Blogi: Petteri Hiienkoski, ke 04.10.2017 21:19

Kertomus erillissodasta ei ole pelkkä myytti

Valtiotieteen tohtori ja eversti evp Pekka Visuri tekee mielestäni turhan pitkälle menevän päätelmän toteamalla, ettei ole mitään perusteita enää puhua erillissodista.

Käsityksensä arvostamani tutkijakollega UPI-ajalta esitti eilisessä MOT-ohjelmassa. Päätelmä perustuu Mikkelin päämajaan saksalaisten yhteysupseeriksi komennetun kenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjamerkintöihin, joita Visuri on vuoden 1941 osalta suomentanut.  YLE intoutuu tämän perusteella julistamaan, että Kertomus erillissodasta pelkkä myytti.

Siinä ei sinänsä pitäisi olla mitään yllättävää, että saksalaiskenraalin muistiinpanoista ilmenee Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö strategisia ja operatiivisia ratkaisuja myöten. Se ei kuitenkaan kerro kaikkea Suomen ja Saksan suhteista, joka on huomattavasti laajempi kysymys. Se, että suomalaiset ja saksalaiset olivat aseveljiä ja kanssataistelijoita, jotka taistelivat puna-armeijaa vastaan, ei kumoa merkitystä joka erillissodalla on.

Käsitys erillissodasta ei ole ristiriidassa sen kanssa, että sotilaallinen yhteistyö oli tiivistä ja Suomi sidottiin Barbarossa-suunnitelmaan jo keväällä 1941. Erillissotaan kuului olennaisesti se, ettei Suomella ollut liittolaissopimusta Saksan kanssa. Sotilaallinen yhteistyö toteutettiin operatiivisella tasolla.

Erillissodan käsitteellä oli muutakin kuin vain retorista merkitystä. Se, ettei valtiosopimusta Saksan kanssa solmittu, oli paljon tärkeämpi asia kuin MOT-reportaasissa annetaan ymmärtää.

Suomessa erillisota-termiä käytettiin alusta alkaen, koska haluttiin pitää etäisyyttä natsi-Saksaan. Yksi syy on se, että marsalkka Mannerheimia tuskin saattoi pitää erityisenä Saksan ja vielä vähemmän kansallissosialismin ystävänä. Tämä todennäköisesti tiedettiin myös Saksassa, minkä takia yhteysupseeriksi komennettiin kokenut jalkaväkikenraali, joka ei ollut natsi. Ystävystyminen Mannerheimin kanssa palveli lopulta Suomen sodanjohdon päämääriä.

Jatkosota-nimityksellä korostettiin sitä, että Suomelle kysymys oli talvisodan jatkosta. Erillissota-käsitteen korostamisella oli sodan alusta asti erityiset poliittiset syynsä sekä Saksaa vastaan sotivien länsivaltojen että suomalaistenkin takia. Kansallinen yksimielisyys joutui koetteelle ilman virallista liittosopimustakin.

Erillissodan merkitys ilmeni kun liittoutuneiden johtajat sopivat joulukuun alussa 1943 Teheranissa sodan jälkitoimista: presidentti Franklin D. Roosevelt ja pääministeri Winston Churchill eivät hyväksyneet sitä, että vaatimus ehdottomasta antautumisesta koskisi myös Suomea.

Näin siitäkin huolimatta, että Britannia oli julistanut sodan Suomelle jo joulukuussa 1941. Toisin kuin akselivallat Suomi ei julistaneet Yhdysvalloille sotaa Pearl Harbouriin kohdistuneen yllätyshyökkäyksen jälkeen. Suomen ja Yhdysvaltain välillä säilyivät diplomaattisuhteet aina kesäkuuhun 1944 asti, mutta tuolloinkaan ei Yhdysvallat julistanut Suomelle sotaa.

Erillissotaansa Saksan rinnalla sotinut Suomi oli lopulta ainoa Saksan liittolaismaa, jota ei sodan missään vaiheessa miehittänyt sen enempää Saksa kuin Neuvostoliittokaan. Myös sotasyyllisyysoikeudenkäynti poikkesi muista vastaavista sekä järjestämistavaltaan että lievempien tuomioiden takia.

Erillissota tarkoitti myös sitä, että Suomi saattoi tehdä erillisrauhan. Rauhantunnusteluja tehtiin jo asemasotavaiheen aikana. Ne yritettiin pitää saksalaisilta salassa, vaikkakin huonolla menestyksellä. Saksa katkaisi niiden seurauksena asetoimitukset Suomeen. Selvää on sekin, ettei saksalaisen yhteysupseerin muistiinpanoista ilmene se, että tiiviistä aseveljeydestä huolimatta suomalaiset samanaikaisesti vakoilivat saksalaisten toimia.

Myös kesän 1944 tilanteessa, kun Suomen armeija tarvitsi kipeästi saksalaisten aseapua puna-armeijan pysäyttämiseksi, poliittinen johto torjui valtiosopimuksesta, jolla Suomi olisi sitoutunut taistelemaan Saksan rinnalla loppuun asti. Kuten tunnettua presidentti Risto Ryti antoi kuitenkin vastaavan sisältöisen sitoumuksen. Mutta hän teki sen henkilökohtaisesti omissa nimissään. Muun muassa tästä syystä hänet "palkittiin" sodan jälkeen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä langettamalla hänelle 10 vuoden kuritushuonetuomio.

MOT-reportaasissa tuodaan esille se tosiasia, ettei Suomen sodanjohto missään vaiheessa ollut saksalaisten komennossa. Tämä kävi selvästi ilmi kysymyksessä Leningradin piirityksestä. Saksalaiset vaativat Suomea kiristämään piiritysrengasta ja hyökkäämään kaupunkiin. Mutta marsalkka Mannerheim tähän sanoi päättäväisesti: "Nej!"

Myöskään vaatimuksiin Muurmannin radan katkaisemisesta sodanjohto ei suostunut. Se olisi estänyt länsiliittoutuneiden aseavun toimittamiselle Neuvostoliitolle.

Erillissodan luoteella ja sillä, ettei Suomi tehnyt virallista liittosopimusta Saksan kanssa, oli muitakin käytännön vaikutuksia. Yksi niistä liittyy Suomen juutalaisten pelastumiseen joutumasta natsien keskitysleireille. Toisin kävi Saksaan liittosuhteessa olleiden maiden juutalaisille.

SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler kävi loppukesästä 1942 Suomessa ja vaati juutalaisten luovuttamista. Kun marsalkka Mannerheim kuuli asiasta, hän saattoi kantansa hallituksen jäsenten tietoon:

– Minun armeijastani ei oteta yhtään ainoaa juutalaista luovutettavaksi Saksaan. Ainoastaan minun ruumiini ylitse voisi sellaista tapahtua. Kysymykseen ei myöskään voi tulla sotilaitteni omaisten tai sukulaisten luovuttaminen, sillä tällainen tapaus kotirintamalla heijastaisi raskaasti heti myöskin taistelevissa joukoissa. Koko asia on mahdollisimman vähin äänin haudattava.

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski ke 04.10. 21:19

Kommentit: 3

Kaarle Akkanen to 05.10.2017 10:58 1

Visuri tietää, kuinka saa julkisuutta teokselleen. Haistaa hyvin "tuulia"? Esittää päätelmiä, jotka miellyttävät takuuvarmasti esim. YLE:n politiikan toimituksen poliittisia toimittajia.

Mitä tapahtuu to 05.10.2017 20:25 1

Mielestäni törkeintä törkytsurnalismia ylenanto-tuutista oli otsikoida ohjelma "Marskin kotinatsi", vaikkei ko. saksalaisupseeri edes ollut natsipuolueen jäsen, eikä Marski voinut vaikuttaa siihen, että yhteysupseeri piti olla. Kun Mannerheimin syntymästä on tänä vuonna 150 vuotta, lokaa heitellään kuin muinoin jumalanteatterin taidepläjäyksessä. Törkyä!

Olli Pusa to 05.10.2017 22:03 0

Visurin touhu on omituista Venäjän-propagandaa. Hän kyllä tietää asioiden oikean laidan.

Erillissodasta yksi keskeisiä osoituksia on se, mitä vastapuoli ajatteli. Liittoutuneet sopivat, ettei Saksan ja sen liittolaisten kanssa tehdä erillisrauhaa. Tuo ei kuitenkaan koskenut Suomea, jonka kanssa tehtiin erillisrauha.

Suomi teki kaksi suursotaan liittyvää ratkaisua, joiden perusteella liittoutuneet hyväksyivät ajatuksen, että Suomi soti erillissotaa. Suomi ei katkaissut Muurmannin rataa eikä hyökännyt Leningradiin.

Muutenkin tuo juttu on täydellistä roskaa, jossa unohdetaan ajankohdan faktat.



Kommentoidaksesi sinun
täytyy ensin kirjautua:


Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit liittyä joukkoomme ostamalla kommentointioikeuden:
Oikea Kommentointi 6kk, 19,90 €
Voit halutessasi kommentoida nimimerkillä.

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Kristinusko ja islam III: "Teologian desantit" ja Aabrahamin usko

ke 18.10. 22:14

YLE ja STT vastuussa mielipidevainoista

ma 16.10. 17:42

Kristinusko ja islam II: Kaikki tiet vievät Roomaan?

pe 13.10. 18:27

Kristinusko ja islam I: Luikuriteologit harhakäsityksiä levittämässä

to 12.10. 15:13

Regimentit sekaisin? tunnustus maallisen ja hengellisen vallan erottamisesta

ma 09.10. 11:18

Mielipidevainot ovat totta, Markku Huusko

la 07.10. 11:56

Kertomus erillissodasta ei ole pelkkä myytti

ke 04.10. 21:19

Visio 2030 haastaa islamin sen synnyinmaassa

ma 02.10. 11:41

Muuttuuko Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain sanasota aseelliseksi?

la 30.09. 18:23

Sisäministeri kansalaisten turvallisuutta ja avointa yhteiskuntaa vastaan

la 23.09. 10:41

blogit

Vieraskynä

"Niiden, jotka haluavat rauhaa, tulee varautua sotaan"

to 12.10.2017 21:58

Juha Ahvio

Itsenäisen Suomen syntyvaiheet -ohjelmasarja Radio Patmoksen taajuuksilla

su 08.10.2017 18:14

Professorin Ajatuksia

Sikailua toisten juhlissa

to 19.10.2017 10:20

Jukka Hankamäki

Helsingin Sanomien kultaiset kuohijat vaarallistavat seksin

to 19.10.2017 10:32

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam III: "Teologian desantit" ja Aabrahamin usko

ke 18.10.2017 22:14

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Lasten ja nuorten ääni maahanmuuton ongelmista kuuluville!

pe 13.10.2017 23:58

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Touko Aalto vihapuhuu setiä vastaan

to 19.10.2017 08:40

Arto Luukkanen

Pelkoa Suomen herraan ja lomarahat takaisin!

ke 18.10.2017 10:59

Mika Niikko

Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita

ti 17.10.2017 13:43

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Valtakunnansyyttäjä vaarallisilla vesillä

su 15.10.2017 07:40

Heikki Porkka

Yleisradion Euroopan kirjeenvaihtaja toivoo paluuta menneeseen

ma 16.10.2017 12:37

Olli Pusa

Islam ja Eurooppa

ke 11.10.2017 11:12

Alan Salehzadeh

Turkki kääntää selkänsä EU:lle ja tiivistää yhteistyötään Venäjän ja Iranin kanssa - maassa saatetaan yrittää kohta uudestaan vallankaappausta

ke 04.10.2017 22:15

Janne Suuronen

Uusi Testamentti ja homoseksuaalisuus

ma 25.09.2017 17:21

Reijo Tossavainen

Kuntaliitokset eivät tuoneet säästöjä. Liitoskuntien palvelut heikkenivät.

ke 18.10.2017 08:04

Jessica Vahtera

Surusta vihaan ja pelon seurassa kotiin

ke 23.08.2017 09:27

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Apteekin hyllyltä

to 19.10.2017 17:52

Matti Viren

Vihapuhe mallia DDR

ke 20.09.2017 14:02