Hiukan epäröin rohkenenko aloittaa uutta blogikautta kesälomilta palattuani tällaisella aiheella. Joku lempeämpi ja hengellisempi aihe ehkä sopisi helteiden paahtamille aivoille paremmin. Suomessa kesällä suurvaltajohtajien tapaamisessa vieraillut Trump ja hänen twiittinsä jakavat edelleen mielipiteitä. Myös meillä Suomessa. Myös kristittyjen parissa. Mutta kesälomalla ehtii miettiä kaikenlaista ja Trumpin ja Putinin tapaaminenkin Helsingissä oli niin mieleenpainuva, että aihe ei ole jättänyt rauhaan. Joten, here we go. 

Silmiini osui taannoin Charisma -lehdessä pastori Eddie L. Hyattin mielenkiintoinen artikkeli, joka kenties auttaa hiukan ymmärtämään tilannetta Yhdysvaltojen kristittyjen näkökulmasta.

Artikkelissa, joka on otsikoitu sanoin 5 syytä, miksi olen muuttanut mieleni Donald Trumpista Hyatt kertoo, kuinka Trump ei ollut hänen ehdokkaansa vaalien aikana. Useita parempiakin oli tarjolla.

Mutta lähes kahden vuoden jälkeen Hyatt on tullut toisiin aatoksiin ja pitää Trumpin valintaa nyt Jumalan kaitselmuksellisena johdatuksena. Hän mainitsee seuraavat syyt mielenmuutokselleen.

Seurailen alla melko tiiviisti Hyattin tekstiä.  

Syy #1: Trumpin temperamentti on plussaa. 

Hyatt sanoo olleensa monien muiden tavoin huolissaan Trumpin mahtipontisen karkeasta temperamentista. Jälkeenpäin hän on alkanut ajatella, että tämä newyorkilaisliikemiehen ”pois alta risut ja männynkävyt” -tyyli on nykypäivän poliittisesti korruptoituneessa ilmapiirissä ja mediavastustuksessa ollut aivan välttämätön. Liian”kiltti” henkilö ei yksinkertaisesti olisi pärjännyt. 

Hyatt on myös tutkinut historiaa ja näkee yhtymäkohtia Martti Lutherin käytökseen uskonpuhdistuksen aikana. Lutherin mahtipontiset ja karkeat verbaaliset hyökkäykset roomalaiskatolista kirkkoa ja paavia kohtaan olivat ajoittain sen verran rajuja, että jopa hänen työtoverinsa, joutuivat niitä hiukan kommentoimaan. 

Hyatt viittaa Filipp Melanchtonin sanoihin omassa Lutheria käsittelevässä kirjassaan The Charismatic Luther: ”Eräät ovat valittaneet siitä, että Luther oli liian ankara. Sitä en kiellä. Mutta vastaan Erasmuksen sanoin: ’Koska epäjärjestys on niin valtaisaa, Jumala antoi meille tämän rajun lääkärin.’ En kiellä sitä, että erittäin palavakin henkilö toisinaan tekee virheitä, sillä ihmisluonnon heikkouden vuoksi, kukaan ei ole vailla vikoja. Mutta me voimme sanoa sellaisesta, että hän on ”todellakin hiomaton, mutta ansaitsee silti kaiken kiitoksen.” 

Syy #2: Trump on sitoutunut yksilön- ja uskonnovapauden puolustamiseen

Toinen syy, miksi Hyatt on muuttanut mielensä Trumpin suhteen, on, että Trump on palauttanut amerikkalaiselle elämäntavalle luovuttamattoman tärkeät yksilön- ja uskonnonvapauden oikealle paikalleen ja tukenut näkemystä siitä, että ketään ei saa pakottaa toimimaan vastoin omaatuntoaan ja uskonnollista vakaumusta. Sukupuolineutraali avioliitto ei ole samalla tavalla perustavaa laatua oleva perustuslaillinen oikeus kuin on uskonnonvapaus. 

Hyatt muistuttaa, että aiemman presidentin hallinto rapautti perustavaa laatua olevalla tavalla näitä vapauksia HLBTIQ -agendan edessä. Vasemmistopoliitikot käyttivät valtion pakkovaltaa ajaakseen kristittyjä ruotuun. Yksityisyrittäjät, kuten kukkakauppiaat ja leipurit, joutuivat maalitauluksi ja oikeuteen, kun he kohteliaasti kieltäytyivät osallistumasta luovalla panoksellaan samaa sukupuolta olevien hääjuhliin. 

Syy #3: Trump taistelee maailmalla vainottujen kristittyjen puolesta

Trump on toteuttanut vaalilupauksensa auttaa Lähi-idän vainottuja kristittyjä. Barbaarinen ISIS on käytännössä menettänyt kalifaattinsa ja tuhottu. Trump nimitti Kansasin osavaltion entisen kuvernöörin, Sam Brownbackin ”uskonnonvapauden lähettilääksi” ja yhdessä ulkoministeri Mike Pompeon, joka myös on henkilökohtaisesti uskova kristitty, kanssa he ovat alkaneet ajamaan uskonnonvapauden ihannetta myös sellaisiin maihin, jotka eivät sitä vielä kunnioita. 

Esimerkkinä tämän asian merkityksestä Trumpin hallinnolle on taannoin Washingtonissa ensimmäistä kertaa pidetty ministeritason kansainvälinen uskonnonvapausfoorumi, johon kokoontui ministeritason edustajia noin reilusta 80 maasta. Hyatt kertoo kohdanneensa tapahtumaa edeltävinä viikkoina ainakin viiden tai kuuden maan ulkoministereitä, jotka kaikki olivat innostuneita tästä uudesta kokoontumisesta ja pitivät sitä tärkeänä. 

Trump tekee konkreettisia tekoja vainottujen kristittyjen puolesta. Hänen hallintonsa muun muassa kamppailee aktiivisesti ja painokkaasti Turkissa syttömänä vangittuna olleen, hiljattain kotiarestiin uutta oikeudenkäyntiä lokakuussa odottamaan siirretyn pastori Andrew Brunsonin puolesta. ”Vapauttakaa pastori Brunson heti tai varautukaa seuraamuksiin”, sanoi varapresidentti Mike Pence osoittaen sanansa uskonnonvapausfoorumissa Turkin hallitukselle. 

Syy# 4: Trumpin myönteinen asenne kristillisiä arvoja kohtaan. 

Hyatt, joka on parissa vuodessa joutunut muuttamaan kielteisen kantansa Trumpin suhteen, toteaa kirjoituksessaan, että hän ei ole koko elämänsä aikana nähnyt yhtä rohkeaa todistusta Kristuksesta Valkoisessa talossa, kuin Donald Trumpin aikana. Hän toteaa: 

”Esimerkiksi taannoin Trumpin ministerien kokoontuminen lähetettiin suorana lähetyksenä ja Trump sai valtamedian levottomaksi pyytäessään Ben Carsonia avaamaan kokouksen rukouksella. Mike Pence on sanonut tämän olevan aivan tavallista, että kabinetin kokouksissa Trump pyytää jonkun avaamaan tilaisuuden rukouksella.”

”Tiedän, että monet epäilevät hänen vilpittömyyttään”, Hyatt kirjoittaa Charisma -lehden artikkelissaan. ”Minäkin jaoin tämän huolen aikoinaan. Nyt uskon, että hän on aito. James Dobsonin (Focus on the Family) mukaan eräs kristitty liikemies johdatti Trumpin uskoon varhain vuonna 2016. Dobsonin mukaan hän antoi elämänsä Kristukselle rukouksessa. Ehkä tästä johtuen hän on koonnut ympärilleen hengellisten neuvonantajien neuvoston, joka koostuu valtaosin evankelikaalisista kristityistä. Kenties siksikin hänellä on ympärillään sellaisia kristittyjä valtiomiehiä, kuin Mike Pence, Ben Carson, Mike Pompeo ja toisia,” Hyatt muistuttaa. 

Hyatt palauttaa myös mieleen Trumpin suurtapahtuman Floridassa, jossa Trumpin vaimo, Melania, avasi tilaisuuden johtamalla kansanjoukon Isä meidän -rukoukseen. 

Syy #5: Trumpin vankkumaton tuki Israelille

Yksikään aiempi presidentti ei ole arabivaltojen vastareaktion pelossa ollut valmis toimeenpanemaan Yhdysvaltojen ylä- ja alahuoneiden yksimielisesti ja suurella ääntenenemmistöllä vuonna 1995 säätämää asetusta Yhdysvaltojen suurlähetystön siirtämisestä Tel Avivista Jerusalemiin (”Jerusalem Embassy Act”).

Sitten tuli Donald J. Trump, joka vaalikampanjansa aikana lupasi siirtää suurlähetystön Jerusalemiin ja tultuaan valituksi presidentiksi teki sen minkä oli luvannut! 

Nämä viisi seikkaa Hyatt artikkelissaan listaa syyksi sille, miksi hän itse on joutunut muuttamaan mielensä Trumpin suhteen. 

Kuudes syy?

Hyattin mainitsemien viiden syyn lisäksi monet muut muistuttaisivat, ehkä kuudentena syynä, myös Trumpin lupauksesta nimittää Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tuomariksi konservatiivin perustuslakioriginalistin. Tämänkin lupauksensa Trump on pitänyt nimittämällä nyt kaksi konservatiivituomaria korkeimpaan oikeuteen. 

Kyse ei ole vain siitä, että Trump on osoittanut johdonmukaisesti täyttävänsä antamiaan vaalilupauksia. Korkeimman oikeuden tuomaristolla on tavattoman suuri merkitys Yhdysvalloissa. Sitä kuinka suuri merkitys heillä on, on monien suomalaisten edes vaikea käsittää tuntematta Yhdysaltojen poliittista kenttää sekä historiaa. Mutta juuri korkeimman oikeuden tuomarinimitykset olivat yksi keskeinen syy sille, miksi monet konservatiivit ja kristitytkin asettuivat presidentin vaaleissa lopulta Trumpin taakse. Ajatus siitä, että syvästi korruptoitunut ja salaiseksi luokiteltujen sähköpostien lainvastaisesta käsittelystä ja siihen liittyvästä viranomaisille valehtelusta kiinnijäänyt Hillary Clinton olisi päässyt nimittämään täysin liberaaleja tuomareita oli monille vaaleissa ratkaiseva kysymys.

Lisäksi näiden KO tuomarinimitysten vaikutus ulottuu jopa vuosikymmeniksi eteenpäin vielä kauas sen jälkeen, kun Trumpin virka-aika presidenttinä on ohitse. Mutta siihen on aikaa – näin uskon – vielä ainakin noin kuutisen vuotta. 

Kirjoittaja on Pasi Turunen (TM), toimittaja, raamatunopettaja ja Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.