Kaikkihan tietävät, että maa on käynyt sotaa jo seitsemän vuoden ajan. Tuttavat ennustivat Chrisille lyhyttä tulevaisuutta: hänet joko päästettäisiin päiviltä tai kidnapattaisiin.

Kun hän viimein sai turistiviisumin Syyriaan, seuraavaksi oli selvitettävä, kuinka maahan pääsee. Hän joutuikin matkustamaan ensin Libanoniin Beirutiin, sillä suoria turistilentoja Syyriaan ei vielä lennetä.

”Tervetuloa Syyriaan, ystäväni”

Päästyään perille hän kierteli Syyriaa 10 päivän ajan – Damaskos, Aleppo, Homs ja sitä ympäröivä maaseutu, Välimeren rannikko – ennen paluutaan Libanoniin ja sieltä Eurooppaan.

Viisumin saaminen Syyriaan kestää 9-10 viikkoa, eivätkä kaikki saa hakemukseen minkäänlaista vastausta.

Ensimmäinen havainto hänen päästyään Syyrian puolelle oli se, kuinka rauhallista siellä oli. Maassa näytti vallitsevan hyvä järjestys: ihmiset jonottivat rauhallisesti eikä sotilaita näkynyt, paitsi maahan tervetulleeksi toivottaneet rajavartijat.

Matkan varrella Damaskokseen oli muutamia tarkastuspisteitä, mutta mitään ongelmia niissä ei ollut, ja sotilaat olivat hyvin ystävällisiä sekä toivottivat hyvää matkaa kädenpuristuksien kera: ”Tervetuloa Syyriaan, ystäväni”.

Damaskos

Ensimmäinen havainto Damaskoksesta oli eloa täynnä olevat kadut. Nuoret käveleskelevät kaduilla pitäen toisiaan kädestä, kauppoja on avoinna kaikkialla, kahviloita on siellä täällä ja yleisesti ottaen kaupunki näyttää samalta kuin mikä tahansa kaupunki. Sodasta ei näy jälkeäkään, paitsi muutamat siellä täällä kadunkulmissa istuskelevat sotilaat.

Kaupungissa ei näy missään sodan aiheuttamia vaurioita. Kaupat ovat avoinna ja kadut pursuavat elämää. Kauppiaat ovat innoissaan saadessaan puoteihinsa turisteja.

Damaskoksessa voi kierrellä täysin omatoimisesti, ja valokuvata voi kaikkialla muualla paitsi tarkastuspisteissä ja hallituksen rakennuksissa. On vaikeaa muistaa maan olleen sodassa, kunnes kuulee muutaman kilometrin päähän, terroristien hallussa olevaan Jobariin iskevän raketin äänen.

Kaupungissa on kaikkea tarjolla. Iltapäivisin baarit ja pubit täyttyvät paikallisista, jotka saapuvat muutamalle drinkille katsomaan jalkapalloa isosta näytöstä. Kaikkialla toivotetaan turistit tervetulleeksi.

”Ovatkohan toimittajat käyneet täällä itse?”

Kaupunki on täysin toisenlainen kuin millaisen kuvan valtamedian uutisoinnista on saanut 7 vuoden ajan.

– Ovatkohan toimittajat käyneet täällä itse? Chris ihmettelee.

Chris kierteli kaupungissa 3 päivän ajan ja tapasi vain ystävällisiä ihmisiä, jotka olivat iloisia, kun turistit alkavat taas palaamaan kaupunkiin. Vierailu kaupungissa ei poikennut kotimaan kaupunkilomasta Norjassa tai vaikkapa Espanjassa Barcelonassa tai missä tahansa läntisen Euroopan isoista kaupungeista.

Chrisin matka jatkui Damaskoksesta pohjoiseen, Aleppoon, mutta siitä saat lukea enemmän Chrisin sivuilta.

Unusual Traveler
Unusual Traveler Facebookissa

Thank’s to Christian, unusual traveler, for the permission to use the photos!

Kansalainen.fi