"Parhaillaan käsiteltävän maahanmuuttosopimuksen hyväksyminen olisi pahin mahdollinen askel, jonka YK voi ottaa käsitellessään maahanmuuton haastetta, koska se johtaisi vaarallisiin prosesseihin ja maahanmuuton uusiin aaltoihin", Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó ilmoitti puheessaan YK:n 73. yleiskokouksessa New Yorkissa viime perjantaina.

Szijjártó totesi ykskantaan, että Unkarin hallitus ei kannata luonnosta, koska se vastustaa Unkarin etuja.

Szijjártón mukaan kansainvälisen yhteisön olisi kunnioitettava yksittäisten valtioiden itsemääräämisoikeutta ja maiden oikeutta asettaa omien kansalaistensa turvallisuus etusijalle ja että heillä olisi oltava mahdollisuus päättää itse, ketä he päästävät omalle alueelleen.

"Kansainvälisen yhteisön on tuettava yksittäisiä maita, jotta he voivat säilyttää historiallisen, uskonnollisen ja kulttuurisen perintönsä sekä yhteiskunnallisen rakenteensa", hän korosti.

Ministerin mielestä YK:n sopimus keskittyy yksinomaan maahanmuuttajien etuihin ja hyvinvointiin, kun sitä vastoin sen pitäisi käsitellä myös kysymystä siitä, mitä perustavaa laatua olevia oikeuksia on niillä ihmisillä, jotka haluavat elää elämäänsä turvassa ja rauhassa.

Puheenvuorossaan Szijjártó totesi, että nykyistä ajanjaksoa voidaan kuvata valtavilla maahanmuuttoaalloilla, jotka tuovat mukanaan valtavia turvallisuusriskejä maailmanlaajuisesti, ja ne häiritsevät monien maiden vakautta ja ovat jo johtaneet merkittäviin poliittisiin kiistoihin. Yhdeksi sen merkittäväksi seuraukseksi hän mainitsi sen, että nyt terrorismin uhka on vyörynyt myös sellaisille alueille, joissa ei aiemmin ole ollut tällaisia ​​vaaroja. Lisäksi maahanmuutto johtaa täysin erilaista kulttuuria edustavien ihmisten synnyttämiin rinnakkaisiin yhteiskuntiin, ja sillä on suuri vaikutus kansalaisten turvallisuuteen.

Szijjártó muistutti vuoden 2015 tapahtumista, kun 400 000 laitonta maahanmuuttajaa marssi Unkarin läpi. He eivät noudattaneet paikallisia lakeja eivätkä kunnioittaneet paikallista kulttuuria ja elämäntapaa sekä käyttäytyivät aggressiivisesti siellä asuvia ihmisiä kohtaan ja hyökkäsivät poliisin päälle.

Hän korosti, että Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut, koska se ei vastannut tähän haasteeseen: maahanmuuttajatulvan pysäyttämisen ja käsittelyn sijaan se "lähetti yhtenään kutsuja maahanmuuttajille". Lisäksi EU halusi ottaa käyttöön pakolliset uudelleensijoittamiskiintiöt; kiristi ja uhkasi maita, jotka kieltäytyivät niistä, mukaan lukien Unkaria:

"Kaikki tämä osoittautui epäonnistuneeksi ja vahingolliseksi lähestymistavaksi."

"Viimeisten neljän vuoden aikana Euroopassa on tehty yli 30 terrori-iskua, jotka kaikki liittyivät maahanmuuttoon. Yli 300 ihmistä kuoli näissä hyökkäyksissä ja yli tuhat loukkaantui", hän jatkoi.

"Brysselin mielestä maahanmuuton pysäyttäminen on mahdotonta, mutta Unkari on osoittanut sen olevan mahdollista: muiden Visegrád-maiden (V4) avulla Unkari sulki rajansa ja esti laittoman maahanmuuton maareitin", hän lisäsi.

Unkarin ulkoministeri Szijjártó suhtautui myös myönteisesti siihen, että Italia on äskettäin onnistunut sulkemaan merireitin huolimatta voimakkaasta vastaan nousseesta kritiikistä.

Hän korosti, että kansainvälisten ponnistelujen on keskityttävä maahanmuuttoaallon pysäyttämiseen.

"Kansainvälisten järjestöjen on tehtävä selväksi, että maahanmuutto ei ole perustavanlaatuinen ihmisoikeus - toisin kuin nykyinen käytäntö osoittaa, mikä viittaa aivan päinvastaiseen. YK:n ja muiden toimielinten edustajat puhuvat usein maahanmuutosta talouskasvun ja maailmanlaajuisen vaurauden lähteenä, ikään kuin se olisi paras asia, joka voi tapahtua ihmiskunnalle. Unkari vastustaa voimakkaasti tätä lähestymistapaa, eikä myöskään ole samaa mieltä käsityksestä, jonka mukaan maahanmuutto olisi paras ratkaisu väestö- ja työmarkkinahaasteisiin", hän perusteli.

Szijjártó huomautti lisäksi, että YK:n sopimus näyttää antavan ymmärtää, että rajaturvallisuustoimenpiteet on arvioitava ihmisoikeuksien perusteella, mutta tämä on äärimmäisen vaarallinen lähestymistapa. Unkari torjuu voimakkaasti tämän, koska rajojen suojelemisessa on kysymys kansallisesta turvallisuudesta.

"Vain laillista rajanylitystä voidaan pitää hyväksyttävänä ja niitä, jotka rikkovat lakia, on rangaistava voimakkaasti", hän julisti.

Unkari ei myöskään ole samaa mieltä sopimuksen vihjailujen kanssa siinä, että monikulttuurinen yhteiskunta olisi jotenkin parempi kuin homogeeninen:

"Meidän näkökulmastamme unkarilaisyhteiskunta ei ole mitenkään arvottomampi kuin ne, joissa useat kulttuurit ovat rinnakkain."

Ulkoministeri painotti, ettei Unkari halua vuoden 2015 tapahtumia uudestaan.

"Hallituksen ykkösasia on Unkarin kansan turvallisuus ja hyvinvointi. Niinpä se suojelee edelleen rajojaan eikä anna kenenkään astua maahan laittomasti", hän vakuutti.

"Kansainvälisen yhteisön on pysäytettävä maahanmuutto, ei rohkaista siihen. Apua on toimitettava sinne, missä sitä tarvitaan", hän lisäsi ja huomautti, että tämän vuoksi Unkari auttaa myös Lähi-idän kristittyjä yhteisöjä.

Unkari näyttää esimerkkiä myös vainottujen kristittyjen auttamisessa.

Washingtonissa sijaitseva Turvallisuuspolitiikan keskus (Center for Security Policy) palkitsi 13. syyskuuta Unkarin kansakunnan sen pyrkimyksistä auttaa vainottuja kristillisiä yhteisöjä.

Palkinnon vastaanotti Unkarin valtiosihteeri, pääministerin kansliapäällikkö Tristan Azbej vainottujen kristittyjen puolesta Washingtonissa pidetyssä juhla-illallisella.

Erikoismainintana pantiin merkille Unkarin hallituksen valmius auttaa vainottuja kristittyjä maailmassa - kiinnittäen erityistä huomiota Unkari 2016 -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on auttaa Lähi-idän kristittyjä. Unkarin aloitekykyä kutsuttiin esimerkilliseksi ja muita hallituksia kehotettiin seuraamaan esimerkkiä.

Azbej huomautti, että poliittisen korrektiuden takia kristillisten yhteisöjen kohtaamien vaarojen vakavuutta väheksytään ja alleviivasi, että "kristinusko on tällä hetkellä vainotuin uskonto".