Vihreät naiset kampanjoivat raivokkaasti saadakseen Vihreiden puheenjohtajaksi naisen. Tavoite ei onnistunut, mutta uusi tavoite on jo tulilla.

Jarkko Tontti kirjoitti vuonna 2008 kirjoituksen Viimeinen vihreä mies sammuttaa valot.

Karu tosiasia on, että valkoihoisen heteromiehen ei kannata lähteä ehdolle vihreiden listoille eikä toimia vihreissä muutenkaan. Niille, jotka eivät tätä usko, tiedossa on pelkkiä pettymyksiä, kunnes tosiasiat kirkastuvat ja he tajuavat suunnata tarmonsa toisaalle.

 

Teet mitä tahansa, menestymisesi on hyvin epätodennäköistä. Puolueen historia tursuaa surullisia esimerkkejä.

Tontti oli väärässä. Umpilipevät aisurifeministit voivat pärjätä Vihreissä.

Minä toivoin Emma Karin voittoa, koska se olisi tuonot noloa pöhinää Vihreille. Toukon voitto alkoi kuitenkin tuntua selvältä, kun kuulin parin vihreän naisen mielipiteen Emma Karista: "Emman lässytystä ei yksinkertaisesti jaksa kuunnella".

Vihreiden entistä ja nykyistä puheenjohtajaa yhdistää aisurifeminismi, jossa miehisyyttä pyydellään anteeksi ja jossa feministejä nuoleskellaan niin paljon kuin omatunto antaa periksi.

Ville Niinistö: "Vihreät on feministinen puolue, jonka tehtävä on rikkoa lasikattoja Suomessa"

Mies voi pärjätä Vihreissä vain loputtoman feministien nuoleskelun ja itsensä alentamisen kautta. Mielestäni kenenkään miehen ei pitäisi lähteä siihen kelkkaan, mutta Ville ja Touko ovat eri mieltä.