Ranskan presidentinvaalit ratkeavat sunnuntaina - riittääkö Marine Le Penin loppukiri?

Marine Le Penin mahdollisuudet voittoon suuremmat kuin koskaan aiemmin

Ulkomaat la 23.04.2022 23:01

Tunnelma Ranskan presidentinvaalien ympärillä tihenee ennen sunnuntain äänestyspäivää ja valtamediat palvovat Emmanuel Macronia jo "melkein kuninkaana".

Saako nykyinen presidentti Emmanuel Macron jatkokauden sunnuntaina 24.4.2022 ratkaisevalla toisella kierroksella -  Riittääkö Marine Le Penin loppukiri?

Toiselle kierrokselle etenivät globalisti-liberaali ja EU-myönteinen Emmanuel Macron sekä äärioikeistolaiseksi leimattu Marine Le Pen, joka on hyvin maahanmuutto-, Nato- ja EU-kriittinen.

Se, miten Ranskan presidentinvaaleissa lopulta käy, on arvioitu olevan Emmanuel Macronin ja Marine Le Penin välinen kaksintaistelu etenkin vasemmiston äänestäjien suosiosta.

Istuva presidentti Emmanuel Macron sai sunnuntaina 10. huhtikuuta 2022, Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, 27,85 prosenttia äänistä, Le Pen 23,15 prosenttia.

Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros vaikutti toisinnolta vuoden 2017 vaaleista. 

Macron ja Le Pen olivat vastakkain myös Ranskan edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2017.

Maailmanpoliittinen tilanne on kuitenkin erilainen kuin viisi vuotta sitten. Euroopassa riehuu sota, ja Venäjän uhan torjuminen vaatii länsimaiden johtajilta yhtenäisyyttä. Elinkustannukset nousevat, ilmastokatastrofin väitetään edelleen uhkaavan eikä koronavirusplandemiaakaan ole vielä julistettu ohitetuksi.

Erona edellisiin vaaleihin on ensinnäkin se, että Macron ei ole enää perinteisten puolueiden ulkopuolelta ponnistanut tuore karismaattinen kasvo, vaan hän hakee nyt jatkokautta ja uutuudenviehätys Macronin ympäriltä on totaalisesti karissut. 

Kampanjoidessaan Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella Emmanuel Macron ilmoitti olevansa valmis "hajottamaan" sosiaalisen median jättiläiset ja ehdotti nimettömyyden lopettamista verkossa.

Jo vuonna 2019 Emmanuel Macron otti tähtäimeensä ne, jotka julkaisevat "vihaa" sosiaalisessa mediassa ja esitti ajatuksen, että vihapuherikoksista tuomitut voitaisiin kieltää pysyvästi sosiaalisen median alustoilta.

Ilmassa on paljon ärtymystä viisi vuotta presidenttiyttä uhkunutta, ylimielistä Emmanuel Macronia kohtaan. 

"Mielestäni yksi hänen luonteenpiirteistään on syvä halveksunta ranskalaisia kohtaan", Marine Le Pen kiteytti TF1: n haastattelussa sunnuntaina 17.4.2022. 

"Viimeisten viiden vuoden aikana ranskalaiset ovat ymmärtäneet sen hyvin. Hän on ankara."

Ei pidä unohtaa, että Macron on entinen sosialistipuolueen jäsen ja edellisen presidentin François Hollanden hallinnon talousministeri.

Macron perusti liberaalin La République en marche -liikkeen (Tasavalta liikkeelle) ennen vuoden 2017 presidentinvaaleja ja nousi yllätysvoittajaksi. Entinen finanssipankkiiri ja eliittikoulujen kasvatti oli aiemmin tunnettu sosialistipresidentti François Hollanden avustajana ja hänen talousministerinään.

Kansallisen liittouman puheenjohtaja Marine Le Pen puolestaan on oikeistopopulisti toisessa polvessa. Hän on tehnyt poliittisen uransa vastustamalla maahanmuuttoa ja EU:ta. Nyt käytävissä vaaleissa Le Penin rasitteeksi maalaillaan hänen aiempia lämpimiä puheitaan Venäjän presidentistä Vladimir Putinista.

Le Penillä on siltikin paljon voitettavaa ja Macronilla paljon hävittävää. Istuvan presidentin on puolustettava tekemiään surkeita päätöksiä ja tekemättä jättämisiä.  

Ranska on lisäksi parhaillaan EU:n puheenjohtajamaa: Macron on käyttänyt aikaansa Ukrainan sodan selvittelyyn ja esiintyy mielellään Euroopan vahvana miehenä.  

Etäisenä ja elitistisenä pidetyn Emmanuel Macronin imago ei mitenkään taivu esittämään kansanmiestä. Hän ei ole juurikaan kampanjoinut, ja Macron onkin käyttänyt Ukrainan sotaa tekosyynä kieltäytyä kaikista keskusteluista vastaehdokkaidensa kanssa.

Le Pen taas on kiertänyt ahkerasti maata ja puhunut ranskalaisten ostovoiman puolesta – hän tietää, miten kipeästi energian ja polttoaineiden hinnannousu osuu äänestäjiin. 

Turuilla ja toreilla Le Pen sanoo olevansa se ehdokas, joka välittää maaseudun Ranskasta ja työntekijöiden turvasta. 

Le Pen on kampanjoidessaan kätellyt tavallisia ranskalaisia ja puhunut heille tärkeistä huolista, hintojen noususta, eläkkeistä ja terveydenhuollosta. Hän on luvannut ranskalaisille nuorille aikuisille uusia ja avokätisiä taloudellisia tukia. 

Le Pen on siirtänyt maahanmuuttovastaisuuttaan ja identiteettikysymyksiä kampanjansa aikana hieman syrjemmälle, vaikka tiedossa onkin, että maahanmuuttokysymykset ja keinot ääri-islamin torjumiseen hänellä on Macronia huomattavasti tiukemmat. Le Pen ehdottaa muun muassa kansanäänestystä aiheesta.

Ranskassa jatkuvasti kuohuva keskustelu huivikiellosta julkisilla paikoilla ei saa Macronilta tukea, Le Pen sitä kannattaa.

Monet ovat arvelleet, että näissä vaaleissa Le Pen on näyttänyt maltillisemmalta maahanmuuttokriittisyydessään vain siksi, että mukana oli vielä ärhäkkäämmin maahanmuuttoon suhtautuva ehdokas: Éric Zemmour.

Le Penin mahdollisuudet voittoon ovat joka tapauksessa suuremmat kuin koskaan aiemmin.

"Voiko Nato-kriittinen Marine Le Pen yltää Ranskassa voittoon asti? Ainakin se on lähempänä kuin viime kerralla", myöntää Petja Pelli Helsingin Sanomien analyysissään 11.4.2022.

"Mahdollisuudet Le Penin voitolle ovat nyt suuremmat kuin viisi vuotta sitten, jolloin hän hävisi toisella kierroksella Macronille prosentein 34–66."

Ilmasto- ja ympäristökysymykset keskeiseksi osaksi vaalikampanjansa kärkeä nostanut radikaalivasemmiston veteraaniehdokas Jean-Luc Mélenchon teki kovan tuloksen jääden niukasti kolmanneksi ja saaden lähes kahdeksan miljoonaa ääntä (21,95 %). 

Nyt näistä äänestäjistä käydään kovaa kisaa.

Toiselle kaudelle pyrkivä presidentti Emmanuel Macron onkin puhunut viimeisimmissä kampanjatilaisuuksissaan lähes yksinomaan ilmastonmuutoksesta ja luvannut isoja panostuksia uusiutuvaan energiaan.

"Kuuntelen kansalaisten ensimmäisellä kierroksella antamaa viestiä ja aion asettaa ympäristöasiat tulevina vuosina politiikkani keskiöön", Macron lupasi Marseillessa pääsiäisenä pitämässään puheessa.

Mélenchon ei ole antanut Macronille suoranaista tukeaan, mutta on kehottanut olemaan äänestämättä Le Peniä.

Toisella kierroksella ratkaisee se, kumman taakse hävinneiden ehdokkaiden kannattajat siirtyvät. 

Yksi toisen kierroksen kiinnostavia kysymyksiä onkin, mitä Melenchonin kannattajat tekevät nyt. Ipsos Sopra-Sterian kyselytutkimuksen mukaan 39 prosenttia heistä antaisi äänensä Macronille ja 16 prosenttia Le Penille, mutta 45 prosenttia ei ilmaissut kantaansa.

On kuitenkin huomattava, että Marine Le Penin ja toisen, neljänneksi jääneen, "äärioikeistolaisen" ehdokkaan Éric Zemmourin (7,07 %) yhteenlaskettu ensimmäisen kierroksen tulos oli yli 30 prosenttia. Se on siis suurempi kuin Macronin kannatus.

Mitä tulee Éric Zemmourin äänestäjiin, suurin osa heistä on edelleen Marine Le Penin kannalla: 77 %. Sitä vastoin 8 % aikoo äänestää Emmanuel Macronia. 15 % ei vastannut. Joko siksi, että he jättävät äänestämättä tai äänestävät tyhjää.

Päivänselvää on, että Emmanuel Macron on viime päivät vannonut entistä enemmän panostavansa vihreään agendaansa siinä toivossa, että hän voisi kosiskella vasemmistoäänestäjiä, kun pelko kasvaa, että Marine Le Pen voi napata voiton.

Le Monde -lehden raportin mukaan Macron korosti erityisesti Green New Deal -tyyppistä politiikkaansa lauantain 16.4.2022  puheessaan väittäen, että hän tekisi Ranskasta "suuren ympäristökansakunnan".

Macron näyttää lyövän vaikka päänsä pantiksi siitä, että Le Penin politiikka herättää niin suurta närkästystä Ranskan väestön vasemmistolaisten keskuudessa, jotka vaikuttavat muutoin olevan suurelta osin vastahakoisia äänestämään istuvaa presidenttiä, vaikka vain estääkseen Le Peniä voittamasta.

Erityisesti monien, jotka äänestivät menestyneintä vasemmistoehdokasta Jean-Luc Mélenchonia, on kerrottu kamppailleen ratkaistessaan, kumpaa heidän oikein pitäisi äänestää, Macronia vaiko Le Peniä, ja joillakin on jopa vaikeuksia päättää, äänestääkö ollenkaan.

"Se on kuin valitsisi ruton ja koleran välillä", kuvaili eräs nuori vasemmistoäänestäjä POLITICO:n raportin mukaan.

Samaan aikaan, kun kaksi menestyneintä presidenttiehdokasta on valmiina   poliittiseen lopputaisteluun, toiselta kierrokselta pudonnut, näppejään nuolemaan jäänyt vasemmistoradikaali Jean-Luc Mélenchon on kiinnittänyt katseensa jo Ranskan pääministerin tehtävään.

Mélenchon kehottaa "edistyksellisiä" kaikkialla Ranskassa tekemään hänestä maan seuraavan pääministerin tulevissa parlamenttivaaleissa kesäkuussa.

"Pyydän ranskalaisia ​​valitsemaan minut pääministeriksi", Le Monde raportoi entisen sosialistipresidenttiehdokkaan sanoneen ja hän oli jopa esittänyt sen asettamalla ehdot, joiden mukaan hän tarvitsisi kansan äänestämään "'kapinallisten' kansanedustajien enemmistöä".

Vaikka Emmanuel Macronista ollaan leipomassa presidenttiä "hyvää vauhtia  uudeksi toimikaudeksi", on Ranskassa toimivan kirjailija ja toimittaja Yves Mamoun mielestä ensin aiheellista laatia tilinpäätös hänen toimistaan ​​presidenttinä. 

Emmanuel Macronin viisivuotiskausi on täynnä poliittisia skandaaleja, joilla kaikilla oli Yves Mamoun mukaan sama alkuperä: tämän investointipankkiiritaustaisen presidentin halu saada valtio toimimaan kuin start-up -yrityksen tavoin - eli saada valtio toimimaan ilman valtion palveluja.

Viiden vuoden ajan Macron on yrittänyt veronmaksajien kustannuksella rakentaa rinnakkaisjärjestelmää, joka syrjäyttää yhteyselimet, kuten parlamentin, pormestarit ja hallintoalueet. Mamou katsoo, että "tehokkuuden" nimissä Macron on yrittänyt luoda yksityistä miliisiä, joka työskentelee tasavallan presidentin turvallisuusorganisaation ympärillä (Benallan tapaus). 

Niin ikään "toimien tehostamiseksi" hän on pyytänyt konsulttiyrityksiä (kuten McKinsey, Boston Consulting Group, Accenture) suurten valtion instituutioiden ja ministeriöiden tilalle muotoilemaan ympäristöä, terveyttä, turvallisuutta, työvoimaa ja eläkkeitä koskevaa politiikkaa.

Covid-19 -kriisi oli tämän "valtio ilman valtiota" -toiminnan huipentuma, kirjoittaa Ranskassa toimiva kirjailija ja toimittaja Yves Mamou: 

"Vaikka Ranska on yksi terveydenhuollon järjestäytyneimmistä maista, Macron päätti hallita pandemiaa suoraan McKinsey-yrityksen kanssa", Mamou huomauttaa. 

"Tämän Covid-kriisin hallitsemiseksi poliittinen valta, varsinkin tasavallan instituutioita kohtaan tunnetun luottamuspulan vuoksi, mieluummin sivuutti olemassa olevat mekanismit ja osaamisen, ja uskoi strategiset tehtävät konsulttiyrityksille", selittää François  Alla, kansanterveyden professori ja kansanterveyden, epidemiologian ja kehityksen laitoksen apulaisjohtaja.

Barbara Stiegler, poliittisen filosofian apulaisprofessori ja Soin, éthique et santé ("Hoito, etiikka ja terveys") maisteriohjelman johtaja Bordeaux Montaignen yliopistossa, puolestaan toteaa:

"Tällainen turvautuminen konsultointiin paljastaa näiden uusien, yritysmaailmasta tulevien johtajien syvän epäluottamuksen valtiota ja akateemista tietämystä kohtaan. Linnottautumalla puolustusneuvostoonsa Macron on päättänyt, sekä ilman valtiota että ilman tutkijoita, kaikista terveyskriisin tärkeimmistä suuntauksista."

Mutta Yves Mamou nostaa esiin myös Macronin epäluottamuksen ranskalaisia ​​kohtaan. 

"Macron on mies, joka on säännöllisesti loukannut ranskalaisia", Mamou muistuttaa. 

Ennen presidentiksi tuloaan, ollessaan vielä talousministeri, Macron kutsui    Gadin teurastamon naistyöläisiä Finistèressä "lukutaidottomiksi". Lisäksi:

- Lunelissa 27. toukokuuta 2016 Héraultin alueella hän loukkasi kahta lakkoilevaa työntekijää sanoen: "Paras tapa hankkia puku on työskennellä."

- Hénin Beaumontissa vuonna 2017 hän halveksi työväenluokan ihmisiä sanoen: "Tällä kaivoksella (...) tupakoidaan paljon ja on alkoholismia."

- Vuonna 2017 Ateenassa Kreikassa Macron arvioi, että "Ranska ei ole maa, joka uudistaisi itse itseään".

- Tanskassa hän kritisoi ranskalaisia, näitä "gallialaisia, jotka ovat uppiniskaisia muutokselle..."

Juuri tämä epäluottamus ja ylenkatse herättivät Gilets Jaunes ("Keltaliivit") -protestiliikkeen vuonna 2019, kun polttoaineen hintojen nousu aiheutti Ranskan työväenluokan kuukausia kestäneet mielenosoitukset  –  niiden, jotka globalisaatio on karkottanut suurten kaupunkien laitamille ja jotka tarvitsevat autojaan mennäkseen töihin. Poliisi tukahdutti tämän inhotun ja väärinymmärretyn protestiliikkeen äärimmäisellä väkivallalla.

Macron ei kuitenkaan ole halveksinut kaikkia. Hän on osoittanut suurinta huomaavaisuutta islamille ja muslimimaahanmuutolle. Hänen viisivuotiskautensa aikana maahanmuuttoa Afrikasta, Pohjois-Afrikasta ja Aasiasta ei ole pidetty vaarana, vaan "mahdollisuutena" Ranskalle. Seine-Saint-Denis, Pariisin lähin kaupunginosa ja luultavasti myös Ranskan islamisoitunein kaupunginosa, ei ole Macronin mielestä ase- ja huumekaupan keskus. Macron "on verrannut Seine-Saint-Denisiä Piilaaksoon". Macronin viisivuotiskauden aikana Ranskaan on muuttanut   kaksi miljoonaa muslimimaahanmuuttajaa lisää, ja maassa on käyty         jatkuvaa keskustelua islamista ja hunnutetuista naisista.

Täsmälleen tämän viiden vuoden aikana turvattomuus on vaikuttanut kaikkiin maassa: Ranskassa pahoinpitely tapahtuu 44 sekunnin välein ja poliisi kohtaa kieltäytymisen noudattaa sääntöjä 30 minuutin välein. Ranskassa poliittinen vasemmisto ja media käyvät sotaa poliiseja vastaan, kun taas lähiöissä poliisipartioita vastaan ​​hyökätään väkivaltaisesti päivittäin.

Sisäministeriön tietojen mukaan poliiseihin kohdistuvat pahoinpitelyt lisääntyivät 40 prosenttia vuosina 2009–2019, 26 721:stä 37 431:een. Vuonna 2020 sisäministeri Gerald Darmanin kertoi julkisuuteen, että Ranskassa kirjattiin "yli 20 poliisin pahoinpitelyä päivässä".

Macronin aikana valtionvelka on kasvanut 100 prosentista 113 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Näistä katastrofaalisista luvuista huolimatta on todennäköistä, että Macron valitaan uudelleen presidentiksi 24. huhtikuuta 2022. 

Ranskassa toimiva kirjailija ja toimittaja Yves Mamou kysyy:

"Kenen toimesta? Ketkä ovat hänen äänestäjiään? Ensinnäkin täsmennettäköön, että joka neljäs ei edes äänestänyt. 

Tästä tilanteesta kärsivät kuitenkin nimenomaan Le Penin äänestäjät: nuoret ja työväenluokka." 

"Ikä ja 'sosiaalinen' eristyneisyys itse asiassa lisäävät äänestyksestä pidättäytymistä aivan olennaisesti. On selvää, että sosiaaliset ryhmät, jotka hyötyvät vähän nykyisestä talous- ja sosiaalijärjestelmästä - köyhimmät, heikoimmin koulutetut - pidättäytyvät äänestämästä", kyselyasiantuntija Paul Cebille alleviivaa.

Loppujen lopuksi Macronin äänestäjät ovat pääosin eläkeläisiä, johtajia ja suurkaupunkien asukkaita. Johtajat hyötyvät globalisaatiosta, eivätkä vanhukset ja eläkkeellä olevat ihmiset pidä vallankumouksellisista asioista. He pelkäävät Zemmourin tai Le Penin kaltaisten ehdokkaiden ehdottamia radikaaleja muutoksia. 

Maan sisäisten erimielisyyksiensä lisäksi Marine Le Penin ja Emmanuel Macronin näkemykset maailmasta ja Ranskan paikasta siinä eroavat jyrkästi toisistaan – on kyse sitten Euroopasta, NATOsta tai Ukrainan sodasta. FRANCE 24 luo tarkemman silmäyksen vuoden 2022 Ranskan presidentinvaalien finalistien ulkopoliittisiin kantoihin ennen ratkaisevaa äänestystä 24. huhtikuuta 2022 ja se löytyy täältä.

Ranskan presidentinvaaleissa vaakalaudalla on siis ehdokkaiden hyvin erilaiset näkemykset Ranskasta ja maan roolista Euroopassa. Vaalien lopputuloksella on suuri vaikutus tulevina vuosina. 

Jopa niin suuri, että Ranskan johtava maahanmuuttovirkailija on uhannut kieltäytyä "yhteistyöstä", jos Marine Le Pen valitaan presidentiksi.

Ranskan maahanmuutto- ja kotouttamisviraston (Ofii) johtajan, Didier Leschin kommentit yhteistyöhaluttomuudesta osuvat yksiin turvapaikanhakijoita tukevan France Terre d'Asile -kansalaisjärjestön kanssa, joka on kehottanut ranskalaisia äänestäjiä hylkäämään Le Penin toisella kierroksella.

Nantesin yliopiston presidentti puolestaan rikkoi viime viikolla virkansa asettamia puolueettomuussääntöjä ja joutui syystäkin arvostelun kohteeksi levitettyään  yliopiston opiskelijoille ja tiedekunnalle sähköposteja, joissa hän kehotti heitä äänestämään populistista presidenttiehdokasta Marine Le Peniä vastaan.

Niin ikään viime viikolla noin 500 taiteilijan allekirjoittamassa kirjeessä vaadittiin ranskalaisia ​​äänestäjiä hylkäämään Le Pen ja äänestämään presidentti Emmanuel Macronia, ja todettiin: 

"Emme voi kuvitella Ranskan johdossa ehdokasta, jonka ohjelma koostuu edelleen muukalaisvihasta ja vetäytymisestä - ehdokasta, joka on liittoutunut totalitaaristen ja sotaa lietsovien voimien kanssa", kirjeessä pilkattiin.

Huolimatta vaatimuksista hylätä Marine Le Pen, mielipidetiedustelut osoittavat, että kilpailu Macronin kanssa on edelleen tiukka, ja vain muutama prosenttiyksikkö erottaa heidät toisistaan.

Merkille pantavaa on se, miten osuvasti LifeSiteNewsin Pariisin kirjeenvaihtaja Jeanne Smits ruotii Ranskan käynnissä olevia presidentinvaaleja ja tekee selkoa, mistä niissä on perimmiltään kyse:  Ranskan suvereniteetista ja sen alistumisesta Euroopan unionille, Covid-hulluuden ylläpitämisestä tai siitä luopumisesta, turvattomuudesta, maahanmuutto- ja ulkopolitiikasta, verotaakasta ja ostovoimasta.

Smitsin mukaan "viisi vuotta lisää Macronia merkitsisi lähes varmasti vielä pahempaa tyranniaa kuin mitä on ollut tähän asti".

Analyysissään hän nimittäin tiivistää terävänäköisesti:

"Kahden vuoden julman ja solvaavan Covid-politiikan jälkeen ja huolimatta Ranskan julkisen velan ennennäkemättömästä kasvusta, kansalaisten tyytymättömyydestä inflaatioon ja energiakustannuksiin sekä skandaalista, joka liittyi hänen käyttämäänsä yrityskonsultointi McKinsey & Companyyn, ohjatakseen tärkeitä julkisia poliittisia päätöksiä, kautensa päättävä presidentti Emmanuel Macron sai eniten ääniä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella."

Pariisin kirjeenvaihtaja Jeanne Smits huomauttaa, että vaikkakin Marine Le Pen on "kaukana ihanteellisesta", hän suosii kansallista itsemääräämisoikeutta globalismin sijaan: 

"Hän haluaa Ranskan poistuvan integroidusta Naton komennosta, järjestää   kansanäänestyksen maahanmuutosta, kannattaa 'taloudellista isänmaallisuutta', alentaa kiinteistöveroa... 

Le Pen haluaa myös laatia lakeja ja etuuksia, jotka auttavat perheitä, 'yhteiskunnan perussoluja' hankkimaan enemmän lapsia – erityisesti ranskalaisia perheitä, joissa on vähintään yksi ranskalainen vanhempi, ja alentaa samalla perintöveroa." 

Jeanne Smits nostaa myös esiin Marine Le Penin virallisen ohjelman, jossa tyrmätään "perusvapauksien väliaikainen kumoaminen" Covid-kriisin aikana. 

"Hän (Le Pen) on sitoutunut romuttamaan rokotepassin ja palauttamaan virkoihin terveydenhuoltoalan ja muiden alojen työntekijät, jotka menettivät työpaikkansa ja kaikki tulonsa, koska he eivät noudattaneet rokotemääräyksiä."

Smits uskoo, että jotkut Marine Le Penin ohjelman "vasemmistolaiset näkökannat" saattavat houkutella vasemmistolaisia antamaan äänensä Le Penille.

Hän näkee, että riskit ovat suuret ja paljon on pelissä, kun ranskalaiset suuntaavat äänestyspaikoille 24. huhtikuuta.

"Macronin voitto antaisi vapaat kädet hänen jatkaa globalistista politiikkaansa – hän kuuluu Klaus Schwabin ja Maailman talousfoorumin lähipiiriin – ja hänen taloudelliset päätöksensä johtavat keskiluokan köyhdyttämiseen, samalla kun woke- ja  'syrjinnän vastainen' -ideologia etenee kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla."

Yksi hänen homotiedottajansa Gabriel Attalin ensimmäisistä julistuksista ensimmäisen presidentinvaalikierroksen jälkeisenä maanantaiaamuna oli, että Macron jatkaisi "naisten oikeuksien" ja "IVG:n" (voluntary interruption of pregnancy) – "vapaaehtoisen raskauden keskeyttämisen" – abortin kiertoilmaisu –  vaalimista, jota hän yrittää mainostaa eurooppalaisena perusoikeutena ja jota on helpotettu hänen virkakaudellaan.

Myöhemmin samana päivänä La République En Marche! -ryhmän puheenjohtaja Ranskan kansalliskokouksessa, "macronisti"  Richard Ferrand totesi, että "oikeus kuolla arvokkaasti" – kiertoilmaisu eutanasialle – tulee olemaan "Macronin toisen viisivuotiskauden suuri yhteiskunnallinen uudistus".

Covid-kriisin osalta Macron on jo tehnyt selväksi, että 15. maaliskuuta purettu (vaalien vuoksi?) rokotepassi olisi edelleen vaihtoehto, jos terveystilanne heikkenee syksyllä ja talvella. Macronin mukaan rokotepassi, joka riistää rokottamattomilta monet perusvapaudet, oli sekä "älykäs että oikeasuhteinen", vaikka rokotetut voivat sairastua koronaan sekä levittää Covid-tautia ja että tartuntaluvut Ranskassa olivat korkeimmillaan, kun yli 77 prosenttia koko väestöstä oli "täysin rokotettu".

LifeSiteNewsin Pariisin kirjeenvaihtaja Jeanne Smits pahoittelee niin ikään sitä, että valitettavasti suurin osa ranskalaisista, jotka äänestivät Macronia vaalien ensimmäisellä kierroksella, oli vanhuksia.

"30 prosenttia 60–69 -vuotiaista äänesti Macronia, kun taas Le Penin valitsi 22 prosenttia sekä 70-vuotiaista ja sitä vanhemmista 41 prosenttia (Le Penin 13 prosenttia). 

Selvästikin he näkevät hänet miehenä, joka 'suojeli' heitä koronavirukselta, vaikka Macron määräsi politiikkaa, joka esti perhelääkäreitä hoitamasta Covidia, kielsi ihmisiä vierailemasta perheenjäsentensä luona vanhainkodeissa ja jätti heidän rakkaansa kuolemaan yksin Covidiin tai muihin sairauksiin. 

Hän salli määrätä klonatsepaamia (Yhdysvalloissa nimellä Klonopin) vanhuksille, joilla on Covid: tämä lääke on vasta-aiheinen hengitysvaikeuksien yhteydessä ja se voi itse asiassa tappaa hauraat ja vanhukset, kun sitä annetaan Ranskan hallituksen kriisin huipulla suosittelemilla annoksilla.

Itse asiassa, ellei yli 65-vuotiaiden ikäryhmä olisi äänestänyt, Macron ei olisi päässyt toiselle kierrokselle", Jeanne Smits summaa.

Suomessa Macronin uskotaan lähtevän toiselle kierrokselle ennakkosuosikkina. 

Le Peniä vastaan on viime viikot hyökätty valtamedioissa Venäjä-kysymyksillä. Marine Le Penin on syytetty ihannoivan Venäjän presidentti Vladimir Putinia ja oikeistoehdokas on ristiinnaulittu miljoonalainasta, jonka Le Penin kampanja sai vuoden 2017 vaaleissa venäläispankista. Le Penin siteet Venäjään ovat olleet piikki lihassa hänen kampanjassaan huolimatta siitä, että hän on tuominnut Venäjän sotilasoperaation Ukrainaan ja yrittänyt ottaa etäisyyttä aiemmista Putin-myönteisistä lausunnoista. 

Myös Venäjä-vihaa on nostatettu ja lietsotaan entisestään Ranskan presidentinvaalien yhteydessä. 

Malliesimerkiksi tästä sopinee vaikkapa Ilta-Sanomien pääkirjoitus 11.4.2022 otsikolla "Ranskan vaalit ovat äärimmäisen tärkeät koko Euroopalle", josta lainaus kuuluu seuraavasti:

"Euroopan kannalta Macron on ehdokkaista se, jonka johdolla Ranskan EU-linja ja suhde Venäjään pysyisi suunnilleen nykyisenkaltaisena.

Le Pen puolestaan on ollut aikaisemmin Venäjän presidentin Vladimir Putinin ihailija. Hänellä oli jopa painettuna vaaliesite, jossa hän kättelee Putinia – Venäjän hyökättyä Ukrainaan tätä vaaliesitettä ei jaettu.

Venäjälle Marine Le Penin valinta seuraavaksi presidentiksi olisi todellinen voitto. Euroopan ytimessä olisi silloin presidentti, joka on avoimen Venäjä-myönteinen. EU:n kannalta seuraukset voisivat olla arvaamattomia. Tämä tapahtuisi samaan aikaan, kun koko EU ja erityisesti Saksa kipuilevat päästäkseen irti energiariippuvuudestaan Venäjästä.

Suomen Nato-haaveiden kannalta Le Pen olisi ongelmallinen valinta. Hän voisi hyvin ainakin viivyttää Suomen hyväksymistä sotilasliittoon."

Jatkokautta havitteleva Macron on toistaiseksi pitänyt kiinni johtoasemastaan mielipidekyselyissä, mutta paljon niukemmin kuin viisi vuotta sitten.

Joidenkin ulkomaisten shokkikyselyjen mukaan Le Pen menee toisella kierroksella Macronin edelle.

MTV:n Uutisaamussa torstaina 21.4.2022 vieraillut Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston päällikkö Kaisa Soro-Pesonen lausui ääneen pelkonsa Le Penin saamaan huimaan kannatuksen kasvuun.

Kaisa Soro-Pesosen mukaan vaalissa valitaan myös Euroopan unionille uutta johtajaa, koska Ranskan asema EU:ssa on kasvanut erityisesti Angela Merkelin jäätyä pois Saksan liittokanslerin paikalta. 

"Macron on noussut Merkelin poistumisen jälkeen itseoikeutetuksi EU:n johtajaksi. Hän on keskeisin ja tärkein EU:n päättäjä tänä päivänä. Ranskan asema on aivan kiistaton myöskin agendan asettajana", Soro-Pesonen taustoitti mieltymystään Macroniin. 

Kaisa Soro-Pesonen piti "todella huolestuttavana", jos Ranskan presidentiksi valittaisiin "yhtenäisyyden hajottamiseen" pyrkivä toimija, jollaiseksi hän Marine Le Peniä luonnehti. 

Soro-Pesonen otti tuoreesti MTV:n Uutisaamussa kantaa keskiviikkoiltaiseen televisioväittelyyn, jossa kohtasivat nykyinen presidentti Emmanuel Macron ja vastaehdokas Marine Le Pen olemalla          odotetusti erimielisiä monesta asiasta.

Kyseessä oli ainoa julkinen televisioitu väittely Ranskan presidenttiehdokkaiden välillä, jonka odotettiin kruunaavan presidentinvaalien kampanjoiden loppukirin ennen sunnuntain 24.4.2022 ratkaisevaa toista kierrosta.

Le Pen painosti kangertelevaa Macronia debatissa maahanmuutosta, islamista ja taloudesta.

Le Monden raportin mukaan ehdokkaat nokittelivat lähes kolme tuntia useista eri aiheista,  keskustelujen vaihdellessa aina Le Penin kokemasta läheisyydestä Venäjään ja Macronin vastikkeettomasta myötämielisyydestä Euroopan unioniin.

Macron syytti Le Peniä Putinin palkkalistoilla olemisesta.

Huolimatta Macronin revittelevästä hyökkäyksestä Venäjää vastaan, Le Pen suoriutui keskiviikkona paremmin kuin vastaavassa tv-debatissa Macronia vastaan vuonna 2017.

Keskustelun aikana Le Pen ilmaisi "ehdottoman solidaarisuutensa ja myötätuntonsa" Ukrainaa kohtaan ja arvosteli Venäjän aggressiota "ei hyväksyttäväksi".

Macronin ja Le Penin ottaessa yhteen ilmastopolitiikassa, Macron syytti vastustajaansa "ilmastoskeptikoksi", johon Le Pen vastasi nimittämällä Macronia "ilmastotekopyhäksi".

Talous oli molemmille poliitikoille suuri kiistelyn aihe, kun Le Pen hiillosti Macronia tämän erilaisista epäonnistumisista ​​viimeisten viiden vuoden aikana, samaan hengenvetoon itse lupaamalla merkittäviä veronalennuksia keskivertoranskalaiselle nopean inflaation aikana.

Macron iski takaisin syytöksillä siitä, että Le Pen johtaisi Ranskan "sisällissotaan", jos tämä valittaisiin presidentiksi hänen esittämänsä politiikan takia, jossa muslimien hijab-huivi kiellettäisiin julkisissa tiloissa.

Le Pen ei kuitenkaan luovuttanut, vaan puolusti politiikkaansa islamilaisten ääriliikkeiden torjuntakeinona eikä yrityksenä rajoittaa uskonnonvapautta Ranskassa. 

Itse asiassa Pariisin kauppakorkeakoulun tänä vuonna tekemässä     tutkimuksessa, joka on ollut ranskankielisissä tiedotusvälineissä äskettäin, on havaittu, että kasvot peittävien huntujen kieltäminen koulussa on tosiasiassa parantanut asianomaisten tyttöjen oppimistasoa, mikä saattaa vaikuttaa Le Penin eduksi joidenkin äänestäjien mielestä.

Kaiken kaikkiaan suorassa tv-väittelyssä kumpikaan osapuoli ei näyttänyt saavan tyrmäysvoittoa.

Kauan odotetun televisiodebatin kulun uskotaan kuitenkin voivan vaikuttaa vielä monien äänestyspäätöksiin, kun ranskalaiset suuntaavat vaaliuurnille sunnuntaina.

Ranskalaisissa vaalianalyyseissä pohditaan paljon, kuinka moni äänestäjä jättää todella äänestämättä toisella kierroksella. Vaisulla äänestysinnolla voi olla hyvinkin merkittävä vaikutus lopputulokseen.

 

 

P.S. Miksi Woke-väki ei nyt ole innolla leipomassa Ranskalle ensimmäistä naispresidenttiä?  (Toim.huom.)
 

 

Tytti Salenius la 23.04. 23:01

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot