Blogi: Henna Kajava, ke 27.09.2017 00:54

Professori Matti Viren vs. Juhana Vartiainen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

Tänään "ottelivat" Helsingin Postitalolla taloustieteen oppineet professori Matti Viren ja kansanedustaja Juhana Vartiainen aiheesta Maahanmuutto - talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu. Matti Virenin esitelmä aiheesta oli hyvä, mutta keskustelu luisui sivuraiteille, kun ei ollut erotuomaria grillaamassa ja provosoimassa vastapuolia.

Vartiainen tunnusti, ettei humanitaarista maahanmuuttoa voi pitää taloudellisesti hyödyllisenä Suomelle, mutta ajatteli yhä, että se on perusteltavissa humaaneilla syillä. Vartiainen korosti edustavansa talouspoliittista "äärioikeistoa" Elina Lepomäen kanssa eduskunnassa ja vaikutti ajattelevan pitkälti, että humanitaarisen maahanmuuton ongelmat saataisiin kitkettyä, jos julkisia menoja ja sosiaaliturvaa leikataan kovalla kädellä. Hänen mukaansa Suomen on tehtävä se joka tapauksessa selvitäkseen.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin Virenin esitelmä. Viren piti suurena puutteena sitä, että viestintä maahanmuuton talousvaikutuksista on äärimmäisen yksinkertaistettua; puhutaan nuppiluvuista; paljonko tarvitaan lisää väkeä, jotta huoltosuhde saadaan kelvolliseksi. Maahanmuuttajista puhutaan, kuin ketchupista, vaikka nämä ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Sen sijaan ei keskustella tulijoiden veronmaksukyvystä, eikä siitä, työllistyvätkö tulijat yksityiselle- vai julkiselle sektorille - nimenomaan nämä kuitenkin ratkaisevat, eikä nuppiluku, että kohennetaanko vai rapautetaanko huoltosuhdetta entisestä. Suomen väestöstä tosiaan on jo muutenkin vain noin joka kolmas kotitalous talousvaikutuksiltaan nettopositiivinen - saati maahanmuuttajista, joiden työllisyysaste on yli 20 % kantaväestöä alempi kokonaisuutenakin tarkastellen - humanitaarisista tulijoista puhumattakaan. Suomalaisten työttömyysaste on n. 7,6 % ja ulkomaalaisten 31,5 % Suomessa. Eri ulkomaalaisryhmien välillä on tietenkin valtavia eroja työllistymisessä; Somaliasta tulleista työikäisistä oli työllisiä v. 2015 10,94 %, mutta Nepalista tulleista 70,14 %. Ajan myötä tapahtuu työllistymisessä lähestymistä kantaväestöön, mutta edes 20 vuoden aikajänteellä maahanmuuttajat eivät pääse samaan työllistymiseen kantaväestön kanssa.

Siitä olikin sitten kinaa Vartiaisen kanssa, että alenevatko palkat, jos maahan virtaa suuret määrät työperäisiä maahanmuuttajia. Viren vetosi kysynnän ja tarjonnan lakiin, Vartiainen taas Ruotsiin, joka tunnetaan runsaasta maahanmuutosta, mutta jossa palkat ovat korkeammat, kuin Suomessa. Viren muistutti tämän jälkeen USAsta, jossa taas palkat ovat jämähtäneet monilla matalapalkka-aloilla 70-luvun tasolle, kun Lattareista on vyörynyt porukkaa. Itse kiinnittäisin tässä huomiota maiden erilaisiin kokonaistilanteisiin, jotka määrittävät, että kummin lopulta käy - molemmat olivat siten sekä oikeassa, että väärässä.

Viren näki, että ratkaisu huoltosuhteen heikkenemiseen olisi paljolti siinä, että Suomen sadat tuhannet työttömät saataisiin työllistettyä. Hänen mukaansa ongelma on työvoiman kohtaannossa, joka korjataan valtion pelisääntöjä ja työmarkkinoita muuttamalla. Suuri epäkohta on esim. se, ettei yli 50-vuotiaita tyypillisesti enää palkata töihin.

Virenin mukaan kaiken kaikkiaan maahanmuutossa täytyisi huomioida myös isäntämaan tarpeet ja päätyä jonkinlaiseen kompromissiin tämän ja humanitaarisen maahanmuuton välillä. Tarvekartoituksen jälkeen asiasta tulisi käydä selkeä äänestys ja lopputuloksena olisi selkeä päätös, eikä vain keskustelua mediassa. Hallituksen ulostuloja aiheesta kaivataan.

Talousviisaiden väittely käytiin lähinnä työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestä, koska molemmat osapuolet olivat samaa mieltä humanitaarisen maahanmuuton hyödyttömyydestä tai haitallisuudesta taloudelle. Vartiainen vetosi työperäistä maahanmuuttoa puoltaessaan tosiaan Ruotsiin. Hänen mukaansa Ruotsin ja Suomen työllisyysaste erkani toisistaan v. 2009 kehityksen oltua siihen asti samankaltaisen. Ruotsin myönteisempi väestörakenne olisi ollut tähän syynä ja tähän taas paljolti syynä myös Ruotsiin aikoinaan muuttaneet suomalaiset. Vartiainen ei kuitenkaan jostain syystä huomioinut Ruotsin huomattavia eroja monessa suhteessa Suomen taloudelliseen toimintaympäristöön, kuten Ruotsin merkittävästi monipuolisempaa elinkeinorakennetta ja pysyttäytymistä euron ulkopuolella - työmarkkinoiden vapautukset muistaakseni kylläkin. Joka tapauksessa vaikka Ruotsin alhaisempi työttömyysaste kertoisikin siitä, että humanitaarisiakin maahanmuuttajia on saatu työllistettyä melko hyvin, niin tämä ei kerro mitään siitä, mitkä ovat näiden nettotaloudelliset vaikutukset; aivan varmasti lähes yksinomaan kielteiset, koska työllistyvät pienipalkkaisiin töihin ja usein julkiselle sektorille.

Olisin halunnut kysyä keskustelijoilta vielä näkemystä siihen; lähinnä Vartiaiselta, että mahtavatkohan Suomen työperäisten maahanmuuttajien nettotalouodelliset vaikutukset olla positiivisia vai negatiivisia kokonaisuutena. Suomi ei nimittäin ole vetovoimainen maa ulkomaisten työntekijöiden kannalta ja siksi tänne on vaikea saada huippuosaajia. Ilmeisesti työperäinen maahanmuutto koostuu lähinnä intialaisista IT-osaajista, jotka lähettänevät osan tuloistaan kotimaahansa, sekä virolaisista rakennusmiehistä? Sitten ovat suurena ryhmänä venäläiset. Joka tapauksessa maahanmuuttajat sijoittuvat Virenin mukaan lähes yksinomaan palvelualoille. Ajattelin ensin, että pizzan paistajatkin olisivat usein työperäisiä, mutta ilmeisesti ovatkin tulleet humanitaarisina käytännössä aina, eikä pizzanpaistaja saakaan työlupaa hevillä Suomesta? Aloinkin miettiä, että mitenköhän lähistön pakistanilaiset ravintoloitsijat ovat päässeet asettautumaan Suomeen, kun eivät ole vainottuja kristittyjä pakistanilaisia, koska ravintolassa jopa soitetaan islamilaiset rukouskutsut. 

Vartiaisen hauska juttu oli se, että ajatteli Suomen muuttuvan vetovoimaiseksi myös huippuosaajille, kun saamme tänne myös paljon halpatyövoimaa, kuten hänen mainitsemiaan uber-takseja ja partureita.

Vaikka Viren suhtautui kriittisesti myös työperäiseen maahanmuuttoon ja siihen on hyviä perusteluja, niin eihän tämä tarkoita taas tietenkään, että kaikkeen työperäiseen tai edes kaikkeen nettotaloudellisesti negatiiviseen työperäiseen maahanmuuttoon. Kriittisesti suhtautuminen voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Esimerkiksi sitä, että edes työperäistä maahanmuuttoa ei voi pitää joka suhteessa siunauksellisena, eikä alkaa houkutella tällaistakaan maahanmuuttoa kritiikittömästi ja harkitsemattomasti Suomeen. Eräs romanialainen mies yleisöstä loukkaantui hieman, että työperäistä maahanmuuttoa kritisoitiin, mutta hän esitti kuitenkin, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa myös monia työperäisiä maahanmuuttajia jättäytymään sosiaaliturvan varaan.

Katso talousoppineiden vääntö alla olevasta linkistä. Tällaiselle väittelylle soisi jatkoa ajankohtaisohjelmissamme. Laittakaa niille hartaita toivomuksia!

https://www.youtube.com/watch?time_continue=37&v=Vjh-bgILNzo

Henna Kajava ke 27.09. 00:54

Kommentit: 1

Pertti ke 27.09.2017 10:49 0

Viren esitteli hyviä oivalluksia mm. työvoimatarpeen määrittelystä ja siitä, mikä merkitys maahanmuutolla tosiasiassa on huoltosuhteeseen. Kaksikymmentä vuottahan meitä peloteltiin armottomalla työvoimapulalla, kun suuret ikäluokat jäävät pois työmarkkinoilta. Työvoimapulaa ei kuulunut.

Tällä kerralla meille selitetään mm. Vartiaisen suulla, että laajaa maahanmuuttoa tarvitaan riittävien verotulojen varmistamiseksi. Näin vaikka Virenin esityksen pointti oli, että ylivoimamaiselle enemmistölle tulijoista maksetaan enemmän tulonsiirtoja kuin he ikinä maksavat veroja.

Ja loppukeskustelu olisi ollut vähän vähemmän tuskallista kuultavaa, jos Vartiainen olisi vaivautunut vähän paremmin tutustua Virenin tutkimukseen.



Kommentoidaksesi sinun
täytyy ensin kirjautua:


Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit liittyä joukkoomme ostamalla kommentointioikeuden:
Oikea Kommentointi 6kk, 19,90 €
Voit halutessasi kommentoida nimimerkillä.

Henna Kajava

Olen maahanmuuttokriittinen vähäosaisten, tuotantoeläinten, luonnon, säästeliään talouspolitiikan ja avoimien kulttuuritapahtumien ystävä. Kahden Star Wars -fanin äiti, joka pyrkii levittämään lonkeroitaan myös Espoon valtuustoon. Olen valmistunut hyvin arvosanoin kehitysmaiden maantieteestä, joten globaali, kokonaisvaltainen näkökulma on minulle luontevin, mutta korostan lähes jokaisen yksilön arvoa.

tuoreimmat

Lasten ja nuorten ääni maahanmuuton ongelmista kuuluville!

pe 13.10. 23:58

Professori Matti Viren vs. Juhana Vartiainen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

ke 27.09. 00:54

Lähi-idän ja Afrikan väestö ohittaa venäjänkielisten määrän pian Helsingissä ja Espoossa

ti 19.09. 00:54

Turvapaikanhakijoihin kohdistuvat katseet

ke 30.08. 14:16

Sosiaali- ja terveysministeriön rasismia

pe 11.08. 23:54

Filippiiniläisen sairaanhoitajan näkemys maahanmuuttopolitiikastamme

su 30.07. 16:04

YK:n propagandavideo Euroopan afrikkalaistamiseksi julki

ma 24.07. 23:29

Bill Gatesistakin tullut "elämäm koululainen"?

to 06.07. 14:23

Suomi Maidanin nöyryytys oli virhe

pe 30.06. 05:25

Rinnakkaiskulttuurien tukeminen on lopetettava

to 29.06. 01:44

blogit

Vieraskynä

"Niiden, jotka haluavat rauhaa, tulee varautua sotaan"

to 12.10.2017 21:58

Juha Ahvio

Itsenäisen Suomen syntyvaiheet -ohjelmasarja Radio Patmoksen taajuuksilla

su 08.10.2017 18:14

Professorin Ajatuksia

Sikailua toisten juhlissa

to 19.10.2017 10:20

Jukka Hankamäki

Helsingin Sanomien kultaiset kuohijat vaarallistavat seksin

to 19.10.2017 10:32

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam III: "Teologian desantit" ja Aabrahamin usko

ke 18.10.2017 22:14

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Lasten ja nuorten ääni maahanmuuton ongelmista kuuluville!

pe 13.10.2017 23:58

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Touko Aalto vihapuhuu setiä vastaan

to 19.10.2017 08:40

Arto Luukkanen

Pelkoa Suomen herraan ja lomarahat takaisin!

ke 18.10.2017 10:59

Mika Niikko

Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita

ti 17.10.2017 13:43

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Valtakunnansyyttäjä vaarallisilla vesillä

su 15.10.2017 07:40

Heikki Porkka

Yleisradion Euroopan kirjeenvaihtaja toivoo paluuta menneeseen

ma 16.10.2017 12:37

Olli Pusa

Islam ja Eurooppa

ke 11.10.2017 11:12

Alan Salehzadeh

Turkki kääntää selkänsä EU:lle ja tiivistää yhteistyötään Venäjän ja Iranin kanssa - maassa saatetaan yrittää kohta uudestaan vallankaappausta

ke 04.10.2017 22:15

Janne Suuronen

Uusi Testamentti ja homoseksuaalisuus

ma 25.09.2017 17:21

Reijo Tossavainen

Kuntaliitokset eivät tuoneet säästöjä. Liitoskuntien palvelut heikkenivät.

ke 18.10.2017 08:04

Jessica Vahtera

Surusta vihaan ja pelon seurassa kotiin

ke 23.08.2017 09:27

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Apteekin hyllyltä

to 19.10.2017 17:52

Matti Viren

Vihapuhe mallia DDR

ke 20.09.2017 14:02