Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi uuden ilmastoraporttinsa, johon olen perehtynyt vain Ylen uutisen kautta. Sen mukaan ihmiskunnalla on vielä toivoa, kunhan tehdään nopeita päätöksiä. Kyse ei ole kuulemma enempää eikä vähempää kuin ihmiskunnan ratkaisevista vuosista.

Raportin oleellinen viesti on se, että mikäli maapallon ilmasto lämpenee kaksi astetta ovat sen vaikutukset merkittävästi haitallisemmat kuin jos lämpeneminen jäisi puoleentoista astetta. Niinpä raportissa penätään nopeita toimia, jotta kahden asteen nousu vältettäisiin.

Raportissa vilautetaan keinoja, joilla kasvihuonepäästöt voitaisiin rajata siten, ettei katastrofia pääsisi syntymään. Niitä ovat Ylen käyttämän asiantuntijan, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhosen, mukaan uudenlaisten hiilenpoistoteknologioiden käyttö ja ydinvoiman rakentaminen, liikenteen sähköistäminen ja julkisen liikenteen lisääntyvä käyttö, kasvisruokaan siirtyminen, asuntojen ylilämmittämisestä luopuminen ja niiden tiivistäminen sekä lentämisen välttäminen.

Jäin ihmettelemään, että miksei keinoina ole mainittu väestönkasvun rajoittamista tai edes ihmisten muuttamisen rajoittamista alhaisen hiilijalanjäljen maista korkean elintason valtioihin. Eikö IPCC mainitse sitä lainkaan, vai eikö Yle vain välittänyt asiaa meille?

Itse asiassa Ylen uutinen ylipäänsä painottaa Suomen kaltaisten maiden vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa. Meillä uuteen talouteen siirtymisen tulisi sen mukaan tapahtua vielä nopeammin kuin muualla.

Kaiken kaikkiaan jää nähtäväksi kuinka raportti vaikuttaa Suomen ja muiden maiden politiikkaan. Kielletäänkö polttomoottorit ja/tai yksityisautoilu tai ajetaanko kotimainen teollisuus alas entistä tiukemmilla päästöehdoilla ja uusiutuvien luonnonvarojen kuten metsien käyttörajoituksilla? Pannaanko lomamatkoille rajut veronkorotukset ja lopetetaanko maataloustuki karjankasvatukselle? Kielletäänkö lihansyönti?

Entä lopetetaanko humanitaarinen maahanmuutto ja vaaditaanko kehitysavun myöntämisen ehdoksi kohdemailta väestönkasvun pysäyttämistä? Entä millä keinoin tropiikissa ja muualla metsiään kestämättömästi hyödyntävät maat pakotetaan lopettamaan ilmastovaarallinen luonnonvarojensa hyödyntäminen? Mitä tehdään Intialle, Indonesialle, Nigerialle ja muille suurille väestöräjähdysmaille?

Näistä ja muista asioista suomalaiset saavat päättää ensi kevään vaaleissa. Niinpä WWF ehtikin jo vaatia niistä ilmastovaaleja. Tähän vaatimukseen tulevat varmasti myös jotkut puolueet yhtymään - ellei muusta syystä niin siksi, ettei Perussuomalaisten kannatusta nostavaa maahanmuuttopoliittista keskustelua tarvitsisi käydä.

Tuleviin vaalikeskusteluihin ja niitä seuraaville äänestäjille annankin tässä kaksi neuvoa. Ensimmäinen on se, että jos ja kun Suomen tuotannollistaloudelliseen asemaan vaaditaan muutoksia, olisi vaatijalle asetettava aina kysymys siitä, millä rahalla tarvittavat muutokset on tarkoitus tehdä jos nykymallinen taloustuotanto käy vaatimusten takia mahdottomaksi tai heikosti kannattavaksi. Onhan selvää, että muutos vaatii aina pääomia ja/tai kassavirtaa, eikä niitä synny ilman taloudellista toimeliaisuutta.

Toinen on se, ettei jätettäisi keskustelun ulkopuolelle - tai ainakaan äänestyspäätökseen vaikuttamatta - maahanmuuton kaltaisia kysymyksiä, joilla on Suomen ilmastovaikutuksen kannalta oleellinen merkitys. Maamme kantaväestö ei enää kasva, joten verrattuna suurimpaan osaan maailman maista olemme jo tällä hetkellä varsin ilmastokestävässä tilanteessa. Siten maahanmuuton takia kasvava lisäväestö olisi ilmaston kannalta kestämätöntä ja sen seurauksena globaalisti tarkasteltuna vahingollista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maapallon metsäpinta-ala kasvaa vauhdikkaasti
Ajaako ilmasto Suomeen yli 100 miljoonaa pakolaista
11 300 vuotta ilmastohistoriaa