Ihmistä on yritetty motivoida työntekoon monella tavalla. Pakolla ja ruoskalla ei ole kuitenkaan toivottua seurausta. Edes häpeärangaistus ei päde vaikka sitäkin on yritetty. Etenkin suomalainen ihminen inhoaa pakkoa ja päsmäröintiä viimeiseen saakka.

Todettakoon lyhyesti: aktiivimalli perustuu pakkoon, nöyryyttämiseen ja siihen, että työntekijästä tehdään ”kevyttorppari”. Kerron tästä esimerkin siitä mitä se voi olla.

Eräälle nuorelle työttömälle nuorelle henkilölle soitettiin työvoimatoimistosta ja kerrottiin, että hänelle on nyt tarjottu työtä. Puhelinmyyjänä. Työnkuva oli myydä keittiöremontteja. Työstä saatu korvaus oli minimaalinen ja varsinaiset bonukset tippuisivat tilille, mikäli oikeita kauppoja tulisi. Ei sen mukaan monelleko hän joutui myyskentelemään remontteja. Työ oli pakko hyväksyä sillä muuten hän ei ”aktivoituisi”. 

Työnantaja halusi aggressiivista myymistä ja pian nuori henkilö huomasi, että hänen työnsä perustui vanhojen ja huonokuntoisten ts. puolustuskyvyttömien ihmisten manipulointiin. Lääkärinsoittoa odottavat vanhukset eivät tienneet ennen puhelua tilaavansa keittiöremontin mutta jaarittelu, maanittelu ja painostus tehosivat joskus.

Mikäli eläkeläinen laittoi luurin kiinni, oli kyse siitä, että työntekijä ei ollut tarpeeksi ”aggressiivinen”. Työnteko oli moraalisesti arveluttavaa mutta sitä oli pakko tehdä, sillä valtio oli ”myynyt” hänet aktiivimallissa tällaiselle painostusfirmalle. Se perustui pakkoon, riistoon ja manipulointiin. Nuoren henkilön motivaatio oli nolla ja hän tiesi, että tällainen työ oli moraalisesti arveluttavaa.

Tehdään oikeita työpaikkoja!

Aktiivimalli perustuu ideaan siitä, että työtön on luontaisesti laiska ja vetämätön. Että kunnon tuuppiminen auttaa ja että pakon avulla ihminen löytää itsestänsä ahkeran muurahaisen.

Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.

Mikäli hallitus haluaisi luoda oikeita työpaikkoja se voisi käyttää porkkanaa  – ei keppiä. Esimerkiksi: mikäli pk-firma työllistää ensimmäisen työntekijän, se voisi saada ensimmäisiksi vuoksiksi alv-vähennyksen. Tai että kevytyrittäjyyttä rohkaistaisiin yksinkertaistamalla verotusta ja ennen kaikkea Yel-maksuja. Nykyinen verotus on luotu tappamaan kaikki pienyrittäjyys. Nyt pitäisi turvautua reippaaseen luutaan ja siivota tämä byrokratia & rankaiseva verotus pois pienyrittäjien harteilta. Pienyrittäjät luovat työpaikkoja mikäli vain niille annetaan kiihoke tehdä niin.

Mahdollisuus historiaan Jari

En tiedä lukeeko ministeri Jari Lindström tätä kesällä mutta laitan tähän pienen neuvon. Jari – nyt olisi mahdollista tehdä historiaa. Tällä linjalla sinä tulet jäämään menneisyyden aikakirjoihin ehkä historiamme vihatuimpana työministerinä – aktiivimallin isänä. Aikaa on kuitenkin muutokseen.

Nyt kun ministerinpesti loppuu ensi huhtikuussa ja samalla kun myös puolueesi jää mitä todennäköisimmin historiaan, niin nyt olisi mahdollisuus tehdä jotain uutta.

Nyt tarvitaan oikeita ja aitoja työpaikkoja, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja positiiviseen työllistymiseen. Tilastotemput työllistymisprosentista ovat kaunisteltuja ja perustuvat siihen, että työttömien joukosta on moneen kertaa ”siivottu” toivottomat ja onnettomat pois. Ne ovat Gosplan- tilastoja, jotka on luotu poliittisiin tarkoituksiin.

Oikeat työpaikat syntyvät, kun byrokratiaa siivotaan ja ihmisillä on luonnollinen motivaatio tehdä työtä.

Se aktiivimalli ei vain toimi. Tai toimii siinä mielessä, että niin työnantajat kuin –tekijät aktivoidaan tyhjään huijauksien ja ajantuhlauksen rumbaan.

Näin se on Jarpsa hyvä!))