Asianajaja ja poliittinen analyytikko Judith Bergman selvittää Gatestone -instituutin artikkelissaan, mihin "Euroopan näyttämölle" ilmestyneet islamilaiset puolueet todellisuudessa pyrkivät.

Ruotsin uuden islamilaisen Jasin-puolueen, tavoitteena on tähdätä vuoden 2018 valtiopäivävaaleihin. Puolueen verkkosivujen mukaan Jasin on "monikulttuurinen, demokraattinen ja rauhanomainen puolue", joka on "maallinen" ja pyrkii "yhdistämään kaikki idästä... etnisestä alkuperästä, kielestä, rodusta, ihonväristä tai uskonnosta riippumatta".

Iranista 30 vuotta sitten Ruotsiin tullut puolueen perustaja ja tiedottaja Mehdi Hosseini paljasti, että uuden poliittisen puolueen johtaja, sheikki Zoheir Eslami Gheraati ei itse asiassa asu Ruotsissa.

Hän on Iranin imaami ja asuu Teheranissa, mutta Jasin haluaa hänet Ruotsiin: "Ajattelin hänen olevan sellainen rauhallinen ihminen, joka pystyy osoittamaan islamin rauhanomaista puolta. Mielestäni sitä tarvitaan Ruotsissa", Hosseini sanoi.

Jasinin puolueen tarkoitus ei kuitenkaan näytä olevan maallinen tai monikulttuurinen. Ruotsin vaalilautakuntaa koskevassa hakemuksessaan puolue kirjoittaa, että "se ensin seuraa tarkasti mitä Koraani käskee, toiseksi mitä shiiamuslimi-imaamit sanovat". Jasinin puolue toteaa myös, että se on "ei-jihadistinen ja lähetysjärjestö, joka levittää islamin todellista puolta, joka on unohdettu ja muutettu kauniista sotaisaksi uskonnoksi".

Ruotsin vaalilautakunta ilmoitti syyskuun puolivälissä Jasinille, että se ei toimittanut tarvittavia allekirjoituksia, mutta on tervetullut yrittämään uudelleen. Anna Nyqvist Ruotsin vaalilautakunnasta sanoi, että poliittinen puolue, jolla on demokratian vastainen tai islamilainen esityslista, voi osallistua parlamenttiin, jos puolueen hakemus muuten täyttää kaikki muodollisuudet. Nyqvist pitää pulmattomana sitä, että puolueen johtaja asuu Iranissa.

"Demokratian tuntomerkki on se, että kaikkien näkemysten pitää olla sallittuja. Meille ei ole väliä, kuka heidän puoluejohtajansa on. Heidän asiansa on valita puoluejohtajansa", Nyqvist sanoi.

Ruotsin Jasin-puolue ei ole ainoalaatuinen. Islamistisia puolueita on alkanut esiintyä monissa Euroopan maissa, kuten Alankomaissa, Itävallassa, Belgiassa ja Ranskassa.

Alankomaissa kaksi alankomaalais-turkkilaista, entistä sosialistipuolueen jäsentä perusti uuden puolueen Denkin vain kuusi kuukautta ennen Alankomaiden parlamenttivaaleja. Lyhyessä ajassa he onnistuivat saamaan kolmanneksen muslimien äänistä ja kolme paikkaa parlamentissa. Puolue ei piilota kiintymystään Turkkia kohtaan. Puolue vastusti puolueohjelmassaan maahanmuuttajien integroitumista alankomaalaiseen yhteiskuntaan ja "rasismipoliisin" perustamista.

Itävallassa Turkin muslimit perustivat myös uuden puolueen nimeltä Movement for the Future (NBZ) tammikuussa 2017. Sen perustajan, Adnan Dincerin mukaan NBZ ei ole islamilainen tai turkkilainen puolue, vaikka se koostuu pääasiassa turkkilaisista ​​muslimeista. Useat puolueen Facebook-julkaisut on kuitenkin turkinkielisiä. Dincer ei salaa sitä, että hänen puolueensa kannattaa voimakkaasti Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogania, jota hän julkisesti kannatti vallankaappausyrityksen aikana elokuussa 2016.

Myös Belgiassa useat islamilaiset puolueet valmistautuvat toimimaan seuraavissa vaaleissa.

Dyab Abu Jahjah, joka on ilmeisesti yksi "perustajajäsen", ei ole esittänyt virallista puolueohjelmaa vielä, mutta hänen amerikan-, israelin- ja euroopanvastainen sekä palestiinalaismyönteinen kiihkonsa Facebookissa antaa viitteitä hänen suunnitelmistaan.

Jahjah on sanonut haluavansa olla "osa tasa-arvoista radikaalia renessanssia, joka valloittaa Brysselin, Belgian, Euroopan ja koko maailman, jossa on uusi radikaali tasa-arvopolitiikka, pysyvät etuoikeudet kaikilla mahdollisilla areenoilla".

Jahjah on libanonilainen maahanmuuttaja, joka ilmestyi "eurooppalaiselle näyttämölle" perustaessaan Brysselissä sijaitsevan Arabi-Eurooppalaisen Liiton (AEL) vuonna 2001. Se oli yleiseurooppalainen poliittinen ryhmä, jonka tavoitteena oli luoda Euroopan laajuinen "sharokratia" - shariaan perustuva "demokratia".

Vuonna 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Jahjah julisti, että hän ja monet muslimit olivat tunteneet "makeaa koston tunnetta".

Vuonna 2004 Jahjah ilmoitti tukevansa ulkomaisten joukkojen tappamista Irakissa.

"Pidän jokaisen amerikkalaisen, brittiläisen tai hollantilaisen sotilaan kuolemaa voittona." Hän on myös vastustanut muslimien mukautumista, jota hän on kuvannut "kulttuuriseksi raiskaukseksi".

Jahjahia pidettiin Hizbollahia tukevana ekstremistinä ja vaikka hän kuvaili itseänsä Jeremy Corbynin "poliittiseksi ystäväksi", häneltä kiellettiin pääsy Iso-Britanniaan. Belgiassa häntä kuitenkin pidetään kunnioitettuna aktivistina, Movement X -nimisen ryhmän johtajana ja hän piti aiemmin viikoittaista kolumniaan belgialaisessa De Standaard -päivälehdessä. Belgian poliittinen aikakauslehti Knack jopa nimesi Jahjahin maan neljänneksi vaikutusvaltaisimmaksi henkilöksi, heti Manchester Cityn jalkapalloilija Vincent Kompanyn jälkeen. Tammikuussa 2017 De Standaard irtisanoi kuitenkin Jahjahin, kun hän oli ylistänyt Jerusalemin terrori-iskua.

"Millä tahansa keinolla, #freepalestine", Jahjah oli twiitannut sen jälkeen, kun muslimi Isisiin liitetty terroristi ajoi kuorma-auton nuorien Jerusalemissa vierailleiden israelilaisten ​​sotilaiden väkijoukkoon tappaen neljä ja vahingoittaen lukemattomia muita.

Vuonna 2012 perustettu "ISLAM" -puolue pyrkii tosissaan toteuttamaan islamilaisen sharialain Belgiassa. Puolueella on jo sivuhaaroja Brysselin Anderlechtissä, Molenbeekissa ja Liègessä.

Puolue haluaa "kääntää uskonnon käytäntöön". Yksi jäsenistä selitti, että "ei ole sattumaa, että aloitimme Brysselissä".

"Siellä täällä on paljon muslimeja, joiden ei sallita näyttää identiteettiänsä riittävästi. He ovat siksi turhautuneita, mikä voi johtaa radikalisoitumiseen."

Ranskassa useat islamilaiset puolueet valmistautuvat vaaleihin. Yksi puolue on ranskalais-turkkilaisten muslimien vuonna 2015 perustama PEJ ja raporttien mukaan yhteydessä Recep Tayyip Erdoganin AKP: hen.

Gatestone -instituutin "Erdoganin uusi muslimien poliittinen verkosto" -artikkelissa kerrotaan, että PEJ on jo hyväksynyt 68 ehdokasta ja haluaa kumota kirkon ja valtion eron, tukea palestiinalaisia, tehdä hunnuista pakollisia koulutytöille julkisissa kouluissa, esitellä halalruokaa kaikissa kouluissa ja taistella islamofobiaa vastaan.

Asianajaja ja poliittinen analyytikko Judith Bergman kysyy:

"Kuinka moni eurooppalainen kiinnittää edes huomiota heidän agendoihinsa?"