Minä en kuulu kirkkoon. Liityin kirkkoon väliaikaisesti vuosi(kymmeniä) sitten, kun menin naimisiin, mutta erosin heti perään. Kirkolla on valtava omaisuusmassa ja verotusoikeus, joten ei ole yhdentekevää, millaista ideologiaa kirkossa harjoitetaan.

Kirkko on ollut pitkään konservatiivisuuden linnake - samaan aikaan hyvikset ja suvikset ovat valloittaneet instituutioita yksi toisensa perään. Hesarikin oli umpikonservatiivinen 60-luvulla ja sanaa "sukupuolirooli"  pidettiin liian härskinä painettavaksi. Konservatiivisuus on karissut Hesarista jo aikoja sitten ja tilalle on tullut feminismin, homorummutuksen ja suvaitsevaisevaisuuden ilosanoma.

Piispainkokous päätti homoliittoja vastaan syksyllä 2016. Kirkolliskokokouksessa suurin osa vastustaa homoliittoja ja sen lisäksi asiantilan muuttamiseksi vaadittaisiin enemmistöpäätös. Homoliittojen eteneminen kirkossa tulee viemään runsaasti aikaa.

Kirkko naisistuu vauhdilla

Uutinen vuodelta 2010 kertoo, että kirkossa oli vakinaisissa ja määräaikaisissa töissä yli 21 000 ihmistä. Heistä peräti 71 prosenttia oli naisia. Naisten hakeutuminen koulutukseen miehiä innokkaammin näkyy kaikilla kirkon työaloilla. Olivatpa kyseessä kanttorin tai suntion opinnot, naisia on aloittaneiden joukossa aina valtaosa. Esimerkiksi kanttorin työhön valmistavat musiikin maisterin opinnot aloitti toissa vuonna 25 naista ja kaksi miestä. Virassa toimivista kirkkomuusikoista naisia on nyt 59 prosenttia. Koko kirkollisen lapsityön kentässä työskenteli 2695 henkilöä vuonna 2010. Heistä miehiä oli 39.

Tutkija Kati Niemelä (2011) kertoo seuraavasti:

"Liberaali orientaatio on 2000-luvun aikana kasvanut eniten naispappien keskuudessa. Esimerkiksi suhtautumisessa homoseksuaalisuuteen on havaittavissa merkittävä ero miesten ja naisten välillä." Niemelän mukaan naiset ovat tällä hetkellä kirkossa muutosagentteja miesten pitäytyessä herkemmin kirkon alkuperäisessä uskontulkinnassa.

Pekka Ryhänen kysyy otsikolla Syrjiikö kirkko miehiä? (2011)

Kirkko on ymmärretty feminiiniksi – hoitavaksi ja hyväksyntää osoittavaksi yhteisöksi. Naispappeus johtaa pitkässä juoksussa feminiinikirkkoon, jossa ei ole maskuliinisuudelle tilaa. Tilastot puhuvat asian puolesta. 

Hannu Vuorinen (2011) siteeraa tutkimusta miespaon syistä:

David Murrow teki jenkkitutkimuksen siitä, miksi miehet vihaavat käydä jumalanpalveluksissa: Kristillinen kulttuuri on hitaasti naisellistunut, ja ajanut miehekkäät miehet ulos.

Kirkko & Kaupunki lehti

Viime aikoina kirkossa päätään on nostanut vihervasemmistolaisfeministinen liikehdintä ja kapinamieliala. Eräs muutoksen airut on laajalevikkinen Kirkko & Kaupunki lehti, jonka kolumnistina toimi aikaisemmin muslimifeministi Maryam Abdulkarim.

Nykyään kolumnistina toimii "ruskea tyttö" Koko Hubara.

Hubara kertoo ylpeänä, kuinka hän vei 5-vuotiaan tyttärensä katsomaan transuprostituoitujen kuvia.

Kirkko ja Kaupunki-lehden tuore päätoimittaja ja pappi Jaakko Heinimäki sanoo, että laki ei ole aina oikeudenmukainen ja että kirkon tehtävä on kapinoida. Heinimäelle kapinointi tarkoittaa hyvisten ja suvakkien ideologian puolustamista ja konservatiivisuudesta luopumista.

Kapinapappi Marjaana Toiviainen

Marjaana Toiviainen on median uusi lemmikki.

Marjaana käy taistoon pakolaisten puolesta ja poliiseja vastaan. Marjaanan vihollinen on valkoinen heteroseksuaalinen patriarkaatti eli tavallinen suomalainen mies.

Marjaanan mielestä hän ei ole riittävä syy erota kirkosta. Mielestäni tavalliselle valkoiselle heteromiehelle on ihan riittävä syy erota kirkosta, kun papit alkavat osoittaa vihaa heitä vastaan.