”Iranin läsnäolo Syyriassa on oikeutettu.” Tämä Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tiistainen lausunto herätti Israelissa suuria huolenaiheita. Jordanian, USA:n ja Venäjän välille viikonloppuna solmittu tulitauko määrää ulkomaisten joukkojen ”vähentämisen ja lopullisen poistamisen” Etelä-Syyriasta. Israel uskoi, että heillä on myös takeet siitä, ettei Iranin läsnäoloa sallittaisi Syyrian puolella olevien Golanin kukkuloiden läheisyydessä.
 
Lavrovin kommentti avasi jälleen Pandoran lippaan, ja pääministeri Benjamin Netanjahu oli nopea selventämään Israelin kantaa. Hän sanoi, että Israel on tehnyt selväksi sekä Moskovalle että Washingtonille, että ”tulemme toimimaan Syyriassa, Etelä-Syyrian mukaan lukien, ymmärryksemme ja turvallisuustarpeidemme mukaisesti.” Netanjahu on aiemmin sanonut, ettei Israel tule sietämään iranilaisten läsnäoloa 50 kilometriä lähempänä rajaa. Pääministerin mukaan Iranin ei myöskään sallita rakentaa pysyviä tukikohtia Syyriaan.
 

Kommentti

Syyrian johto kohdistaa Israeliin vakavan, ehkä jopa olemassaolon vaarantavan uhan. Jos Iran onnistuu perustamaan sotilastukikohtia Syyriaan, mukaan lukien merivoimien tukikohdan Välimeren Tarton satamassa, mullah-hallitus kykenisi uhkaamaan Israelia paitsi ohjuksilla myös maa- ja meri-iskuilla. Iranin suunnitelma on luoda alueellinen jatkumo Teheranista shiia-valtakirjojensa kautta Irakiin, Syyrian sätkynukke Bashar al-Assadiin ja aina Libanonin Hizbollahiin ja Välimereen asti.
 
Israel ei salli tämän tapahtuvan. Ongelma on siinä, etteivät USA ja Venäjä ole halukkaita tekemään paljoakaan lievittääkseen Israelin huolia. Presidentti Trump tekee sen minkä hän diplomaattisesti voi, mutta vaikuttaa siltä, ettei hänellä ole halua käyttää voimakeinoja. Näin tehdessään hän seuraa Obaman irtautumispolitiikkaa, vaikkakin pikemminkin taloudellisista kuin ideologisista syistä. Presidentti Putin huolehtii Venäjän intresseistä ja on lisäksi liittoutunut Assadin kanssa, joka puolestaan on Iranin liittolainen. Putin ei halua keinuttaa venettä liikaa, sillä se voisi vaarantaa Venäjän etuja.
 
Israelin ainoaksi vaihtoehdoksi jää siis toimia yksin. He tietysti kykenevät siihen, mutta Israelin hyökkäys arabivaltioon on aina herkkä aihe, ja sillä on potentiaalia sytyttää liekkeihin koko alue. Jos Israel onnistuisi iskemään ainoastaan iranilaisiin kohteisiin, voisivat ympäröivät arabivaltiot hyväksyä sen, samoin kun ne ovat hyväksyneet Israelin hyökkäykset Hizbollahin asekuljetuksiin. Suurin osa näistä maista vastustaa Iranin suunnitelmia joka tapauksessa.
 
Iran ei todennäköisesti vastaisi aseellisella hyökkäyksellä Israeliin, mutta he voisivat hyvinkin käyttää Hizbollahia suorittamaan sissi- tai terrori-iskuja. Nämä voisivat olla rajat ylittäviä iskuja, todennäköisimmin yli Syyrian rajan tai jopa israelilaisiin kohteisiin ulkomailla. Tätä taktiikkaa Iran ja Hizbollah ovat aiemmin käyttäneet.
 
Yhteenvetona: kun valtarakenteita ja uusia pelisääntöjä ollaan asettamassa Syyriassa, Iran leikkii jälleen tulella. Heidän kunnianhimonsa alueiden suhteen uhkaa aloittaa uuden konfliktin. Trumpin ja Putinin olisi viisasta toimia Irania vastaan nyt ennen kuin mullahien provokaatiot aiheuttavat alueelle lisää kärsimyksiä.
 

Lähde: Israel-raportti, Livets Ord