Orjuus rehottaa Afrikassa ja Lähi-idässä - Länsi ruoskii syyttä itseään

"Todelliset orjakauppiaat ja rasistit - ne, joiden mielestä länsimaisia yhteiskuntia ja arvoja ei pitäisi olla lainkaan - katselevat lännen itsensä ruoskimista riemuiten ja huutavat eläköötä"

Ulkomaat ti 21.07.2020 20:41

"Yhdysvallat lakkautti orjuuden 150 vuotta sitten ja se on vaikuttanut myönteisesti vähemmistöihin.

Se on maa, joka valitsi mustan presidentin Barack Obaman - kahdesti! Silti uusi liike on kaatamassa yhden historiallisen muistomerkin toisensa jälkeen, ikään kuin Yhdysvallat yhä orjuuttaisi afroamerikkalaisia."

Näin alkaa italialainen kulttuurituottaja, kirjailija ja toimittaja Giulio Meottin 5.7.2020 päivätty Gatestone -instituutin artikkeli "Orjuus riehuu valtoimenaan Afrikassa ja Lähi-idässä: Länsi syyllistää väärin perustein itseään".

"Uudella liikkeellä" Meotti tietysti tarkoittaa radikaalia kulttuurimarxilaista vallankumousaktivismiorganisaatiota, Black Lives Matteria, jonka jäsenten ja kannattajien tihutöistä kertovia raportteja uutiset ovat pullollaan, kun he tuhoavat ja hävittävät maan tasalle orjakauppiaiden, orjanomistajien ja kaikkien niiden patsaita, jotka heidän mielestään tavalla tai toisella ovat olleet historiallisesti vähänkin osallisena orjuuteen.

Washingtonin aktivistien maalitauluna on ollut jopa patsas, joka esittää presidentti Abraham Lincolnia, joka maksoi hengellään orjien vapauttamisesta.

Belgiassa kuningas Leopoldin patsaita vahingoitettiin sotkemalla ne punaisella maalilla ja monenlaisilla teksteillä.

Ranskassa pudotettiin jalustalta, potkittiin ja nuijittiin vihan vallassa rikki Victor Schoelcherin patsaat. Hän oli orjien vapauttamisen alkuunpanija Martiniquessa.

Bristolissa Englannissa orjakauppias Edward Colstonin patsas iskettiin maahan, jonka jälkeen väkijoukko rituaalisesti pieksi kaadetun patsaan, tärveli sen spray-maalilla, kiskoi satamaan ja symbolisesti hukutti sen - poliisin seuratessa ilkivaltaa vain toimettomana sivusta.

Edward Colstonin patsaan tuhoamisen jälkeen Brexit-puolueen johtaja Nigel Farage vertasi Black Lives Matterin vasemmistolaista agendaa Talebaniin Afganistanissa ja totesi Britanniassa syntyneen "uusi muoto Talebanista".

Sen jälkeen, kun Taleban oli ottanut haltuunsa Afganistanin vuonna 1996, ryhmä otti käyttöön tiukkoja islamilaisia lakeja koko maassa tuhoamalla samalla maan esi-islamilaisen menneisyyden jäljet.

”Ellemme saa nopeasti johtoon moraalisuutta, kaupunkimme eivät ole enää asumisen arvoisia”, Farage alleviivasi.

Ilkivaltamellakointi on saanut jotkut paikalliset viranomaiset pohtimaan, pitäisikö kaikki patsaat poistaa, joiden katsotaan loukkaavan nykyisin vallitsevia "herkkähipiäisiä" näkemyksiä. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan on ilmoittanut jo selvittävänsä maamerkkien, kuten patsaiden, muistomerkkien, julkisten seinämaalausten, katutaiteen ja kadun nimien tulevaisuutta Iso-Britannian pääkaupungissa.

Hän on päättänyt ottaa kaikki Lontoossa sijaitsevat muistomerkit tarkasteluun, ovatko ne kaupungin arvojen ja "monimuotoisuuden" vaatimusten mukaisia - esittämällä, että oletetusti "rasistiset" muistomerkit korvattaisiin LGBTQ -ryhmiä ja etnistä vähemmistöä edustavien henkilöiden patsailla.

Giulio Meotti huomauttaa, että yhä nykypäivänä monissa osissa Afrikkaa ja Lähi-itää esiintyy orjuutta, mutta itseään ruoskiva länsi keskittyy pakkomielteisesti vain Afrikan orjuuden länsimaiseen menneisyyteen mieluummin kuin orjuuden todelliseen jatkumiseen, "joka on edelleen voimissaan ja jota ei olla huomaavinaan".

"Nykypäivän orjille ei järjestetä mielenosoituksia kaduilla, missään ei esiinny kansainvälistä poliittista painostusta eivätkä mediat kirjoita heistä artikkeleita", Meotti paheksuu.

"Emme saa unohtaa, että arabimuslimit ovat olleet mestareita tällä alalla", muslimirunoilija Kamel Bencheikh kirjoitti painokkaasti 21.6.2020 Le Matin d'Algerie -lehdessä.

"Emiirit ja sulttaanit ostivat kokonaisia ​​mustien nuorukaisten karavaaneja tehdäkseen heistä eunukkeja vartioimaan heidän haaremejaan. Ja tämä jatkui ottomaanien keisarien aikana.... Mauritaniassa ja Saudi-Arabiassa on vielä nykyäänkin omat Ku Klux Klan -klaaninsa. Orjuus on yhä edelleen arkipäivää Nouakchottissa Mauritaniassa. Mitä tulee Riadiin, diktaattorit palkkaavat nuoria aasialaistyttöjä orjattariksi."

BBC Arabicin tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että "palvelijoita" myydään peräti netin orjamarkkinoilla, jotka ovat vahvassa kasvussa.

Bencheikhin mukaan George Floydin kuolema oli monille Euroopassa tilaisuus kääntää kunniallinen taistelu "sanoinkuvaamattomaksi turmelukseksi":

"Pariisissa Place de la Républiquessa tai Brysselin Avenue Louisella on kostonhimoisia, vihaa hyväkseen käyttäviä huligaaneja, jotka hyödyntävät näiden kahden maan heille tarjoamia kiintiöitä ja käyvät käsiksi niiden ihmisten menneisyyteen, joiden ansiosta he kykenivät vapautumaan heidän diktatuureistaan​​.

Ranskassa ja Belgiassa emme teloita luopioita, ristiinnaulitse eri uskoisia ihmisiä, kivitä uskottomia naisia tai sylje vääräuskoisten päälle.

Tämä rasisminvastaisuus puree omaa häntäänsä muuttuakseen rasismiksi. Jo pelkästään nähdessäsi vihaisen väkijoukon kuola huulillaan, käsität, että olemme tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat tulleet loukatakseen valkoista miestä siitä, että hän on ollut syyllinen yli sata vuotta sitten sopimattomiin eleisiin tai häpeällisiin ajatuksiin, ja vaatiakseen, kuten La Fontainen susi sanoi lampaalle: 'Jos et sinä, niin veljesi' ... Totalitarismi on taas keskuudessamme."

Meottin mukaan Bencheikhin artikkelissa esitetään vain yksi rohkea toisinajattelijoiden ryhmä islamilaisessa maailmassa, joka puolustaa länttä paremmin kuin länsimaalaiset. Nämä toisinajattelijat rakastavat sanan- ja omantunnonvapautta; he tietävät demokratian ja diktatuurin välisen eron; he arvostavat uskonnollista suvaitsevaisuutta, moniarvoisuutta julkisella alueella ja kritisoivat suorasanaisesti islamin käytäntöä, jota he ovat paenneet.

He tietävät myös, että historiallisen ja rotujenvälisen kaunan henkiin herättäminen on vaarallista peliä. Poliittisen islamin suhteen heidän mielipiteensä ovat paljonpuhuvia ja lamauttavia. Länsimaiselle monikulttuurisuudelle he ovat "vääräoppisia" ja kiusankappaleita.

Le Figaro -lehti kiinnitti huomiota vuonna 2016 tähän paradoksiin:

"Yhteisöissään heidät nähdään 'pettureina', länsimaiden eliitit syyttävät heitä 'leimaamisesta'."

Kuten Bencheikh, myös algerialaiskirjailija Mohammed Sifaoui muistuttaa meitä kaikkia siitä, että "Pohjois-Afrikan Mauritania on nykyään orjuutta tukevin maa maailmassa. Lähi-idässä Qatar samoin, kuin myös Saudi-Arabia - islamin pyhien paikkojen vartijoiden lipun alla".

Kirjailija Ayaan Hirsi Ali, joka pakeni kotimaastaan ​​Somaliasta ja asuu nyt Yhdysvalloissa, kirjoitti 10. kesäkuuta 2020 Twitterissä:

"Tiedotusvälineet eivät kerro sinulle, että Amerikka on maailman paras paikka olla musta, naispuolinen, homo, trans tai mitä tahansa. Meilläkin on ongelmia ja meidän on puututtava niihin, mutta yhteiskuntamme ja järjestelmämme on kaikkea muuta kuin rasistinen."

Andrew Sullivan huomautti jo maaliskuussa 2017:

"'Intersektionaalisuus' on uusin akateeminen hullutus, joka on vallannut amerikkalaisen akatemian. Päällisin puolin se on viimeisin uusmarxilainen teoria, jonka mukaan yhteiskunnallinen sorto ei koske yksinkertaisesti vain yksittäisiä identiteettiryhmiä - kuten rotua, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, luokkaa jne - vaan kaikkia niitä keskinäisessä hierarkian ja vallan järjestelmässä."

Se ilmenee Sullivanin arvion mukaan lähes uskonnonomaisena ideologiana.

Intersektionaalisille aktivisteille Yhdysvallat on maailman suurin sortaja. Ei Saudi-Arabia tai Iran. Somaliasta paennut Hirsi Ali, joka on kokenut naisten sukupuolielinten silpomisen, tietää sortamisesta enemmän kuin patsaita vastustavat aktivistit.

Hirsi Ali korostaa 26.6.2020 Wall Street Journalin artikkelissaan "Amerikka ei tarvitse uutta vallankumousta":

"Kun kuulen sanottavan, että Yhdysvallat määritetään ennen kaikkea rasismin kautta; kun näen sellaisia ​​kirjoja kuin Robin DiAngelon "Valkoinen heikkous" bestsellereiden kärjessä; kun luen kouluttajia ja toimittajia, jotka on erotettu uskallettuaan kyseenalaistaa Black Lives Matterin oikeaoppisuus - silloin katson olevani velvollinen puhumaan ääneen ... Amerikka näyttää erilaiselta, jos olet kasvanut, kuten minä, Afrikassa ja Lähi-idässä."

Algerialaiskirjailija Kamel Daoud kirjoitti Le Monde -lehdessä 22.6.2020:

"Ilmassa on täydellisen vallankumouksen kuoleman vietti."

Daoud vetoaa, ettei rasisminvastaista toimintaa saisi päästää muuttumaan vandalismiksi. Hän on pannut merkille länsimaalaisvastaisuuden, jossa "länsi on määritelmällisesti syyllinen" ja "halu muuttaa länttä on syvästi saastunut".

Hänen näkemyksensä mukaan tässä uudessa luokka- ja rotutaistelussa "tapamme ainoan paikan, missä on mahdollista huutaa suuttumustaan" ja "puolustaa länttä vapauden alueena".

"On kiellettyä sanoa lännen olevan myös paikka, johon pakenemme, kun haluamme välttyä kotimaamme epäoikeudenmukaisuudelta, diktatuurilta, sodalta, nälältä tai yksinkertaisesti ikävystymiseltä. Onkin muodissa sanoa, että länsi on syyllinen kaikkeen", Daoud painottaa.

Le Point -lehdessä 21.6.2020 Daoud varoittaa, että "rasisminvastaisuuden valtavalla julistuksella inkvisitio palaa".

Marokkolaissyntyinen islaminvastainen ranskalaistoimittaja Zineb el Rhazoui uhataan tappaa ja hän on sanonut:

"Ainoa kärsimäni rasismi tulee pohjoisafrikkalaisilta. Algerialaisille olen marokkolaishuora. Marokkolaisille olen algerialaishuora. Molemmille 'juutalaisten huora'."

Arabit uhkaavat toisia arabeja, kun he puhuvat totuuden todellisesta rasismista ja islamisaatiosta. He ovat rasismin näkymättömiä uhreja Ranskassa, Meotti selventää.

Rhazouin mielestä "Ranska on yksi suvaitsevaisimmista ja vähiten rasistisista maista maailmassa" ja että todellinen uhka ei ole rasismi, vaan kommunitarismi:

"Rasistiset hyökkäykset ovat aina peräisin samasta -- # communautarisme -- jotka valittavat olevansa rasismin uhreja.

Ei, he eivät kärsi rasismista, he kärsivät kommunitarismista."

Teheranissa syntynyt, mutta nyt Pariisissa asuva iranilaiskirjailija Abnousse Shalmani kuvaili 12.6.2020 Le Figaro -lehdessä:

"Uusi rasisminvastaisuus on rasismia humanismin valepuvussa. Tässä keskustelussa saa kannatusta uhrin vankila. Se johtaa siihen olettamaan, että jokainen valkoihoinen on paha... ja että jokainen musta henkilö on uhri."

Tunnettu rasisminvastainen aktivisti Rokhaya Diallo on sitä mieltä, että Ranska "tuottaa rasismia" ja hän antaa ymmärtää, että valkoisilla ei ole laillisia oikeuksia puhua rasismista.

Diallo on leimannut Ranskan rasistiseksi "hallitsevan" ja "hallittavan" välisessä vastakkainasettelussa.

Giulio Meotti määrittelee sen "oletukseksi, jossa rasismia nähdään kaikkialla, etenkin siellä, missä sitä ei ole".

"Se on myös saanut aikaan lukuisia monikulttuurisuuden katastrofeja kaikkialla Euroopassa tekemällä mahdottomaksi kritisoida massamaahanmuuton ja islamilaisen rotuerottelun seurauksia", Giulio Meotti teroittaa.

Ranskalaiskirjailija Pascal Bruckner on kutsunut tätä asennetta "kuvitteelliseksi rasismiksi". Se on katumuksen synnyttämistä, jonka vedättämäksi kansalaiset lännessä johdatetaan - vaikka tiettävästi kukaan lännessä ei ole ollut orja tai pitänyt orjia - uskotellakseen, että länsimaalaisvastainen viha on ansaittua.

Marxilaisessa näkemyksessä, jossa jonkun on aina oltava uhri, on paljon yhtenevää rajapintaa islamin kanssa.

"Rasisminvastaisen ja poliisiväkivaltaa protestoivan" liikkeen taustalta nimittäin, joka on nimetty Adama Traorén mukaan - "ranskalainen George Floyd" - löytyy liittoutuma radikaaleja vasemmisto- ja muslimijärjestöjä - kuten SOS Racisme ja Muslim Salafists.

Myös ihmisoikeusjärjestöiksi naamioituneet organisaatiot puhaltavat yhteen hiileen esimerkiksi "Ranskan islamilaisen järjestön liiton" (UOIF) kanssa, jota pidetään fundamentalistina, epäselvänä sukupuolten tasa-arvon suhteen ja hyvin myötämielisenä antisemitismille.

Ranskan entisellä pääministerillä, Manuel Vallsilla onkin ollut aihetta todeta:

"Ihmisoikeusjärjestöt on menetetty ja ovet on avattu Tariq Ramadanille."

Tämä sen sijaan, että asetuttaisiin lukuisten suurten muslimiuudistajien puolelle.

Ayaan Hirsi Ali kirjoittaa:

"Nykyään on monia toisinajattelijoita, jotka haastavat islamin. Silti länsi joko jättää ne huomioimatta tai hylkää 'ei edustavina'. Tämä on vakava virhe.

Uudistajia, kuten Asra Nomani, Irshad Manji, Tawfiq Hamid, Maajid Nawaz, Zuhdi Jasser, Saleem Ahmed, Yunis Qandil, Seyran Ates, Bassam Tibi ja Abd al-Hamid al-Ansari, on tuettava ja suojeltava. Näiden uudistajien tulisi olla lännessä yhtä tunnettuja kuin Solženitsyn, Sakharov ja Havel olivat sukupolvia aikaisemmin."

Onkin merkille pantavaa, että niin kutsutut ihmisoikeusjärjestöt, poliitikot ja tiedotusvälineet ovat päättäneet tukea joka tapauksessa poliittista islamia.

Tärkeää on myös tuoda esille, että sitä vastoin 12 henkilön ryhmä allekirjoitti taannoin ranskalaisessa Charlie Hebdo -lehdessä julkilausuman, jossa varoitettiin islamin "totalitarismista":

"Voitettuaan fasismin, natsismin ja stalinismin, maailma kohtaa nyt uuden globaalin totalitaarisen uhan: islamismin. Me, kirjailijat, toimittajat, intellektuellit, kehotamme vastustamaan uskonnollista totalitarismia ja edistämään vapautta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja maallisia arvoja kaikille."

Kahdentoista allekirjoittajan joukosta kahdeksan oli islaminuskoisista maista tulevia.

"Nämä islaminvastaiset muslimiälyköt eivät syntyneet vapaina; he pakenivat diktatuureista demokratioihin, missä he edelleen kärsivät tappouhkauksista ja kaltoin kohtelusta, mutta joissa he ovat paljon vapaampia ja ylpeämpiä lännestä kuin ne länsimaalaiset, jotka tuntevat vain vapauden, mutta harjoittavat nyt kauhistuttavaa maksun perimistä syyllisyydestä - enimmäkseen asioista, joita he eivät ole tehneet", Meotti peräänkuuluttaa ja jatkaa, että länsi ei ainoastaan käännä selkäänsä uusille orjamarkkinoille:

YK:n ihmisoikeusneuvosto suhtautuu suorastaan myönteisesti Sudanin kaltaisiin ​​valtioihin, joissa lähinnä kristillisten kylien kymmeniä tuhansia naisia ​​ja lapsia on orjuutettu muslimien tekemien hyökkäysten aikana.

On niin ikään yleisesti tiedossa, että Keniassa muslimiryhmät kaappaavat naisia seksiorjiksi.

Nigeriassa poliisi pelasti viime syksynä islamilaiseen kouluun kahlehdittuja satoja miehiä ja poikia.

Pakistanissa kristityt pakotetaan orjuuteen ja Mauritaniassa jokaista sataa asukasta kohti kaksi elää edelleen orjina.

Vuoden 2018 globaalin orjuusindeksin mukaan heitä on kaiken kaikkiaan 90 000.

Giulio Meotti muistuttaa, että "se on se sama" YK:n ihmisoikeusneuvosto, joka nyt Afrikan maiden painostuksen ansiosta haluaa tutkia "järjestelmällistä rasismia Yhdysvalloissa".

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo totesi 20. kesäkuuta 2020 :

"Jos neuvosto olisi rehellinen, se tunnustaisi Yhdysvaltojen demokratian vahvuudet ja vaatisi autoritaarisia hallituksia ympäri maailmaa ottamaan mallia amerikkalaisesta demokratiasta ja kansakuntiaan noudattamaan samoja tiukkoja vastuullisuuden ja avoimuuden standardeja, jotka koskevat meitä amerikkalaisiakin."

Meottin mielestä Yhdysvaltojen on korkea aika lopettaa YK:n rahoitus, koska hänen mukaansa Yhdistyneiden kansakuntien avulla epäoikeudenmukaisuuden jatkuminen varmistuu, ei suinkaan lopu:

"Todelliset orjakauppiaat ja rasistit - ne, joiden mielestä länsimaisia yhteiskuntia ja arvoja ei pitäisi olla lainkaan - mitä todennäköisimmin katselevat lännen itsensä ruoskimista riemuiten ja huutavat eläköötä."


 


 

Tytti Salenius ti 21.07. 20:41

Pääuutiset

blogit

Henna Kajava

Haloo, Li Andersson: Kytöpuiston pahoinpitelijät koulun vaihtoon

to 24.09. 01:19

Vieraskynä

Euroopan islamisaatio ei ole näennäistieteellinen salaliittoteoria

ma 21.09. 22:51

Juha Ahvio

Valheellisen valkoinen Jeesus hävitettävä ja tilalle nynny queer?

ma 21.09. 22:49

Jukka Hankamäki

Hallitus tuhlaa ja tekee senkin väärin

ma 21.09. 22:46

Arto Luukkanen

Päivi Räsäsen maalittaminen uskonnon yo-kokeessa

ma 21.09. 22:45

videot