Ruotsin puolustusministeriön alaisuudessa toimiva virasto Myndigheten för samhällsskydd och beredskap, jonka tehtävä on varautua yhteiskunnallisia kriisejä vastaan ja suojautua niiltä, on julkaissut raportin Ruotsissa toimivasta Muslimiveljeskunnasta. Raportin ovat tehneet tohtori Magnus Norell, dosentti Aje Carlbom ja filosofian kandidaatti Pierre Durrani.

Muslimska brödraskapet i Sverige -niminen raportti

kuvailee järjestön islamistista ideologiaa totalitaariseksi ja pitää sitä Euroopassa esiintyvän islamismin tärkeimpänä toimijana ja innoittajana. Muslimiveljeskunta on luokiteltu useassa maassa terrorijärjestöksi.

Raportin koonneiden tutkijoiden mukaan Euroopassa ja eritoten Ruotsissa on pidempään vallinnut vastahakoisuutta tutkia islamismin eli poliittisen islamin vankkaa asemaa muslimiyhteisöjen keskuudessa. Toisaalta veljeskuntaa on myös kritisoitu laajalti sen länsivastaisuudesta, kaksinaamaisesta esiintymisestä julkisuudessa ja sen arvoista, mitä tulee demokratiaan, yksilönvapauksiin ja niin edelleen.

Ruotsalaisen raportin mukaan Muslimiveljeskunta juurtui Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ja Ruotsiin sen ideologia saapui 1970- ja 80-luvuilla maahanmuuttajien mukana. 1990-luvulla perustettu Ruotsin islamilainen liitto (Islamiska Förbundet i Sverige, IFIS) kokosi eri puolilla Ruotsia toimivat Muslimiveljeskuntaan kytköksissä olevat järjestöt. Alkujaan järjestössä keskityttiin entisten kotimaiden politiikkaan mutta muslimiväestön kasvaessa Euroopassa alettiin toimintaa kohdistaa myös Euroopan muslimeihin. Ruotsissa toimiva Muslimiveljeskunta on myös vastannut uusien osastojen perustamisesta Suomeen ja Norjaan.

Raportissa käydään läpi Muslimiveljeskunnan rakennetta, toimintatapoja ja tavoitteita. He ovat perustaneet useita erilaisia järjestöjä ja yhteisöjä rahoittaakseen toimintaansa ja verkostoituakseen eri puolille ruotsalaista yhteiskuntaa. Järjestö toimii enemmän tai vähemmän suurelta yleisöltä piilotettuna verkostona eivätkä sen edustajat yleensä tunnusta omaa uskonnollis-poliittista sitoutuneisuuttaan, mikä juontanee juurensa järjestön laittomaan statukseen lähtömaissa.

Raportin mukaan Muslimiveljeskunta on saavuttanut laajalla järjestötoiminnallaan ja verkostoitumisellaan määräävän aseman Ruotsin muslimien kansalaisyhteiskunnassa ja sen eri osastojen ja järjestöjen toimintaa tuetaan valtion toimesta. Raportissa todetaan, että samankaltaista kehitystä ilmenee myös muissa eurooppalaisissa maissa mutta Ruotsissa se on pisimmällä. Seurauksena tästä kehityksestä Muslimiveljeskunnan islamintulkinta on hallitsevassa asemassa muihin tulkintoihin nähden.

Koska Länsi-Eurooppa on maallinen ja suurimmaksi osaksi ei-islamilainen joutuu Muslimiveljeskunta toimimaan eri tavalla kuin muslimimaissa. Järjestö pyrkii toimimaan portinvartijana eurooppalaisten muslimiyhteisöjen ja valtavirtayhteiskunnan välillä ja se haluaa toimia muslimiyhteisöjen puhemiehenä poliittisen eliitin suuntaan. Järjestö pyrkii myös toimimaan puoluepolitiikassa eduskuntapuolueiden osana. Yhtenä esimerkkinä mainitaan ruotsalainen muslimipoliitikko Mehmet Kaplan, josta Ruotsin suurimman Muslimiveljeskunnan moskeijan imaami Mahmoud Khalfi sanoi, että hänen uransa kautta islamistit tekivät läpimurron Ruotsissa.

Veljeskunnan poliittiseen retoriikkaan kuuluu keskeisenä osana valtavirtayhteiskunnan syyttäminen islamofobiasta ja islamofobian esittäminen muslimien keskeisenä ongelmana. Tämä ongelmanasettelu on sysännyt vastuun integraatio-ongelmista täysin valtavirtayhteiskunnan kontolle ja tehnyt kaikista muslimeista asetelman pysyviä uhreja. Raportti toteaa myös, että “monikulttuurinen” vasemmisto ja ympäristöpuolue ovat vuosien ajan tukeneet veljeskuntaa ajamalla samaa islamofobian käsitettä samalla kun he ovat hiljaa Ruotsissa esiintyvästä islamismista.

Monikulttuurisen yhteiskunnan retoriikka on palvellut Muslimiveljeskunnan tavoitteita laajemminkin raportin mukaan. Koska veljeskunta ei voi toimia avoimen islamistisena poliittisena liikkeenä maallistuneessa Euroopassa on sen täytynyt tukeutua “moniarvoisen yhteiskunnan” retoriikkaan. Raportin mukaan monikulttuurinen arvomaailma on Muslimiveljeskunnalle ideologinen “opportunity structure”, johon se voi kytkeä oman poliittisen projektinsa. Se on pystynyt ajamaan islamilaisia ja islamistisia tavoitteita, jotka muuten näyttäytyisivät nykyisille länsimaisille arvoille täysin vastakkaisina, asettamalla ne monikulttuurisuuden ja moniarvoisuuden poliittiseen kontekstiin.

Yksi Muslimiveljeskunnan keskeisistä tavoitteista on yhdenmukaistaa islamilaista identiteettiä Euroopassa, yhdistää Euroopan muslimit sen taakse ja toimia heidän edustajinaan. Muslimiveljeskunta pyrkii estämään muslimien kulttuurista assimilaatiota eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja tähän se pyrkii muodostamalla islamilaisia rinnakkaisyhteiskuntia eurooppalaisiin maihin. Tässä kehityksessä ovat islamilaiset koulut keskeisessä asemassa, jonka kautta järjestö toivoo pääsevänsä vaikuttamaan nuoriin muslimeihin ja muokkaamaan heidän arvomaailmaansa tavalla, joka nähdään raportissa vahvasti ristiriidassa ruotsalaisen yhteiskunnan arvojen kanssa.

Raportti toteaa lopuksi, että tavoite rinnakkaisyhteiskuntien perustamiseen on hyvässä vauhdissa ja että se on onnistunut tässä käyttämällä integraation ja moniarvoisuuden poliittista retoriikkaa. Raportissa pidetään todennäköisenä, että Muslimiveljeskunnan ja sen sidosryhmien islamistinen projekti muodostaa merkittävän haasteen Ruotsin yhteiskunnalliselle yhtenäisyydelle. Muslimiveljeskunnan toiminta yhteiskunnan islamisoimiseksi tulee luultavasti aiheuttamaan merkittäviä poliittisia ja yhteiskunnallisia jännitteitä Ruotsissa, raportissa todetaan.