Ei hätää, te jossakin Euroopan maassa laittomasti olevat, karkotuspäätöstä pilkkananne pitävät ja tuhopolttoihin syyllistyvät.

"Jos maa, johon sinun olisi palattava, saattaa vahingoittaa sinua, olet tervetullut jäämään Ruotsiin, tekemään yhä enemmän rikoksia ja vahingoittamaan ruotsalaisia."

Näin kirjoittaa asianajaja ja poliittinen analyytikko Judith Bergman Gatestone -instituutin artikkelissaan ja perustelee lausumaansa Ruotsin hovioikeuden äskettäisellä päätöksellä.

Hovioikeus nimittäin kumosi hiljattain karkotuspäätöksen, joka koski yhtä kolmesta Göteborgin synagoogaa vastaan ​​joulukuussa vuonna 2017 tehdystä tuhopolttoiskusta tuomittua tekijää sillä perusteella, että karkotus olisi hänen "perusihmisoikeuksiensa vastaista".

22-vuotias arabialaismies Gazasta - joka tunnetaan nimellä Feras - oli Ruotsissa laittomasti tehdessään hyökkäyksen. Gazasta saapuneen palestiinalaisen turvapaikkahakemus oli hylätty ja hän oli tullut Ruotsiin jo vuonna 2014.

Kun Ruotsin maahanmuuttovirasto (Migrationsverket) oli hylännyt hänen turvapaikkahakemuksensa, häntä oli ilmeisesti Bergmanin mukaan käsketty lähtemään maasta, mutta Feras ei lähtenyt. Karkotusmääräyksen lisäksi häntä muodollisesti kielletään palaamasta Ruotsiin kymmeneen vuoteen.

"Epäselvistä syistä johtuen" häntä ei siltikään otettu säilöön karkottamista varten, vaan hän edelleen saa kulkea vapaana Ruotsissa.

Niinpä Feras päätti käyttää hyväkseen vapauttaan ja osallistui muun muassa Göteborgin synagoogan hyökkäykseen. Hänen lisäkseen "vääräuskoisten" ihmishenkien jahtaamiseen ja juutalaista seurakuntaa vastaan kohdistettuun tihutyöhön osallistui arviolta 10-15 muuta nuorta muslimimiestä, joista vain kolme sai lopuksi syytteet.

Poliisi ei "pystynyt tunnistamaan ja pidättämään" Ferasin lisäksi kuin kaksi Syyriasta tullutta "pakolaista", jotka olivat saaneet pysyvän oleskeluluvan Ruotsiin.

18-vuotias syyrialainen, Khaled oli oleskellut Ruotsissa vuodesta 2015 lähtien. Toinen kiinni otettu oli 20-vuotias syyrialainen, mutta häntä ei vaadittu pidätettäväksi. Hänet päästettiin vapaaksi, vaikka häntä edelleen epäiltiinkin osallistumisesta tuhopolttoon.

Kumpaakaan syyrialaista ei kuitenkaan karkoteta. Maahanmuuttovirasto on myöntänyt heille pysyvät oleskeluluvat suojaavana vaihtoehtona (toissijainen suojeluasema), ja arvioinnin mukaan heitä ei voida karkottaa Syyriaan maan sotatilanteesta johtuen. Näin ollen heillä on "eräänlainen pakolaisasema" ja käräjäoikeuden tulkinta ulkomaalaislaista estää karkottamisen.

Viime joulukuussa tehdyn synagoogaiskun motiivina pidetään Yhdysvaltojen presidentin, Donald Trumpin vain viikkoa ennemmin tekemää päätöstä tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi ja siirtää suurlähetystö sinne. Siksi hyökkäys nähtiin myös kostoksi Israelia vastaan.

Feras ja hänen muslimiystävänsä heittivät palopommeja synagoogaa kohti ja autojen päälle, jotka oli pysäköity synagoogan sisäänkäynnin sisäpuolelle. Kukaan ei loukkaantunut, ja vesisade sammutti nopeasti tulipalot, jättäen jälkeensä vain vähäiset aineelliset vahingot.

Todennäköisesti siksi tuomioistuin kieltäytyi luokittelemasta rikosta murhayritykseksi, vaikka syyttäjä oli niin vaatinut.

Syyttäjä oli valittanut käräjäoikeuden päätöksestä, jotta miehet tuomittaisiin törkeästä tuhopoltosta tai sen yrityksestä, mutta hovioikeus oli samaa mieltä käräjäoikeuden arvioinnin kanssa.

Sen mukaan "ei ole näyttöä soihtujen aiheuttamien tulipalojen voineen vaarantaa ihmisiä tai että vaarana olisi ollut suuri omaisuuden tuhoutuminen".

Muslimimiehet eivät näin ollen ole syyllistyneet törkeään tuhopolttoon - eivät edes törkeän tuhopolton yritykseen.

Sekä alempi oikeusaste että hovioikeus totesivat kuitenkin, että tuhopolttoisku oli antisemitistinen viharikos.

Aiemmin alempi tuomioistuin oli todennut Ferasin syylliseksi "törkeisiin laittomiin uhkauksiin ja vakavaan vahingonteon yritykseen" ja oli tuominnut hänet kahdeksi vuodeksi vankilaan ja myöhemmin karkotettavaksi. Hovioikeus kuitenkin totesi, että Feras "... on syyllistynyt törkeisiin laittomiin ​​uhkauksiin, joiden tarkoituksena on loukata juutalaisen seurakunnan jäseniä, mutta että teko voidaan toisaalta myös nähdä vakavana poliittisena rikoksena, joka kohdistuu muita juutalaisia vastaan".

"Kun otetaan huomioon Israelin mahdollinen kiinnostus asiaan ja Gazan ja Länsirannan rajanylityspaikoilla sekä itse alueilla vallitseva turvattomuus; hovioikeus katsoo, että on perusteltua syytä pelätä, että henkilön perusihmisoikeuksia ei saataisi turvattua, jos hänet karkotetaan Palestiinaan. Hovioikeus hylkää siksi syyttäjän karkotusvaatimuksen..."

Tuomioistuin viittasi myös Ruotsin ulkoministeriön raportteihin ihmisoikeuksista ja demokratiasta Israelissa ja "Palestiinassa".

Hovioikeuden päätös merkitsee Bergmanin mukaan sitä, että Feras - joka aluksi oli laiton ulkomaalainen ja myöhemmin tuomittu rikoksentekijä - saa jäädä Ruotsiin pelkästään siitä syystä, että hän syyllistyi viharikokseen Ruotsin juutalaisia ​​vastaan.

"Tämä huolimatta siitä tosiasiasta, että Ruotsi oli hylännyt hänen turvapaikkahakemuksensa, eikä hänellä näin ollen ollut mitään laillista oikeutta oleskella maassa", hän tarkentaa.

Asianajaja Judith Bergman huomauttaa, että kun Feris saa kahden vuoden vankeusrangaistuksensa suoritettua, hän pääsee ulos ja on vapaa tekemään uusia viharikoksia Ruotsissa asuvia juutalaisia vastaan.

Bergmanin mielestä edellä mainittu tapaus näyttää "järkyttävästi" toteen sen, että jos syyllistyt rikoksiin juutalaisia ​​vastaan, joita voidaan "pitää vakavana poliittisena rikoksena, joka kohdistuu muihin juutalaisiin" ; silloin saatat saada turvapaikan Ruotsissa.

Hän lisää, että Ruotsin heikossa asemassa olevien juutalaisten oikeuksilla ei ilmeisesti enää ole merkitystä. Oikeastaan ​​kenelläkään Ruotsin kansalaisella ei näytä olevan enää mitään oikeuksia ruotsalaisessa tuomioistuinjärjestelmässä, hän jatkaa.

Vuoden 2017 raportti osoitti, että 75 prosenttia ulkomaalaisista - jotka oli tuomittu vankilaan ja vakavien rikosten takia myöhemmin karkotettavaksi - päästettiin kuitenkin vapaaksi suoritettuaan rangaistuksensa ja he saivat jäädä Ruotsiin "monista eri syistä".

Vuosina 2000-2014 ruotsalaiset tuomioistuimet eivät edes tuominneet karkotettavaksi 20 prosenttia tuomituista ulkomaalaisista raiskaajista, jotka olivat kirjoilla Ruotsissa rikoksen tekohetkellä. Pedofiiliraiskaajien määrä oli vielä alhaisempi: 17 %.

Räikeässä naisiin kohdistetussa loukkaavassa käyttäytymisessä ja kuolemantuottamuksissa karkotettiin ainoastaan ​​seitsemän prosenttia.

Ei edes murhatuomioissa suurinta osaa karkoteta, joilla väestörekisterin mukaan osoite on Ruotsissa. Kuusi kymmenestä, joka on riistänyt jonkun hengen, saa jäädä Ruotsiin joka tapauksessa.

Viimeaikaisten tilastojen mukaan yhdeksää kymmenestä tuomitusta ulkomaalaisesta Ruotsissa ei karkoteta.

Bergman muistuttaa, että ongelma ulottuu myös terroristeihin.

Esimerkiksi Ruotsiin vuonna 2015 "pakolaisena" saapunut syyrialainen julistettiin vuonna 2017 syyttömäksi tuomioistuimessa hänen hyökättyä shiia-muslimeja vastaan palopommeilla Malmössä. Kun hänen keskustelujaan oli seurattu, hän oli sanonut niissä pitävänsä itseäään jihadistina, haluavansa tulla marttyyriksi ja ollut yhteydessä Isisiin. Ruotsin tiedustelupalvelu piti häntä liian vaarallisena jäämään Ruotsiin, mutta Säpo kuitenkin vapautti hänet. Karkotusta ei voitu panna täytäntöön. Maahanmuuttoviranomaiset pyrkivät karkottamaan hänet Syyriaan, mutta eivät siinä onnistuneet.

Bergmanin mukaan näyttää siltä, ​​että laki ei mahdollista hänen karkottamistaan ​​Syyriaan: hän on vaarassa joutua siellä pidätetyksi tai teloitetuksi. Sen sijaan myös hänet päästettiin vapaaksi kulkemaan Malmössä.

Hän toteaa lopuksi:

"Vaikuttaa siltä, ​​että Ruotsissa - ja ehkä myös muissa paikoissa - ulkomaalaisten murhaajien ihmisoikeudet ovat tärkeämpiä kuin lakeja noudattavien kansalaisten ihmisoikeudet."