vahvisti.

Ylen aamutv:ssä 26. lokakuuta Ruotsila toi esille, kuinka pahasti Yhdysvalloissa media on politisoitunut ja jakautunut selvärajaisesti kahteen leiriin.

Esimerkkeinä Ruotsila käytti CNN:n ja BBC:n lähetyksiä ja sitä, miten "hyvin äärimmäistä puhetta siellä käytetään Trumpista".

"Vaikuttaa siltä, että kaikki maailman pahuus ja synnit sullotaan siihen yhteen mieheen", Ruotsila pohti.

Ruotsila kertoi myös, mitä Hillary Clinton oli muutamia viikkoja aiemmin ilmoittanut ja "määrännyt":

"Demokraattien ja Yhdysvaltain vasemmiston ei enää pidä olla kohteliaita, koska republikaanit hänen (Hillaryn) mukaansa ymmärtävät vain voiman käyttöä."

Vaikka nimenomaan Trumpia on jatkuvasti syytetty Amerikan jyrkästä kahtiajaosta, dosentti Ruotsila muistuttaa sen olevan "hyvin pitkän kehityksen tulos" ja alkaneen jo 1960-luvulla. Hän nimittää sitä kulttuurisodaksi.

Keskiviikkona Ylen aamutv:n Yhdysvaltojen kongressivaaleja koskevassa erikoislähetyksessä dosentti Ruotsila painotti, että republikaaneista nyt hävisivät Trumpia arvostelleet ja demokraattien puolelta kaikkein vasemmistolaisimmat ehdokkaat. Hänen mukaansa republikaaneista nimenomaan trumpilaiset tulivat siis valituiksi.

Ruotsila katsoo Yhdysvaltain politiikan kahtiajakautumisen kärjistymisen ja kiristyneen ilmapiirin taustalla olevan arvojen ristiriidat ja eri maailmankuvien törmäys. Yhdysvaltain historiaa tutkineena dosenttina hän tietää, että konservatiiviset amerikkalaiset ovat jo pitkään kokeneet, että heidän ääntään ei kuulla, heidän mielipiteillä ja arvoilla ei ole väliä, vaan poliittinen eliitti on kiinnostunut vain kaikista vähemmistöistä: homoseksuaaleista, maahanmuuttajista, naisista, mustista, eikä tavallisesta keski- ja työväenluokasta.

Demokraattien ottaessa vallan edustajainhuoneessa tilanne on Ruotsilan mielestä sellainen, "jota ei kenenkään Yhdysvaltain ystävän olisi pitänyt toivoa" - vallanjakaantuminen, josta seuraa hänen näkemyksensä mukaan "väistämättä pysähtyneisyyden aika". Demokraateilla on edessä edustajainhuoneessa ongelmia.

Miksi?

"Se ei ole ollenkaan yhtenäinen puolue edustajainhuoneessa", Ruotsila kertoi Helsingin Sanomien vaalistudiossa viitaten vaalitulosten taustalla näkyvään trendiin, jonka mukaan hävinneet demokraatit ovat vasemmistolaisimpia ja ne jotka voittivat, ovat oikeastaan hyvin konservatiivisia, jotka voisivat käytännöllisesti katsoen olla republikaaneja, hän selitti.

"Tämä sama taktiikka" on Ruotsilan mukaan demokraateilla ollut monissa välivaaleissa:

"Niihin osavaltioihin ja vaalipiireihin, joissa on konservatiivit republikaanit aikaisemmin voittaneet, niin he pyrkivät saamaan mahdollisimman konservatiivisia omia ehdokkaitaan ja se on selvästi toimimassa näissäkin vaaleissa."

Ruotsilan mukaan "lainsäädännöllisesti hyvin vähän tulee etenemään seuraavan kahden vuoden aikana". Hän sanoi, että Trump kyllä pystyy tekemään kompromisseja:

"Hän tekee näitä diilejä mielellään myös demokraattien kanssa, mutta demokraattipuolue ei kyllä tule suostumaan sellaiseen."

Ruotsila uskoo vaalituloksen myötä ilmapiirin myrkyttyvän niin pahasti, että jopa kompromissit yhteisissä infrastruktuurihankkeissa, kuten teiden ja siltojen uudistaminen valtion rahoituksella, ovat hänen mukaansa hyvin epätodennäköisiä ja vaikeita puolueiden kesken.

Ruotsila on varma, että demokraatit alkavat tutkia Trumpia ja on hyvin mahdollista, että he pyrkivät aloittamaan valtakunnanoikeusprosessin, mutta Ruotsilan mukaan se ei tule onnistumaan, sillä republikaaneilla on senaatissa enemmistö ja joka tapauksessa senaatissa vaadittaisiin kahden kolmasosan enemmistö.

"Sekin on sellaista symbolista politiikkaa ja se on tätä kulttuurisotaa. Se ei tule johtamaan mihinkään muuhun kuin siihen, että ilmapiiri aina vaan myrkyttyy enemmän."

Hän muistutti, että Trumpiin liittyvät tutkinnat pysyvät silti otsikoissa ja niitä pyritään lisäämään entisestään demokraattien toimesta.

"Trumpin liikemiesuran kaikkia vaiheita aletaan tutkimaan, hänen verotietojaan ja se on jatkuva sarja tutkimuksia ja syytöksiä ja siihen tulee sitten väistämättä vastareaktio sieltä toiselta puolelta Amerikkaa, mikä on edelleen hyvin lujasti Trumpin puolella."

Ruotsilan mukaan yksittäiset tutkinnat eivät kuitenkaan muuta kenenkään mielipidettä, sillä kyse on paljon suuremmista kulttuurisista, poliittisista ja ideologisista jakolinjoista.

"Se on poliittista teatteria, esimerkiksi Venäjä-tutkinnasta on tehty poliittista teatteria, jota käytetään Trumpia ja republikaaneja vastaan."

Markku Ruotsila ennusti kaksi vuotta sitten Donald Trumpin voittavan Yhdysvaltain presidentinvaalit ja Trumpin olevan parempi vaihtoehto kuin demokraattien ehdokas Hillary Clinton ja kykeneväisempi tekemään kompromisseja, koska tulee politiikan ulkopuolelta eikä toimi ideologiselta pohjalta, kuten Hillary, joka on "70-luvulta lähtien ollut oikeastaan joka päivä uutisissa ja aina assosioitunut sellaisiin aatteisiin ja liikkeisiin, joita konservatiivinen puoli ei voi hyväksyä".

Ruotsilan mukaan demokraattien kaapatessa edustajainhuoneen enemmistön itselleen nyt "palataan tilanteeseen, joka olisi Hillary Clintonin voiton kauttakin tullut. Sellaiseen umpikujaan tai umpisolmuun, että mitään ei oikeastaan tehdä”.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että vaikka senaatti pysyy edelleen republikaanien hallinnassa ja lisäsi jopa paikkojaan, Yhdysvaltain sisäpoliittinen päätöksenteko pysähtynee laajasti kongressin lainsäädäntövallan jakautuessa demokraattien ja republikaanien kesken.