1. Vuoden 2011 eduskuntavaalit

Vaaleja edeltäneessä viimeisessä gallupissa Taloustutkimus veivasi PS:n kannatuksen näyttämään 15,4 prosenttiyksikköä, todellisuudessa PS sai 19,05 prosenttiyksikön kannatuksen.

Kokoomus sai samassa (huhtikuu 2011) Taloustutkimuksen mittauksessa lukeman 21,2 prosenttiyksikköä. Vaaleissa Kokoomus sai 20,38 prosenttiyksikön kannatuksen.

Ennen vaalipäivää Taloustutkimus arvioi puolueiden (PS/Kokoomus) kannatuseroksi 5,8 prosenttiyksikköä, kun se osoittautui vaaleissa vain 1,33 prosenttiyksiköksi.

Virhe on todella mittava. Se tarkoittaa kyseisten puolueiden kohdalla yhteensä noin kymmentä kansanedustajanpaikkaa.

2. Yhdysvaltain presidentinvaalit

Ylen uutisten (30.10.2016 ja 1.11.2016) mukaan Clintonia kannatti 47,6 prosenttia vastaajista ja Trumpia 43,3 prosenttia. Luvut tarkoittavat eri gallupyritysten tuloksista laskettua keskiarvoa. Vaalit pidettiin 8.11.2016.

Gallupeihin ei kannata luottaa. Tosiasiassa politiikkaan voi vaikuttaa ainoastaan äänestämällä, ei gallupeihin uskomalla.

3. Netissä tai baareissa narisemalla mikään ei muutu.

Äänestämisen kautta tapahtuva muutos ei ole koskaan nopea, muutos on monitahoinen prosessi, joka etenee kerros kerrokselta.
Valitusvirret siitä, että äänestämällä ei voi vaikuttaa, ovat silkkaa puppua, sillä miten luulisitte käyvän, jos nukkuvat viitsisivät vaivautua uurnille?

Äänestämättömyys on nykyisen politiikan hyväksymistä. Vanhan politiikan edustajien äänestäminen on myös nykyisen politiikan hyväksymistä.

Suomi elää parhaillaan yhtä itsenäisyyden ajan surullisinta aikaa, mitä tulee poliittisen johdon suhtautumiseen omaan kansaan.

Kun Turussa toteutui terrori-isku, ei presidentti astunut esiin pitääkseen kansalle rohkaisevan puheen. Presidentti oli sitä mieltä, että tiedote riittää. Presidentin mielestä puheen pitäminen olisi saattanut aiheuttaa pelkoja. Näin presidentti Niinistö kertoi Tampereen presidenttitentissä eilen (12.1.2018).

Huh, huh, sanon minä. Vai että presidentin puhe herättää pelkoja.

Sen sijaan, että presidentti Niinistö olisi tehnyt jotain merkittävää kansalaisten turvallisuuden hyväksi, siis edes puhunut koko kansakunnalle järkyttävästä tapahtumasta, hän luennoi muutaman päivän päästä suurlähettiläspäivillä todeten, että Suomi ei voi sulkea rajojaan (aloittaa rajavalvontaa) sulkeutumatta itse.

Terrori-isku toteutui perjantaina 18.8.2017. Presidentti Niinistö esiintyi suurlähettiläspäivillä tiistaina 22.8.2017.

Lausunnollaan presidentti antoi tukensa erityisesti kokoomuksen ja pääministeri Sipilän ajamalle maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiselle linjalle, joka on alusta alkaen ollut erittäin haitallista ja vaarallista suomalaisten kannalta.

Lausunnollaan presidentti osoitti myös sen, että omat kansalaiset ovat kakkossijalla hänen arvokategoriassaan.
On nimittäin niin, että EU-direktiivi sallii rajavalvonnan aloittamisen, jos maan sisäinen turvallisuus vaarantuu. Toinen EU-direktiivi puolestaan sallii säilöönoton kaikissa niissä tapauksissa, joissa jää pienikin epäilys tulijan rehellisyydestä, henkilöllisyydestä tai motiiveista.

Suomen sisäinen turvallisuus vaarantui jo huomattavasti ennen Turun terrori-iskua. Tästä kertovat karusti järkyttävät seksuaalirikosluvut.
Mutta presidentti ja hallitus eivät nähneet mitään syytä tuntea armoa omaa kansaa kohtaan.

Suomen poliittinen johto on antanut selkeästi ymmärtää, että se kumartaa mieluummin Brysselin päättäjiä kuin omaa kansaa, jota sen [Suomen poliittisen johdon] tulisi palvella.

Poliitikkojen pitäisi olla kansan palvelijoita, ei ylimyksiä, jotka kävelevät kansalaisten tahdon yli vaarantaen politiikallaan omien kansalaisten hengen ja turvallisuuden.

Vanhaa toistaen totean, että en muista Suomen sodanjälkeisestä historiasta näin piittaamattomia poliittisia johtajia.

Tulevissa presidentinvaaleissa suomalaisilla on mahdollisuus osoittaa solidaarisuutta toisilleen, poliittinen johto sen sijaan ei ansaitse solidaarisuuden osoituksia.

Ovatko kansalaiset valmiita muutokseen? Toivon mukaan, sillä kello tikittää ikävän tiiviiseen tahtiin.

Suomen kohtalo ei saa olla Ruotsin kohtalo. Muistaa täytyy, että Suomen nykyinen poliittinen johto on edistänyt jatkuvasti Ruotsin mallin toteutumista myös Suomessa.