Eurooppa käyttää koronaviruspandemiaa joukkoarmahdusten myöntämiseen laittomille maahantunkeutujille

Laittomasti Euroopassa oleville siirtolaisille suorastaan tyrkytetään ilmaista asumista ja maksutonta terveydenhuoltoa

Ulkomaat to 21.05.2020 23:49

Euroopan hallitukset käyttävät koronaviruspandemiaa joukkoarmahdusten myöntämiseen sadoille tuhansille laittomille maahanmuuttajille Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä.

Näin alleviivaa Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern 12.5.2020 päivätyssä artikkelissaan "Koronavirus: Eurooppalaisten karanteeni - laittomien maahanmuuttajien laillistaminen".

Kun Eurooppa on kokenut vailla vertaa olevan taloudellisen shokin ja kymmenet miljoonat eurooppalaiset ovat menettäneet toimeentulonsa, laittomasti Euroopassa oleville siirtolaisille suorastaan tyrkytetään ilmaista asumista ja maksutonta terveydenhuoltoa, Soeren Kern kiteyttää.

Italiassa, jossa julkisen velan ennustetaan nousevan 160 prosenttiin BKT:sta tänä vuonna, vasemmistolainen koalitiohallitus on ilmoittanut suunnittelevansa armahdusta vähintään 600 000 laittomasti maassa olevalle siirtolaiselle. He saisivat oleskeluluvat, jotka olisivat aluksi voimassa kuusi kuukautta ja niitä voitaisiin uusia jatkuvasti.

Niinpä niin sanottu maatalouden Marshall-suunnitelma on maatalousministeri Teresa Bellanovan idea ja hän väittää maahanmuuttajien olevan välttämättömiä, koska he korjaavat satoa ja hoitavat vanhuksia koronaviruskriisin aikana. Ehdotusta vastustavien mukaan vain murto-osa Italiassa ilman asianmukaisia asiakirjoja olevista maahanmuuttajista työskentelee tällä hetkellä maataloudessa tai vanhusten hoitajina.

Arviolta 100 000 itäeurooppalaista maataloustyöntekijää työskentelee - laillisesti - Italiassa vuosittain, mutta se on mahdotonta tänä vuonna johtuen koronaviruksen aiheuttamista matkustuskielloista. Maatalousalan ammattiliitot ovat tiedottaneet nykyisestä 200 000 työntekijän vajauksesta. Tämä luku on kolmasosa siitä maahanmuuttajamäärästä, jonka Bellanova sanoo haluavansa laillistaa.

Italiassa nyt oppositiota johtava, entinen sisäministeri Matteo Salvini on kertonut kannattavansa väliaikaisten työluvien myöntämistä jo tällä hetkellä maatiloilla työskenteleville, mutta satojen tuhansien siirtolaisten joukkolaillistamista hän ei pidä perusteltuna. Hän sen sijaan ehdotti vaihtoehtoista suunnitelmaa: laillisesti maassa olevat ja sosiaaliturvaetuuksia saavat työttömät maahanmuuttajat tulisi rekrytoida työskentelemään pelloilla.

Salvinin mielestä satojen tuhansien laittomien maahanmuuttajien laillistaminen olisi "isku vasten kasvoja" miljoonille työttömille italialaisille. Hän varoitti, että se synnyttäisi myös uuden laittoman maahanmuuttoaallon Italiaan. Bellanova uhkasi erota, jos hän ei saa tahtoansa läpi.

Joukkoarmahdusta koskevia vaatimuksia on nähty jo ennen koronaviruskriisiä useiden vuosien ajan, mutta ne estettiin johdonmukaisesti Salvinin ja hänen Liiga-puolueensa ollessa hallituksessa. Syyskuussa 2019 virkavalansa vannonut nykyinen hallitus on ollut liberaalimpi laitonta maahanmuuttoa koskevissa asioissa.

Gatestone -instituutin vanhempi tutkija Soeren Kern huomauttaa, että aktivistiryhmien tukema Bellanova näyttää nyt käyttävän hyväkseen koronaviruksen poikkeustilan luomaa demokratiavajetta julistaakseen armahduksen ilman parlamentin hyväksyntää.

Portugalissa hallitus ilmoitti 28. maaliskuuta, että kaikkia siirtolaisia, joiden hakemukset ovat vireillä, kohdeltaisiin "pysyvän oleskeluluvan haltijoina", kuin vakinaisina asukkaina, ainakin 1. heinäkuuta saakka --- jotta varmistetaan, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus käyttää julkisia palveluita koronavirusepidemian aikana. Maahanmuuttajille annettiin pääsy kansalliseen terveyspalveluun, sosiaaliturvaetuuksiin, pankkitileihin sekä työ- ja vuokrasopimuksiin. Portugalin päätös on yllyttänyt vastaavanlaisiin vaatimuksiin joukkoarmahduksista muissa Euroopan maissa.

Ranskassa yli 100 ranskalaista parlamentin jäsentä allekirjoitti pääministeri Édouard Philippelle osoitetun kirjeen, jossa kehotettiin hallitusta laillistamaan kaikki laittomat maahanmuuttajat koronaviruksen vuoksi.

Le Journal du Dimanche -lehdessä 12. huhtikuuta julkaistussa kirjeessä todettiin:

"Velvoitamme vakavasti Ranskan hallitusta toteuttamaan samat toimenpiteet kuin Portugalin hallitus. Kärsimämme terveyskatastrofi pakottaa meidät toimimaan vastuullisesti ja viipymättä, kuten portugalilaisystävämme menettelivät."

Pew Research Centerin mukaan todellista laittomien maahanmuuttajien lukumäärää Ranskassa ei tiedetä, mutta sen on arvioitu olevan 300 000 - 400 000 vuonna 2017. Ottaen huomioon massamaahanmuuton aallonharjan siitä lähtien, luku on todennäköisesti selvästi yli puoli miljoonaa.

Espanjassa puolet koko 47 miljoonan ihmisen väestöstä on nyt riippuvainen valtiolta tulevista korvauksista toimeentulonsa turvaamiseksi. 200 kansalaisjärjestöä pyysi hallitukselta "ylimääräistä laillistamisprosessia" laittomille maahanmuuttajille koronaviruksen johdosta.

"Kaikkien Espanjan alueella oleskelevien maahanmuuttajien laaja ja erityinen laillistaminen on kaikkein nopein ja kattavin toimenpide sen takaamiseksi, että kaikki ihmiset pystyvät kohtaamaan tämän terveys- ja talouskriisin", he totesivat 14. huhtikuuta päivätyssä lausunnossa.

Laittomien maahanmuuttajien määrän Espanjassa arvioidaan olevan selvästi yli 800 000.

Iso-Britanniassa katolisen kirkon johtajat kehottivat 3. toukokuuta pääministeri Boris Johnsonia tarjoamaan turvapaikanhakijoille ja muille "turvattomille" maahanmuuttajille mahdollisuuden elää vapaasti ja työskennellä maassa koronaviruspandemian aikana. Pew Research Centerin mukaan Britanniassa on jopa 1,2 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa, mikä on neljäsosa kaikista laittomasti Eurooppaan saapuneista.

Samanaikaisesti Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaari Dunja Mijatović vetosi Euroopan hallituksiin, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet maahanmuuttajat ja laittomat siirtolaiset vapautettaisiin pidätyskeskuksista koronaviruksen takia. Hän kirjoitti 26. maaliskuuta päivätyssä lausunnossaan:

"Kohdatessamme maailmanlaajuisen Covid-19 -pandemian monet jäsenvaltiot ovat joutuneet keskeyttämään sellaisten henkilöiden pakkopalautukset, joilla ei enää ole lupaa oleskella niiden alueilla, myös niin sanotut Dublinin palautukset, ja on epäselvää, milloin näitä voidaan jatkaa.

Ihmisoikeuslainsäädännön perusteella maahanmuuttoon liittyvä säilöönotto tällaista palauttamista varten voi olla lainmukaista vain niin kauan kuin on todennäköistä, että palauttaminen todellakin tapahtuu. Tätä mahdollisuutta ei selvästikään ole näköpiirissä monissa tapauksissa tällä hetkellä.

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vapauttaminen tulisi asettaa etusijalle. Koska maahanmuuttajalasten säilöönotto - joko ilman huoltajaa tai heidän perheidensä kanssa - ei ole koskaan heidän etujensa mukaista, heidät olisi vapautettava välittömästi. Jäsenvaltioiden viranomaisten tulisi myös pidättäytyä antamasta uusia pidätysmääräyksiä henkilöille, joita todennäköisesti ei poisteta lähitulevaisuudessa."

Espanjassa, jossa koronaviruksesta johtuva poikkeustila julistettiin 14. maaliskuuta, hallitus on vapauttanut tuhansia ulkomaalaisten säilöönottokeskuksissa (Centro de Internamiento de Extranjeros, CIE) pidettyjä laittomia maahanmuuttajia.

Espanjan lainsäädännön mukaan siirtolaisia ​​ei voida pitää CIE:ssä, väliaikaisessa säilytystilassa ennen karkottamista, yli 60 päivää. Koska koronaviruksesta aiheutuneet matkustuskiellot ovat tehneet karkottamisista mahdottoman, sisäministeriö päästi heidät lähtemään. Monet siirtolaiset on lähetetty niin kutsuttuihin pakolaisten vastaanottokeskuksiin (Centro de Acogida a Refugiados, CAR), missä he saavat asunnon ja ruoan kuuden kuukauden ajan.

Belgiassa hallitus vapautti useita satoja siirtolaisia ​​säilöönottokeskuksista.

Brussels Times raportoi:

"300 pidätettyä, pääasiassa miestä, vapautettiin säilöönotosta määräyksellä poistua Belgiasta 30 päivän kuluessa. Tällaisissa tapauksissa 'sans papiers' (henkilöt, joilla ei ole henkilöllisyyspapereita), kuten heidät tunnetaan, ei pakoteta lennolle kotimaahansa, vaan heidän annetaan lähteä säilöönottokeskuksen etuovesta.

On odotettavissa, että monet tulevat katoamaan luvattomille teille. Koska heillä ei ole papereita, heidän jäljittäminen on tästä lähtien vaikeaa, ellei mahdotonta."

Iso-Britanniassa hallitus vapautti yli 700 siirtolaista maahanmuuttokeskuksista (Immigration Removal Centers, IRC), koska heitä ei voida karkottaa koronaviruspandemian vuoksi. Näissä keskuksissa pidetään ulkomaalaisia, jotka odottavat päätöksiä turvapaikkahakemuksilleen tai karkottamista hylätyn turvapaikkahakemuksen jälkeen.

Tuomioistuimet pakottivat sisäministeriön päästämään vapaalle jalalle kymmeniä siirtolaisia, vaikka tämä voikin herättää pelkoa, että he saattavat olla vaaraksi yhteiskunnalle.

Telegraphin mukaan yli 40 maata, joihin sisäministeriö suunnitteli karkottaa heidät, on joko sulkenut rajansa tai asettanut matkustusrajoituksia, mikä tekee karkottamisesta mahdotonta.

Gatestone -instituutin vanhemman tutkijan mukaan Iso-Britannian armeliaisuus näyttää käynnistäneen uuden laittoman maahanmuuttoaallon.

Migration Watch UK:n mukaan sen jälkeen, kun koronaviruskaranteeni alkoi 23. maaliskuuta, lähes 900 ihmistä on ylittänyt laittomasti Englannin kanaalin.

Sisäministeriön mukaan rajavartioviranomaiset pysäyttivät 8. toukokuuta kahdeksan venettä, jotka kuljettivat 145 ihmistä, mikä on ennätys yhden päivän aikana. Yli 1 200 laittoman maahanmuuttajan uskotaan onnistuneesti ylittäneen Englannin kanaalin laittomasti tähän mennessä vuonna 2020.

Kansallinen rikosvirasto kertoi parlamentille, että Iso-Britannian viranomaiset "torppaavat" nyt sekä maahanmuuttajien että salakuljettajien aikomuksia ja vievät heidät Iso-Britannian satamaan, jossa suuri enemmistö saapuvista (mahdollisesti yli 90 prosenttia) hakee turvapaikkaa.

"Suurin houkutin niille, jotka yrittävät vaarallisia kanaalin ylityksiä, on tieto siitä, että Britannian rajajoukkojen alus korjaa heidät talteen tai se, että onnistuu astumaan maankamarallemme, jolloin tarjoutuu hyvät mahdollisuudet pysyvään oleskeluun", kertoo Migration Watch UK.

Iso-Britannian itsenäisyyspuolueen (UKIP) entinen johtaja, Brexit-puolueen johtaja, Brexit-arkkitehti Nigel Farage on varoittanut maahanmuuttajien Britanniaan suuntaaman "hyökkäyksen" lisääntymisestä, kun he paineistavat rajajoukkoja toimimaan heille "taksipalveluna" Englannin kanaalissa.

"Jos saamme rauhallisen kesän, he alkavat tulla paljon suuremmilla aluksilla, ja meidän on ryhdistäydyttävä", Farage varoitti.

Twitter-viestissään Farage huomautti Iso-Britannian rajajoukkojen ensisijaisesta tehtävästä:

"Rajajoukkojen on tarkoitus suojata rajojamme, ei olla taksipalvelu laittomille maahanmuuttajille."

Saksalainen Die Welt -lehti on puolestaan uutisoinut 8. toukokuuta Euroopan rajaturvallisuusvirasto Frontexilta julkisuuteen vuotaneesta asiakirjasta, jossa kerrotaan Frontexin valmistautuvan uuteen siirtolaisvirtaan Kreikan ja Turkin välisellä rajalla heti, kun Turkin hallitus poistaa koronavirusrajoituksensa:

"Covid-19:n rajoitukset on vähitellen poistettu useimmissa Egeanmeren maakunnissa, mutta ei vielä Canakkalessa, Istanbulissa ja Izmirissä. Jos liikkumisvapaus palautetaan näillä alueilla, voidaan odottaa massiivista siirtolaisten liikehdintää kohti Kreikan ja Turkin rajaa."

Saksan osavaltion, Saarlandin sisäministeri Klaus Bouillon (CDU) sanoi Die Weltin haastattelussa, että Saksan kansa ei katso hyvällä toista laittoman maahanmuuton aaltoa:

"Halu ja suvaitsevaisuus maassa hyväksyä ihmisiä on vähentynyt. Emme todennäköisesti pysty enää aktivoimaan tarpeeksi vapaaehtoisia. Lisäksi vastaanottovalmius on suuri ongelma.

Väestön keskuudessa on valtava tyytymättömyys, koska jokaisella tänne saapuvalla on heti monia tai jopa suurempia oikeuksia ja oikeudet etuuksiin tai sairaanhoitoon kuin jollakin, joka on työskennellyt täällä koko elämänsä.

Kuulen keskusteluissa joka päivä suurta ärtymystä ja turhautumista. Etuuksien perusmääristä määrätään lailla. Vaikka jotkut viskaavat passinsa menemään eivätkä tee yhteistyötä viranomaisten kanssa, heidän etuuksiaan voidaan vähentää vain hyvin vähän."

Saksan hallitus kuitenkin jatkaa ​​aktiivisesti maahanmuuttajien lisäämistä maahansa.

Kanslerinvirasto ilmoitti hiljattain etsivänsä "halukkaiden liittoa" kaikkialta Euroopasta ottamaan vastaan ​​lapsia Kreikan pakolaisleireiltä.

Suunnitelmana on auttaa 1 600 erityisessä tarpeessa olevaa lasta: vailla huoltajaa olevia alle 14-vuotiaita tai kiireellistä lääketieteellistä apua tarvitsevia lapsia.

Kymmenen EU-valtiota - Belgia, Bulgaria, Ranska, Kroatia, Suomi, Saksa, Irlanti, Portugali, Luxemburg ja Liettua sekä EU:n ulkopuolella Sveitsi - ovat tähän mennessä lupautuneet.

EU:n komissio on sekä koordinaattori että rahoittaja.

YK:n lasten oikeuksien järjestö UNICEF toteaa, että Kreikassa on tällä hetkellä noin 5 500 ilman huoltajaa olevaa lasta. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 92,5 % näistä ilman huoltajaa olevista alaikäisistä on poikia, pääasiassa Afganistanista ja vain 7,5 % tyttöjä. Tämä tarkoittaa, että heistä noin 5 087 on miehiä.

Olennainen kysymys onkin: Ketkä tulevat olemaan nämä Kreikasta siirrettävät 1 600 onnekasta pakolaista?

Lukumäärän osalta EU:n sisäisistä asioista vastaava komissaari Ylva Johansson antoi toiveita maaliskuussa siitä, että Kreikasta siirrettäisiin "ainakin 1 600", mutta ei selittänyt, mitä näille muille Kreikan 3 900:lle ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle tapahtuu.

Hänen mukaansa päätöksiä ei tehdä sen perusteella, kuinka kauan lapsi on jo voinut odottaa Kreikassa. Ne, jotka ovat olleet saarilla "useita vuosia, ovat jo todennäköisesti yli 18-vuotiaita". Hän myönsi myös, että kaikille Kreikassa oleville alaikäisille ei ole tehty perusteellista ikäarviointia, joten luvut olisivat pakostakin "jossain määrin arvioita".

Osana EU-komission ja Kreikan viranomaisten järjestämää hanketta, jossa operaatioon osallistuvat YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR ), Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) Luxemburg toi ensimmäisenä EU-maana 12 siirtolais­lasta Kreikan leireiltä 15. huhtikuuta.

Sen jälkeen toimi Saksa 18. huhtikuuta ja ensimmäiset 25 pakolaislasta Kreikasta lennätetään Suomeen kesäkuussa.

Maahanmuutosta vastaava komissaari, Euroopan komission eurooppalaisen elämäntavan edistämisen varapuheenjohtaja Margaritis Schinas totesi kahdentoista Luxemburgiin "ilman huoltajaa tulleen" siirtolaislapsen saapumisen jälkeen Kreikan ylikuormittuneilta pakolaisleireiltä pelastettujen uudelleen sijoittamisesta:

"Tämä suunnitelma on Eurooppaa parhaimmillaan. Aikana, jolloin koronavirus jättää jälkensä jokapäiväiseen elämään, on ihailtavaa nähdä jäsenvaltioiden noudattavan sitoumuksiaan ja työskentelevän yhdessä auttaakseen Kreikan saarten haavoittuvia siirtolaisia. Olen kiitollinen tähän hankkeeseen osallistuville jäsenmaille ja toivon, että yhä useammat liittyvät mukaan."

Valtioneuvosto vahvisti 27. helmikuuta, että Suomi vastaanottaa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta. Ensisijaisesti Suomeen on kerrottu saapuvan niin ikään vailla huoltajaa olevia lapsia, mutta myös yksinhuoltajaperheitä. Turvapaikanhakijoita voidaan vastaanottaa Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta sen mukaan, missä heidän tilanteensa on vakavin.

Suomessa yli 7 500 allekirjoittajaa vauhditti "poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattoman" kansalaisjärjestö Pelastakaa lapset ry:n mukaan sitä, että Suomen hallitus teki nopean päätöksen ottaa 175 Välimeren alueelta vaikeissa oloissa elävää turvapaikkaa hakevaa lasta ja yksinhuoltajaperhettä Suomeen.

Yle ja muut valtamediat ovat toitottaneet jatkuvasti Suomen "toivovan paljon tyttöjä". Kreikan siirtolaisministeriö on kuitenkin kertonut Suomen luvanneen ottaa myös 30 aikuista turvapaikanhakijaa.

Ylen mukaan Maahanmuuttovirasto laajentaa nykyisiä vastaanottokeskuksia, jotka on tarkoitettu ilman huoltajaa oleville lapsille ja lisää vastaanottopaikkoja perustetaan Espooseen, Hämeenkyröön, Kotkaan, Oravaisiin, Ouluun ja Turkuun.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on arvostellut Sanna Marinin (sd) hallituksen aikeita tuoda lapsia Kreikan pakolaisleireiltä Suomeen.

Purra on todennut perheettömien alaikäisten turvapaikanhakijoiden olevan "ankkurihenkilöitä", joita vanhemmat lähettävät edellään Eurooppaan tekemään turvapaikan saamisesta ja perheenyhdistämisestä helpompaa.

Saksan hallitus sitoutui ottamaan 350 lasta ja korosti, että sen ensisijainen tavoite on nuorten tyttöjen pelastaminen. Kun ensimmäinen 47 lasta tuonut lento saapui Hannoveriin 18. huhtikuuta, vain neljä oli tyttöjä.

Poliittinen kommentaattori Anabel Schunke kuvasi 21. huhtikuuta 2020 Saksan pitkän aikavälin ​​ongelmia sen hyväksyessä miljoonia enimmäkseen kouluttamattomia miehiä.

Esseessä, jonka otsikko oli "Monia miehiä ja vähän naisia - maahanmuuton ongelma", hän kirjoitti:

"Siitä onkin jo jonkin aikaa, kun maahanmuuttokeskustelu on ollut yhtä kiihtynyt kuin viime päivinä .... Syynä tähän oli 'vailla huoltajaa olevien alaikäisten pakolaisten' tulo Kreikasta, kuten 'halukkaiden liitto' sopi.

Eilen 47 heistä laskeutui Hannoveriin. Aikaisemmin Luxemburgiin oli saapunut kaksitoista nuorta. Saksan ja Luxemburgin lisäksi Ranska, Irlanti, Suomi, Portugali ja Kroatia ovat myös antaneet suostumuksensa vastaanottaa ilman huoltajaa tulevia turvapaikanhakijoita Kreikan leireiltä.

Tällä tavoin on tarkoitus lennättää 1 500 lasta. Ainoastaan Saksa on ilmoittanut hyväksyvänsä 350–500 lasta."

Anabel Schunke korostaa, että tämä määrä voi tuntua merkityksettömältä verrattuna vuosien 2015-2016 pakolaiskriisiin ja siihen, mitä sittemmin on tapahtunut hallitsemattomassa, laittomassa maahanmuutossa.

"Lasten on sanottu olevan pääasiassa vakavasti sairaita tai tyttöjä. Suurin osa heistä alle 14-vuotiaita.

Mutta kuten tällä hetkellä tiedämme, todellisuus on jotakin aivan muuta ja tyrmistys on vastaavasti suuri. Ensimmäiset kuvat Luxemburgista viittasivat siihen, että Saksan tilanne ei juurikaan poikkeaisi Luxemburgista.

12 lennätetyn nuoren joukossa ei ollut yhtään tyttöä. Sitä vastoin kymmenen poikaa Afganistanista ja kaksi Syyriasta. Eilen Hannoveriin saapuneiden 47 ilman huoltajaa tulleen henkilön joukossa oli vain neljä tyttöä."

Tällainen "ilman huoltajaa tulevien alaikäisten pakolaisten" (unaccompanied minor refugees, UMF) maahantulo on Anabel Schunken mielestä kallista.

"Alueesta riippuen UMF maksaa veronmaksajalle 5 000–7 000 euroa kuukaudessa. Hessenissä jokainen ilman huoltajaa tuleva alaikäinen maksaa 101 515 euroa vuodessa, mikä on vajaat 8 460 euroa kuukaudessa.

Alimmankin 5 000 euron kustannusten mukaan pelkästään eilen saapuneista 47 alaikäisestä koituisi kustannuksia 235 000 euroa kuukaudessa. Tämä ei ole pikkusumma", poliittinen kommentaattori Anabel Schunke alleviivaa.

Hän muistuttaa, että turvapaikanhakijamiesten osuus on ollut huomattavasti korkeampi kuin naisten kaikissa ikäryhmissä vuodesta 2015 lähtien.

"Vähintään 93 % Kreikan pakolaisleirien lapsista ja nuorista on miespuolisia, ja voidaan olettaa, että sisäministeriö oli tietoinen tästä ilmoitettuaan 'yleisen vakuutuksen vuoksi' ottavansa pääasiassa vakavasti sairaita ja tyttöjä...

77 % 18–25 -vuotiaista turvapaikanhakijoista on miehiä; 63,9 % 16–18 -vuotiaista on miehiä ja 64,9 % 25–30 -vuotiaista on miehiä.

Jos laskee yhteen kaikki ikäryhmät, saadaan yli 50 %:n osuus alle 30-vuotiaille."

Anabel Schunke palauttaa myös mieleen tämänikäisten nuorten ja taisteluvalmiiden muslimimiesten uskonnollisen ja ideologisen fanaattisuuden.

"Joten nimenomaan tämä nyt nähtävissä oleva ei tule kriisien ja konfliktien kannalta vähenemään seuraavien 15 vuoden aikana, vaan todennäköisesti lisääntymään. Tätä taustaa vasten nykyiset muuttoliikkeet ovat vasta alkua."

Tällainen maahanmuutto vaikuttaa myös Schunken mielestä naiskuvaan ja täällä asuvien naisten turvallisuuteen:

"Vieläkin traagisempaa on se, että juuri täällä olevat naiset kannattavat suurelta osin tällaista maahanmuuttoa. Ehkä naisten vapauden ja turvallisuuden asteittainen heikkeneminen johtaa lopulta tuntemaan enemmän empatiaa islamilaisissa maissa kärsiviä naisia kohtaan.

Kenties he jonakin päivänä älyävät, että sillä on merkitystä, tuleeko meille enimmäkseen poikia ja miehiä vai tyttöjä ja naisia.

Jääkin nähtäväksi, ovatko nykyiset massamaahanmuuton kannattajat edelleen valmiita sallimaan 'moraalisen' paremmuutensa maksaa niin paljon."


 

 

Tytti Salenius to 21.05. 23:49

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03. 12:06

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02. 14:01

videot