Suomi sai muodollisen itsenäisyytensä juhlallisen julistuksen muodossa 6.12.1917, mutta itsenäisyys muuttui todelliseksi ja vahvistettiin vasta vapaussodassa, joka alkoi tammikuussa 1918 ja päättyi oikeuden ja vapauden voittoon 15.5.1918. 

Finlandia hymnin sanoin yön uhka karkoitettiin pois ensimmäisen kerran toukokuussa 1918 ja sama toistui talvisodassa ja sitä seuranneessa jatkosodassa. Vasemmiston kommunistinen orjuus karkoitettiin sotimalla ja siitä useimmat maksoivat  korkeimman  mahdollisen hinnan.

Jumala auttoi Suomen miehiä ja naisia taistelussa vapauden puolesta. Ilman Jumalaa ei ole vapautta. Itsenäisyyden julistus ei riittänyt. Tarvittiin Jumalan antama ymmärrys, voima ja rohkeus käydä välttämätön taistelu julistetun vapauden lunastamiseksi.

Kommunistisen sorron uhka ei ole kuitenkaan kadonnut. Se ei poistunut edes Neuvostoliiton kulissien ja hirvittävän järjestelmän kaatuessa. Vaikka koko maailmalle paljastui Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ja aatteen järkyttävät rikokset ja murhat, niin vasemmiston vaalima ideologia "tasa-arvosta" jäi kytemään pimeyteen - ja odottamaan uutta voimistumistaan.

Vihollinen vihaa vapautta. Vapaudesta on aina maksettava hinta - yhä uudelleen - ja sen puolustaminen ei koskaan lopu. Vapauden aikakaudet antavat hetken levon, mutta se tulee aina käyttää vahvistumiseen ja valmistautumiseen seuraavaan koetukseen. Vapaus koetellaan aina. 

Kehoitan lukemaan Juha Ahvion blogin tänään ajatuksella.