Uusi raportti Saksasta paljastaa: Tappavat tartuntataudit leviävät laittomasti maahan tulleiden mukana

Saksalainen ylilääkäri: "Maahanmuuttajilla on sellaisia sairauksia, joita tuskin koskaan on nähty Saksassa"

Ulkomaat su 16.07.2017 00:02

Gatestone Instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern vinkkaa artikkelissaan 12. heinäkuuta 2017 julkaistusta infektioepidemiologian vuosikertomuksesta, josta selviää yli 50 tartuntataudin tila Saksassa vuoden 2016 aikana.

"Se on ensimmäinen kurkistus loppuvuonna 2015 Saksaan rynnänneen massiivisen maahanmuuttajalauman aiheuttamiin kansanterveydellisiin seurauksiin", Soeren Kern kirjoittaa.

Liittohallituksen sairauksien seuranta- ja ennaltaehkäisyn keskusyhteisö Robert Koch -instituutin (RKI) uusi raportti vahvistaa kautta linjan sairauksien kasvaneen laaja-alaisesti vuodesta 2015, jolloin Saksaan saapui ennennäkemätön määrä maahanmuuttajia.

Raportti osoittaa useiden tartuntatautien riskin ja esiintyvyyden lisääntyneen Saksassa. Muun muassa sidekalvontulehdusta, botulismia, vesirokkoa, koleraa, kryptosporidioosia, denguekuumetta, ekinokokkoosia, E. colia, giardiaasia, hantavirusta, hepatiittia, verenvuotokuumetta, HIViä / AIDSia, lepraa, malariaa, tuhkarokkoa, aivokalvontulehdusta, sikotautia, pikkulavantautia, vihurirokkoa, punatautia, kuppaa, toksoplasmoosia, trikinoosia, tuberkuloosia, jänisruttoa, pilkkukuumetta ja hinkuyskää esiintyy yhä laajemmin Saksassa.

Raportin mukaan esimerkiksi hepatiitti B:n esiintyvyys on kasvanut 300 % viimeisen kolmen vuoden aikana. Ilmoitettujen tapausten määrä Saksassa vuonna 2016 oli 3006, kun se vuonna 2014 oli 755 tapausta. Suurimman osan tapauksista sanotaan liittyneen rokottamattomiin afganistanilaisiin, irakilaisiin ja syyrialaisiin maahanmuuttajiin. Tuhkarokon esiintyvyys hyppäsi Saksassa yli 450 % vuosien 2014 ja 2015 välillä. Samaan aikaan vesirokko-, aivokalvontulehdus-, sikotauti-, vihurirokko- ja hinkuyskä -tapausten määrä on myös noussut. Maahanmuuttajien osuus myös uusista HIV/AIDS -tapauksista on ollut vähintään 40 % Saksassa vuodesta 2015 lähtien.

Raportoitujen tuberkuloosien määrä esimerkiksi oli 5915 vuonna 2016, kun se vuonna 2014 oli 4488 tapausta. Kasvua on yli 30 % tämän ajanjakson aikana. Jotkut lääkärit ovat kuitenkin sitä mieltä, että todellinen tuberkuloositapausten määrä on paljon suurempi ja he ovatkin syyttäneet RKI:a uhkan vähättelystä, jolla selkeästi pyritään välttämään maahanmuuttoa vastustavien tunteiden ylikuumeneminen.

Focus -lehden haastattelussa ortopedi-kirurgi Carsten Boos varoitti, että Saksan viranomaiset ovat kadottaneet satoja tuhansia maahanmuuttajia, jotka voivat olla tartunnan saaneita. Hän lisäsi, että 40 % kaikista tuberkuloosin taudinaiheuttajista on monilääkeresistenttejä eli kestävät monia lääkkeitä ja ovat siten luonnostaan vaarallisia tavalliselle väestölle:

"Kun turvapaikanhakijat tulevat maista, joissa on suuri tuberkuloosi-infektioiden riski, ei Robert Koch -instituutin suurimpana infektioiden turvallisuudesta, suojelusta ja ehkäisystä vastaavana saksalaisena organisaationa pitäisi vähätellä vaaraa. Käyttääkö liittovaltion instituutti poliittista korrektiutta salatakseen epämiellyttävän todellisuuden?"

"Media raportoi, että vuonna 2015 liittovaltion poliisi rekisteröi noin 1,1 miljoonaa pakolaista. Noin 700 000-800 000 turvapaikkahakemusta on jätetty ja 300 000 pakolaista on kadonnut. Onko heidät tarkistettu? Tulevatko he riskimaista?"

Kun siirtolaiskriisi lokakuussa 2015 oli pahimmillaan, Regensburgin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Michael Melter tiedotti, että hänen sairaalaansa saapui maahanmuuttajia, joilla on sellaisia sairauksia, joita tuskin koskaan on nähty Saksassa.

"Joitakin näistä sairauksista en ole nähnyt 20 tai 25 vuoteen ja moni minua nuoremmista kollegoistani ei ole tosiasissa nähnyt koskaan niitä", hän totesi.

Saksan liittovaltion sairaalan (Deutschen Krankenhausgesellschaft) kansainvälisten suhteiden johtaja Marc Schreiner toisti Melterin huolenaiheet:

"Klinikoilla on yhä yleisempää nähdä potilaita, joilla on sairauksia, joiden katsottiin jo hävitetyn Saksasta, kuten syyhy."

Borstelin tutkimuskeskuksen tuberkuloosin asiantuntija Christoph Lange sanoi, että Saksan lääkäreille monet maahanmuuttajien tuomat sairaudet olivat vieraita:

"Olisi hyödyllistä, että meidän omassa elämässämme harvinaisilla, trooppisilla taudeilla ja muilla sairauksilla, olisi suurempi rooli lääkärinkoulutuksessa."

Saksan gastroenterologiaan eli vatsaelinsairauksiin ja niiden hoitoon keskittyvän sisätautien erikoisalan sekä ruoansulatus- ja aineenvaihduntasairauksien seura järjesti hiljattain viiden päivän symposiumin Hampurissa auttaakseen lääketieteen parissa työskenteleviä ammatinharjoittajia diagnosoimaan sairauksia, jotka ovat harvinaisia Saksassa.

RKI -raportin mukaan viimeisen kahden vuoden aikana ainakin 48 ihmisellä Saksassa diagnosoitiin LBRF. LBRF on täiden levittämä kuumesairaus, josta ei oltu kuultukaan maassa ennen vuoden 2015 siirtolaiskriisiä. Se on tauti, joka kulkee täiden mukana vaatteissa. Sitä on tavattu eniten itäafrikkalaisilla maahanmuuttajilla, jotka ovat matkustaneet yksissä ja samoissa vaatteissa kuukausia päästäkseen Saksaan.

"Olimme kaikki unohtaneet LBRF:n. Sen kuolleisuus on jopa 40 %, jos sitä ei tunnisteta eikä hoideta antibiooteilla. Oireet ovat malarian kaltaiset: kuume, päänsärky ja ihottuma", sanoi müncheniläinen lääkäri Hans Jäger.

Helmikuussa 2016 potilas, joka oli saanut lassakuumetartunnan Togossa Länsi-Afrikassa, oli hoidettavana ja kuoli Saksassa. Hänen kuolemansa jälkeen lassavirusinfektio vahvistettiin toisella henkilöllä, joka oli ollut ammatillisessa kosketuksessa sairastuneeseen ruumiiseen. Henkilö hoidettiin eristystiloissa ja selviytyi taudista. Tämä oli ensimmäinen dokumentoitu lassaviruksen "siirtäminen ja tartuttaminen" Saksaan.

Vuoden 2016 aikana Saksassa lähes tuhannella ihmisellä diagnosoitiin denguekuume, joka on hyttyssyntyinen trooppinen tauti. Tapaukset lisääntyivät jopa 25 % vuodesta 2014, jolloin 755 ihmisellä oli diagnosoitu sairaus.

Vuosien 2013 ja 2016 välillä diagnosoitujen syyhytapausten määrä Nordrhein-Westfalenissa pomppasi lähes 3000 %.

Samaan aikaan Saksa on parhaillaan turharokkoaallon kourissa, jonka terveysviranomaiset ovat yhdistäneet Romaniasta tulevaan maahanmuuttoon. Robert Koch -instituutin mukaan noin 700 ihmisellä Saksassa on todettu tuhkarokko vuoden 2017 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana verrattuna 323 tapaukseen koko vuoden 2016 aikana. Tuhkarokko on levinnyt kaikkiin Saksan 16 osavaltioon, paitsi yhteen Mecklenburg-Vorpommernin osavaltioon, jossa on hyvin alhainen maahanmuuttajaväestö.

Varsinaiseksi tuhkarokkokriisialueeksi voidaan sanoa Nordrhein-Westfalenia (NRW). Se on Saksan väkirikkain osavaltio ja siellä on myös osavaltioista eniten maahanmuuttajia. Siellä lähes 500 ihmisellä on diagnosoitu tuhkarokko vuoden 2017 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Useimmat tapaukset on raportoitu Duisburgissa ja Essenissä, jossa 37-vuotias kolmen lapsen äiti kuoli tautiin toukokuussa. Tuhkarokkoepidemioita on myös raportoitu Berliinissä, Kölnissä, Dresdenissä, Hampurissa, Leipzigissä, Münchenissä ja Frankfurtissa, jossa yhdeksän kuukauden ikäisellä vauvalla diagnosoitiin tauti.

Hylätyn turvapaikkapäätöksen saanut jemeniläinen sai kirkolta turvapaikan Pohjois-Saksassa, ettei häntä karkotettaisi ja on nyt mahdollisesti tartuttanut yli 50 saksalaiseen lapseen erittäin tarttuvan tuberkuloosikannan.

Mies, jota Bünsdorfin kirkko suojeli vuoden 2017 tammi- ja toukokuun välillä, oli usein kosketuksissa lapsiin. Häntä hoidettiin Rendsburgin sairaalassa kesäkuussa ja hänellä diagnosoitiin myöhemmin tuberkuloosi - tauti, joka vasta viime aikoina on palannut Saksan tietoisuuteen.

Paikalliset terveysviranomaiset sanovat, että myös lapset, vanhemmat, opettajat ja seurakuntalaiset on testattu taudin varalta, joka voi kehittyä kuukausia tai jopa vuosia altistumisen jälkeen. On edelleen epäselvää, onko miehelle tehty vaadittuja lääkärintarkastuksia, kun hän saapui ensimmäistä kertaa Saksaan, tai onko hän yksi niistä sadoista tuhansista maahanmuuttajista, jotka ovat jääneet huomaamatta.

Saksa on ainakin toistaiseksi säästynyt kaikkein pahimmalta skenaariolta, mitä trooppisia ja eksoottisia tauteja maahan tulleet siirtolaiset ovat voineet tuoda mukanaan, sillä väestön keskuudessa ei vielä massiivisia epidemioita ole esiintynyt. Raportin mukaan nousussa kuitenkin ovat yleisimmät sairaudet, joista monet ovat suoraan tai välillisesti sidoksissa joukkosiirtolaisuuteen.

Liittokansleri Merkelin avoimien ovien maahanmuuttopolitiikka kuitenkin jatkuu eikä Suomikaan turvapaikanhakijoiden tuomilta tappavilta tuliaisilta ole suojassa.

Jo vuonna 2015 lopulla Suomessakin oltiin huolissaan, kuinka paljon maahanmuutto ja maasta toiseen liikkuvat turvapaikanhakijat lisäävät erilaisia tautitapauksia.

Kymenlaakson Carean infektioylilääkäri Risto Pietikäinen muun muassa pohti, osataanko väistämättömään tilanteeseen valmistautua uusien tautien kohdalla. Tautien diagnosointi voi olla haasteellista, koska mukana on sairauksia, jotka on saatu liki pitäen hävitettyä Suomesta.

Tytti Salenius su 16.07. 00:02

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Järkyttävää?

Klo 15:15.

Henna Kajava

Kehitysyhteistyö ei ratkaise siirtolaisongelmaa

Klo 15:10.

Arto Luukkanen

Aatteiden alennusmyynti

ti 18.12. 21:58

Timo Vihavainen

Tapaus Solzhenitsyn

ti 18.12. 21:56

Professorin Ajatuksia

Kansalaiset korjaamaan demokratian puutteita?

ti 18.12. 21:55

videot