Yhä useampi alkaa ihmetellä, miksi Euroopan päättäjät tuntuvat härkäpäisesti ajavan politiikkaa, joka tuntuu monella tapaa mielettömältä? Missä on tällaisen politiikan sylttytehdas? Tuntuu jotenkin hölmöltä ajatus, että suomalaiset poliitikot laumana hyppisivät Brysselistä komissiosta tulevien määräysten mukaan. Taustalla täytyy olla muunlaista kotimaasta johdettua käskytystä. Tuon asian pohtimiseen pitäisi median suunnata voimiaan. Sieltä löytyy varmaan tärkeimmät faktat maanosamme kehityksestä. Yritän tässä tehdä jonkinlaista pinnallista analyysiä asiasta. Se perustuu joiltakin osin hyvinkin ohueen faktapohjaan, mutta sopii sinänsä havaintoihin. Tällaisista asioista ei tiedoteta ja siksi niitä joutuu analysoimaan hyvinkin heikkojen signaalien pohjalta. Tämä pohdiskelu on tarkoitettu medialle haasteeksi selvittää, missä määrin havainnot ja arviot osuvat oikeaan.

Tällainen hulluus, joka EU:ssa on vallalla, tuskin on mitään organisoitumatonta toimintaa. Se on perustunut järjestelmälliseen, systemaattiseen ja epärehelliseenkin toimintaan tehdä EU:sta liittovaltio. Siellä olisi yksi mantereen hallitus, yksi valuutta ja yhteinen talouspolitiikka. Sen seurauksena eri EU-maiden velat laitettaisiin yhteen ja paremmin taloudellisesti menestyvät maat maksaisivat suuria avustuksia heikommin menestyville maille. Kuvitelmana on ilmeisesti luoda jonkinlainen Euroopan Yhdysvallat.

Arvioni on, että tätä Euroopan (ja Suomen) kannalta hullua politiikkaa ohjaa yritysjohtajien verkosto nimeltään European Round Table of Industrialists (ERT). Siihen kuuluu n. 50 yritysjohtajaa pääasiassa läntisestä Euroopasta. Itä-eurooppalaisia siellä ei juuri ole, mutta jopa yksi turkkilainen. Tuosta verkostosta sanotaan, että se on EU-komission takapiru ja komissio sen tiedotusosasto. Sillä on omat kotisivutkin eu-tunnuksen alla. Tuon verkoston keskeinen tavoite on tehdä EU:sta liittovaltio ja edistää edustamiensa yritysten bisnestä.

Noita tavoitteita palvelevia asioita ovat mm. euro, jolla puristetaan maita liittovaltioon. Siksi eurosta ei tulla sovinnolla luopumaan ja siihen liittynyttä maata ei päästetä eroamaan. Se romuttaisi koko toiminnan uskottavuuden. Siksi euron puolustamiseksi oltiin valmiit polkemaan jalkoihin EU:n sopimukset. Esimerkiksi euron sopimuksissa määriteltiin reunaehtoja taloudelle ja todettiin nimenomaan, ettei euromaa saa ottaa vastuuta toisen euromaan veloista. Eurokriiseissä sopimukset heitettiin roskikseen ja luotiin euromaiden yhteiset takausjärjestelmät.

Yksi liittovaltion tieltä raivattava seikka on Euroopan kansallisvaltioiden identiteetti. Olemassa olevan identiteetin hävittäminen kansoista on varsin hidas prosessi. Toisaalta tiedetään kyllä keinoja nopeuttaa sellaista. Niitä testasi mm. entinen Neuvostoliitto valtavien väestönsiirtojen kanssa. Esimerkiksi tataarit karkotettiin Krimiltä, tsetseenit kotimaastaan ja monella muulla kansalla tehtiin samaa. Sama olisi tapahtunut Suomelle, jollei Neuvostoliiton hyökkäystä olisi saatu pysäytettyä. Baltiassa sotkettiin väestöä siirtämällä kanta-asukkaita Siperiaan ja tuomalla tilalle venäläisiä. Tavoitteena hävittää imperiumin osien omaleimaisuus.

Samaa tavoitetta ajaa EU, mutta sillä ei ole käytössään yhtä tehokkaita menetelmiä. Siellä keskeiseksi keinoksi näkyy valitun laajamittainen maahanmuutto islaminuskoisista maista. Islamilaisuuden palvonta liittynee bisneksiin islamilaisten öljyvaltioiden kanssa. Tuolla maahanmuutolla yritetään hävittää Euroopan maiden kansallisia erityispiirteitä ja luoda homo-EU aivan samoin kuin Neuvostoliitto yritti aikoinaan luoda homo sovjeticuksen. Tuota maahanmuuttoa puolustellaan sillä, että kyse on humanitaarisesta toiminnasta. Todellisuudessa kyse on lähinnä mafiabisneksestä, joka lienee surkeimpia keinoja auttaa todella hädänalaisia. Edelleen sitä selitellään sillä, että Eurooppa tarvitsee työvoimaa. Islamilaisista maista tulevat maahanmuuttajat vain ovat osoittautuneet surkeiksi työllistyjiksi ja jäävät eurooppalaisten veronmaksajien elätettäväksi. Sivuvahinkona tulevat rikollisuus, levottomuudet ja terrorismi, jotka toki koskevat vain tavallisia kansalaisia. Turva-aitojen ja vartijoiden suojaamille se on vain eksoottisia uutisia. Tuoreiden mielipidetutkimusten mukaan 55% eurooppalaista haluaa kokonaan lopettaa maahanmuuton islamilaisista maista (20% kannattaa sen jatkamista). Se, että kansalaisten valtaenemmistön mielipiteellä ei ole vaikutusta politiikkaan osoittaa, kenen käskytettäviä eurooppalaiset poliitikot ovat.

EU:n linjaukset osuvat hämmästyttävästi yhteen sen kanssa, mistä maista on vahva edustus ERT:ssä. Itä-Euroopassa liittovaltio ei nauti kannatusta ja maahanmuuttokaan ei ole poliittisella agendalla vahvoilla. Siellä ei ole ERT:n tavoitteisiin sitoutunutta yritysjohtoa, joka ajaisi sitä maassaan. USA on alkanut Trumpin vallinnan myötä elää jo omaa elämäänsä ja tuollaista liittovaltiota aina vierastanut Britanniakin on karkaamassa imperiumista. Muulla Euroopassa tuota yritetään ajaa sitkeästi eteenpäin koko ajan peläten, että kansalaisten kapina vaaleissa sotkee kuvioita. Toki tuollaisella verkostolla on valtamedia käsissään ja sen propaganda muuttuu koko ajan epätoivoisemmaksi, kun asioiden kielteisiä puolia yritetään peitellä.

Miten sitten Suomi suhtautuu tuohon organisaatioon? Itse asiassa Suomella on pitkään ollut siellä erittäin vahva edustus. Aikaisemmin Suomea edustivat siellä Jorma Ollila Ja Antti Herlin. Heillä on epäilemättä ollut käsissään langat käskyttää mediaa ja poliitikkoja Suomessa. Nyt heidän paikalleen Suomen edustajiksi on nimetty Koneen Henrik Ehrnrooth ja F-Securen / Nokian Risto Siilasmaa.

Suomi on kiltisti marssinut liittovaltion rakentajien tahtiin, toki joka käänteessä poliitikot asian kiistävät. Tämä noudattaa vanhaa Machiavellin ohjetta: ”kun haluat sotaa, puhu rauhasta”. Suomessa ei tulla tekemään päätöstä mennä mukaan liittovaltioon, se vain muilutetaan asteittain päätös kerrallaan tavoite kiistäen. Yksi päivä sitten huomataankin olevamme Euroopan Yhdysvaltojen eksoottinen pohjoisin reservaatti, josta voidaan lypsää luonnonvaroja ja suojella muualta jo tapettuja eläimiä. Tietenkin prosessi on täysin tarkoituksellinen.

Vuoden 2015 maahanmuuttoaalto oli selkeästi ylhäältä suunniteltu ja ohjattu. Mafiat ym. toimijat saivat rahastaa siitä, kun toteuttivat hankkeen. Tuossa prosessissa taas (samoin kuin euron tapauksessa) heitettiin romukoppaan sopimukset ja lait. Schengenin sopimuksesta tai Dublinin asetuksesta ei piitattu. Myöhemmin Suomenkin johto on myöntänyt, että Suomen ei olisi tarvinnut laskea maahan yli 30.000 turvapaikanhakijan joukkoa. Noiden sopimusten mukaan he kuuluivat muualle. Mutta Suomen johto nimenomaan halusi saada heidät Suomeen, jonkun määräyksestä. Nyt suurin osan on todettu aiheettomiksi hakemuksiksi ja nyt monet tahot yrittävät estää hylkypäätöksen saaneiden karkottamista. Tässä asiassa on selkeästi nähtävissä ERT-taustaisen yritysmaailman ja hurahtaneiden maailmanparantajien epäpyhä liitto.

Euron suhteen Suomi on ollut kuuliainen juoksupoika, joka on touhunnut juuri niin kuin on käsketty. Toki Suomen mukaan saaminen euron tukipaketteihin oli melkoisen vaikeaa. Tarvittiin Jutta Urpilaisen takuutuspaketit suomalaisten harhauttamiseksi. Niistähän ei ole Suomelle hyötyä, Suomen tappiot jo yksin Kreikan seikkailuista on julkisuudessakin arvioitu miljardeiksi. Tarvittiin jokin sumuverho suomalaisten hämäämiseksi.

Seuraavat askelet tajuttiin vieläkin vaikeammaksi. Suomen valtion velka oli 50% BKT:sta eli suuruusluokkaa 100 miljardia. Euromailla keskimäärin se oli lähes 100% BKT:sta, mikä Suomessa vastaisi lähes 200 miljardia euroa. Jos tuolla pohjalla yritettäisiin liittää Suomi euroalueen velkaunioniin, siinä olisi todella haastetta. Yhdessä hetkessä suomalaisten velkavastuut kasvaisivat 100 miljardilla, kun sitoutuisimme maksamaan muiden velkoja. Sen lisäksi tulisivat euromaiden väliset tulonsiirrot, joita jo nyt maksamme miljardin, mutta niiden määrä kasvaisi moninkertaiseksi. Tällä pohjalla tuollaista olisi hyvin vaikea myydä suomalaisille, oli kuinka hyviä selittelijöitä tahansa asiaa ajamassa.

Siispä ajetaan Suomen taloutta alas, lopetetaan investoinnit, keksitään valtavia kulueriä velkamäärän kasvattamiseksi. Esimerkiksi 2016 pelkästään Migrin vastaanottokeskusten kustannukset olivat kuusisataa miljoonaa euroa ja muut kulut päälle. Miljardi kankkulan kaivoon ja kaikki on katettu velalla.

Itse olen ihmetellyt sitä, että eläkejärjestelmään kerätään kooltaan absurdeja rahastoja. Niiden varat sitten sijoitetaan ulkomaille, jolloin Suomen taloutta saadaan jäähdytettyä. Sen seurauksena valtio joutuu ottamaan lainaa talouden rattaiden pystyssä pitämiseen. Esimerkiksi muutama vuosi sitten valtio luopui kela-maksun (lähes miljardi vuodessa) perimisestä ja lupasi kattaa sen itse siis velkaa ottamalla. No ei siinä mitään, jos se olisi elvyttänyt yrityksiä alentamalla sivukuluja. Mutta niin ei kuitenkaan tehty. Eläkemaksuja kasvatettiin vastaavasti. Lopputuloksena valtio ottaa vuodessa miljardin lisää velkaa ja se siirretään eläkerahastoihin.

Mikä on lopputulos tällaisesta? Valtion velkaantuminen kasvaa nopeasti. Sen seurauksena Suomen valtion velkamäärä alkaa lähestyä euromaiden keskiarvoa. Kun samalla tuhotaan suomalaisten uskoa kykyyn selviytyä itse ongelmista, pienenee kynnys liittää Suomi velkaunioniin. Sivutuotteena valtavat eläkerahastot kasvavat ja kenen tosiasiallisessa kontrollissa ja vallassa ne ovatkaan? Taitaa sieltäkin olla lyhyt etäisyys ERT:hen?

Miten tuo kaikki näkyy käytännössä? Tässä uutinen Talouselämästä:

”Hissi- ja liukuporrasvalmistaja Kone toimittaa 418 hissiä ja liukuporrasta Saudi-Arabian pääkaupungin Riadin metroverkostoon. Kone toimittaa laitteet linjalle numero 3, joka on projektin kuudesta linjasta pisin, 41 kilometriä, ja jonka varrella on 22 asemaa. Tilaukseen sisältyy 262 Kone-liukuporrasta ja 156 Kone-hissiä, joista 96 on maisemahissejä.”

"Riadin infrastruktuuria kehitetään nopeaan tahtiin, ja kaupungin metro on maailman suurimpia infrastruktuuriprojekteja. Olemme ylpeitä valinnastamme yhteistyökumppaniksi tähän projektiin, jossa voimme auttaa vastaamaan kasvavan matkustajamäärän vaatimuksiin", sanoo tiedotteessa Koneen Länsi- ja Etelä-Euroopan ja Afrikan aluejohtaja Pierre Liautaud. Laajennuksen on määrä valmistua vuoteen 2020 mennessä. Päärakennuttaja on Arriyadh Development Authority. Tilaus kirjattiin vuoden 2016 neljännelle neljännekselle.

Tällaiset kaupat edellyttävät hyviä suhteita tilaajaan, maahan joka innokkaasti rahoittaa omaa islamin suuntaustaan ajavia moskeijoita ja islamilaista käännytystä lännessä. Mikä olisikaan parempaa bisnestä firmalle, kuin luoda niitä suhteita suomalaisten veromaksajien rahoilla miellyttämällä tilaajaa? Toki hanke ei välttämättä juurikaan hyödytä suomalaista veronmaksajaa, koska yhtiön tuotannosta 90% saattaa olla ulkomailla. Jää vain voitot ja tunnetusti niistä ei juuri veroja makseta. Kuten vanha sanonta toteaa: Follow the money.

Miksikähän gallupit Suomessa kertovat, että ihmiset eivät luota poliittisiin päättäjiin?