Marko Hamilon mukaan Helsingissä muhii punavihreä kupla. Timo Hännikäinen kirjoittaa kahtiajakautumisesta, jossa Suomeen on syntynyt kahden toisilleen vihamielisen mielipide- ja arvokeskittymän kupla. Kuplien välillä vallitsee kulttuurisota. Toista kuplaa voi nimittää sinivalkoiseksi.

Matias Turkkila esittää, että ihmiset jakaantuvat tunteviin suviksiin ja ajatteleviin nuiviin.

Ajatteleva miettii ensisijaisesti kokonaisuutta. Isoa kuvaa. Järjestelmän rattaita. Yksittäinen ihminen tulee kakkosena.

 

Tunteva miettii ensisijaisesti yksittäistä ihmistä – järjestelmien rattaisiin pudonneita erityistapauksia. Kokonaisuus tulee kakkosena.

Turkkilan mukaan nuivat ja suvikset elävät samassa maailmassa, mutta he näkevät sen tyystin eri tavalla. Siinä missä suvis näkee yksittäisen ihmisen kärsimyksen, nuiva katsoo kokonaisuutta.

Turkkilan jaottelu on suunnilleen sama kuin mitä itse olen kirjoittanut ihmisten suhtautumisesta seksuaaliseen markkina-arvoteoriaan. Insinöörit ovat innoissaan, mutta humanistit kauhistuvat sen inhorealistisuutta.

Jaottelu nuiviin ja suviksiin tai punavihreään ja sinivalkoiseen kuplaan on puutteellinen sillä tavalla, että se jättää paljon maahanmuuttoon tai kansallisvaltioon liittymättömiä ideologioita ulkopuolelleen. Itselle tutuin ideologiakeskittymä on manosfääri, joka sijaitsee kaukana punavihreydestä. Sinne kuuluvat pääasiassa miesasialiike, MGTOW, pelimiehet ja konservatiivisemmat uusmaskuliiniset liikkeet.

Esitän seuraavassa oman jäsennykseni kansakunnan jaosta.

Uhriryhmäkupla

Uhriryhmäkuplalla tarkoitan suunnilleen samaa asiaa kuin punaviherkupla. Virallisia uhriryhmiä ovat eritoten naiset, seksuaalivähemmistöt ja maahanmuuttajat. Uhriryhmäläiset toitottavat virallisten uhriryhmien oikeuksien puolesta ja heidän arkkivihollisensa on valkoinen heteromies. Ideologialtaan uhriryhmäläiset ovat vasemmistoliberaaleja.

Aktiivisen uhriryhmäkuplalaisen erottaa helposti esimerkiksi Twitterissä feminismistä ja loputtomasta maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien julistamisesta.

Feministisessä puolueessa tiivistyy uhriryhmäkuplan ydin, koska heillä ei oikeastaan ole mitään muuta poliittista agendaa kuin uhriryhmien puolesta kampanjoiminen tasa-arvoon vedoten.

Sanalla kupla viittaan uhriryhmäkuplalaisten tapaan pysyä tiukasti samanmielisten seurassa ja sensuroida erimielisten ajatukset. Esimerkiksi Facebookin feministiryhmästä lentää ulos pienimmästäkin kerettiläisestä ajattelusta. Kuplan ulkopuoliset henkilöt, kuten minä, seuraavat usein aktiivisesti uhriryhmäkuplalaisten keskusteluja, mutta kuplaan kuuluvat kuuntelevat vain samanmielisten ajatuksia. 

Uhriryhmäkuplan merkittävin osanottaja on valtavirtamedia, joka on omaksunut uhriryhmäisen tulokulman uutisointeihin. Valtavirtamedialla on lähtökohta, jossa valkoiset heteromiehet ovat erityisen etuoikeutettu ryhmä, vähän niin kuin rikkaat ovat. Valtavirtamedian on yleensä mahdotonta kirjoittaa miesten puolesta, koska eihän valtavirtamedia kampanjoi rikkaidenkaan puolesta, vaan tukee heikko-osaisia. Valtavirtamedia roolittaa ihmiset etukäteen uhreihin ja syyllisiin. Syyllinen on tietenkin valkoinen (keski-ikäinen) heteromies. Etukäteen annetut roolit määrittävät, millaisissa positioissa eri ryhmät voivat uutisissa esiintyä. Valtavirtamediassa ei voi olla uutisia, jotka alkavat tyyliin "Homot syyllistyvät useimmin..." tai "Lesbot ovat väkivaltaisin ryhmä parisuhteissa", koska se sotisi etukäteen määrättyjä rooleja vastaan.

Suuri enemmistö poliitikoista noudattaa uhriryhmäkuplan mukaista roolitusta, jossa naiset, maahanmuuttajat ja seksuaalivähemmistöt ovat ikuisesti etuoikeutettuja uhreja. Nuivat kansanedustajat tekevät poikkeuksia kyseenalaistamalla maahanmuuttajien tai seksuaalivähemmistön uhrioikeuksia, mutta naisten ikiaikaista uhriutta harva uskaltaa haastaa.

Uhriryhmäkuplalaisten ajattelu edustaa uskonnon kaltaista oikeaoppisuutta, jota kerettiläiset ajatukset eivät saa tulla sotkemaan. Uhriryhmäkuplalaiset ajattelevat, että tunne heidän ideologiansa paikkansa pitävyydestä on selittämättäkin tosi. Samalla tavalla kuin uskonnot, uhriryhmäkuplan ideologia ei kestä kriittistä tarkastelua, sillä se rikkoisi palvojansa mielen eheyden.

Vaihtoehtoideologiat

Viime aikoina on puhuttu paljon vaihtoehto-oikeistosta, johon Oikea Mediakin voidaan yhdistää. Sana oikeisto on ongelmallinen, koska monet vaihtoehtoiset uhriryhmäkuplaa vieroksuvat ideologiat eivät ole kovinkaan oikeistolaisia. Esimerkiksi manosfääri karsastaa uhriryhmäkuplaa rankasti, vaikka se ei olekaan erityisen oikeistolainen ideologiakeskittymä.

Keitä vaihtoehtoideologioihin kuuluu? Määrittely voidaan tehdä käänteisesti: he, jotka eivät kuulu uhriryhmäkuplaan ja joiden tulokulmaa valtavirtamedia ei tue.

Voisiko kuvitella suoltavasi twiittejä 24/7, joiden sanomana on uhriryhmiin kuuluvien puolustaminen? Jos et, niin olet potentiaalinen vaihtoehtoideologioiden kannattaja.

Valkoinen heteromies on tyypillinen vaihtoehtoideologian airut ja heitä löytyy paljon niin nuivista kuin manosfääristäkin. Vaihtoehtoideologioiden kannattajat ovat pakotettuja toimimaan netin syövereissä, koska valtavirtamedia ei anna heille tilaa.

Hännikäinen kuvaa osuvasti vaihtoehtoideologisen ihmisen ajatuksia:

Monta kertaa minut on väittelyyn jouduttuani vallannut tunne, että keskustelukumppanini elää tyystin eri ulottuvuudessa, jossa vallitsevat kokonaan toiset luonnonlait kuin omassani. Kun keskustelukumppani alkaa puhua cis-seksismistä, toiseudesta, rodullistamisesta, heteronormatiivisuudesta, voimaantumisesta tai sukupuolisensitiivisyydestä, olen yhtä aseeton kuin jos hän puhuisi orgonienergiasta, ufoabduktioista tai kaukoparannuksesta. Kyse ei enää ole pelkistä mielipide-eroista vaan vieraasta kielestä ja oudosta maailmasta, jota se on räätälöity kuvaamaan. Silloin näen hyvin vähän mahdollisuuksia järjellisen keskusteluyhteyden muodostumiselle, ja välillemme avautuu lähes fyysistä huimausta aiheuttava maailmankatsomuksellinen kuilu.

Kuten Hännikäinen esittää, vaihtoehtoideologisen ihmisen on usein lähes mahdotonta ymmärtää sitä tulokulmaa, jota uhriryhmäkuplalaiset suosivat. Kyse lähestulkoon kahdesta eri ihmisrodusta, jotka eivät ymmärrä toisiaan.