Belgialainen filosofian tohtori Drieu Godefridi väittää Gatestone Instituutin artikkelissaan Euroopan olevan USA:n pahin ideologinen vihollinen.

"Se ei ole Lähi-itä tai Venäjä. Se on eurooppalainen kulttuurinen vasemmisto, joka on tällä hetkellä syvästi kaivautunut ja linnoittautunut Länsi-Eurooppaan ja EU:hun."

Hänen mukaansa Eurooppa näyttää "tavallaan" mantereelta, jossa amerikkalais-demokraatit ovat olleet vallassa 30 vuoden ajan - ei ainoastaan ​​Euroopan valtioissa, vaan myös Euroopan unionin tasolla.

Godefridi kuvailee USA: ssa poliittisen kirjon ulottuvan edelleen näkemysten laajaan valikoimaan demokraattien ja republikaanien välillä, globalistien ja nationalistien välillä, pro-lifers ja pro-choicers välillä, pro-hallituksen ja pro-yksilöiden välillä ja pro-minkä tahansa välillä.

"Jopa presidentti ja korkein oikeus sallivat ja rohkaisevat voimakasta poliittista keskustelua. Sen sijaan Euroopassa virallisella tasolla tällaisten näkemysten kirjoa ei ole enää olemassa."

Godefridi korostaa, että Länsi-Euroopan lehdistössä ja yliopistoissa "olet joko poliittisesti vasemmalla" tai hylkiö ja syrjitty.

Ja jos olet hylkiö, joudut todennäköisesti syytteeseen islamofobiasta, rasismista, syrjinnästä tai joudut maksamaan "hintaa" jostakin muusta "voimakkaasti väärin ilmaistusta" asiasta, hän huomauttaa.

Godefridi näkee amerikkalaisten ja eurooppalaisten "epätasapainoon" olevan useita syitä. Yksi on hänen mukaansa eurooppalaisten ja amerikkalaisten välinen poliittisen täysikasvuisuuden ero.

"Kun tavalliset amerikkalaiset äänestäjät ymmärtävät, että heidän korkein oikeus on avainasemassa ja varmistaa perustuslaillisten vapauksien säilyvän kaikilla, eurooppalaiset taas ovat tehneet juuri päinvastoin."

Hän huomauttaa, että Yhdysvaltain tavalliset kansalaiset ovat syvästi tietoisia oikeudellisista rooleista ja niiden vaikutuksesta tuomioihin ja oikeudellisiin ennakkotapauksiin.

Euroopassa on kaksi korkeimpaa tuomioistuinta kansallisten tuomioistuinten lisäksi: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (ECHR) Strasbourgissa ja Euroopan unionin tuomioistuin (CJEU) Luxemburgissa.

Godefridi muistuttaa, että Euroopassa ei kuitenkaan ole yhtäkään kansalaista miljoonassa, joka voisi nimetä joko Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tai Euroopan unionin tuomarin yksittäisen tuomarin. Syynä on hänen mukaansa se, että näiden tuomareiden nimittäminen on useimmiten puhtaasti valtiollinen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauksessa se käydään ilman julkista keskustelua. Euroopan unionin tuomioistuimen nimitykset ovat myös olennaisesti valtiollisia ja Euroopan parlamenttia hallitsee ideologisesti vasemmisto.

Godefridin mukaan Yhdysvallat on aina hyväksynyt maahanmuuttajat, joista useimmat tulivatkin heidän rannoilleen Ellis Islandin ja laillisen sisäänpääsyprosessin kautta. Viime vuosina erityisesti terrorismin lisääntymisen jälkeen laittomista maahanmuuttajista, siirtotyöläisistä ja maahanmuuttajien ennakkotarkistuksista on syntynyt tulista keskustelua.

Drieu Godefridi ihmettelee Euroopassa laittomista siirtolaisista puhumisen "tehokasta kieltämistä", vaikka miljoonat siirtolaiset ovat äskettäin "hyökänneet ja tunkeutuneet" Euroopan mantereelle.

"Jopa YK:n mukaan monet saapuvat selvästi teeskennellen olevansa pakolaisia."

Godefridi painottaa, että yksi syistä on saksalaisen liittokansleri Angela Merkelin "avoin ovi" -politiikka, joka salli yli miljoonalle, suurimmaksi osaksi muslimimiehelle pääsyn Saksaan ilman mitään tarkastuksia.

"Merkel ei ole kuitenkaan Saksan johtajuuden ruumiillistuma ikuisesti", hän toteaa.

Godefridi kertoo artikkelissaan myös toisesta "rakenteellisemmasta syystä", joka on johtanut Euroopan nykyiseen tilanteeseen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi vuonna 2012 niin sanotun HIRSI-tuomion, jossa todetaan Euroopan valtioilla olevan laillinen velvollisuus pelastaa maahanmuuttajat kaikkialla Välimerellä. Jopa vain 200 metrin päässä Libyan rannikosta ja auttaa heidät Euroopan rannoille, jotta nämä ihmiset voisivat vaatia pakolaisaseman.

Kun italialainen laivasto pysäytti laittomat maahanmuuttajat Välimerellä ja lähetti heidät takaisin lähtöpaikkaan Libyaan, ei ainoastaan ​​Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuominnut Italian tästä "ilmeisestä" ihmisoikeusrikkomuksesta, vaan italialaisten oli myös maksettava jokaiselle näistä laittomasta maahanmuuttajasta 15 000 euroa "moraalisesta vauriosta".

"Tällainen raha vastaa yli 10 vuoden tuloja Somaliassa ja Eritreassa, jotka ovat Hirsi Jamaan ja hänen kumppaneidensa alkuperämaat. Vuonna 2016 Somalian BKT asukasta kohti oli arviolta 400 dollaria, Eritrean 1300 dollaria."

Filosofian tohtori Godefridi korostaa, että erityisesti Afrikassa monet ovat ymmärtäneet, että jos he vain voisivat päästä Välimerelle, Euroopan laivastot olisivat nyt velvollisia lauttaamaan heidät suoraan Eurooppaan.

Ennen HIRSI-päätöstä ihmisten yrittäessä päästä Euroopan rannikoille, kuoli vuosittain satoja traagisesti merellä.

Sadat tuhannet koettavat tehdä tämän matkan usein esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -kansalaisjärjestön avulla, joiden aktivistit odottavat veneiden ilmestyvän merelle aivan Libyan rannikolla. Siksi joka vuosi 5 000 pysäyttämätöntä ihmistä kuolee merellä.

Italian ollessa "hukkumassa" pakolaisiin, Itävalta oli asettanut panssaroituja ajoneuvoja lähelle Italiaa sijaitsevaa rajaansa pysäyttääkseen enää yhtään enempää maahanmuuttajaa tulemasta pohjoiseen.

Godefridin mukaan "suuri enemmistö näistä Euroopan tuomioistuimista" pyrkiessään olemaan "moraalisia ja oikeudenmukaisia", ovat hylänneet Italian itsemääräämislait merkityksettöminä ja sortaneet Italian valtion ja tavallisten italialaisten oikeuksia hyväksyä, kuka saa tulla heidän maahansa.

"Amerikkalaisten pitäisi todellakin lukea HIRSI-päätös. Se on melko lyhyt ja täydellinen yhteenveto nykyisestä eurooppalaisesta oikeuskäytännöstä. Heille selviäisi, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pitää kansalaisjärjestöjä arvovaltaisina ja virallisina "prosessin osina". Euroopan ihmisoikeustuomioistuin jopa siteeraa lausuntojaan, kuin se olisi tosiasia tai laki. Näyttää siltä, että Euroopassa Amnesty International -kansalaisjärjestö ja muut "samankaltaiset" järjestöt toimivat uuden lainsäädännön määrittelijöinä", hän perustelee.

Keski-Euroopan maat, "Visegrad-ryhmä", Tšekki, Unkari, Puola ja Slovakia eivät hyväksy saksalaista joustamattomuutta muslimipakolaisten siirtämisessä, "sijoittamisessa maasta toiseen". Myös Länsi-Euroopan osat, kuten Belgian pohjoinen flaaminkielinen osa, ovat melko kyllästyneitä koko eurooppalaiseen sekamelskaan.

"Ne, jotka antoivat Vapaudenpatsaan Amerikalle vapauden ja demokratian pysyvyyden merkiksi, ovat tänään halukkaasti ja vapaaehtoisesti sortamassa oman kansansa vapauksia käsittämättömien ideologisten tuomioistuinten kautta", Godefridi summaa artikkelinsa lopuksi.