Alla oleva kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran vuosi sitten, 21.9.2016

Virossa presidentit uskaltavat puolustaa omaa kulttuuria ja kansaa

Lennart Meri: ”Laulujuhlat ovat sydämen asia. Kuten Viron kieli ja mieli, kuten rakkaus.
Muodit tulevat ja menevät, mutta kansa ja valtio pysyvät.”

Toomas Hendrik Ilves: ”Viron valtion tärkein syy olla olemassa: säilyttääksemme tämän pienen kulttuurin.”

1. Lennart Meri, Viron presidentti vuosina 1992 – 2001, lausui vuoden 1999 Laulujuhlien avajaisissa seuraavaa:

"Nüüd on moes rääkida, et laulupeod ei ole enam moes. Laulupeod ei ole kunagi moes olnud, sest laulupidu ei ole moeasi. Laulupidu on südameasi. Nagu Eesti keel ja meel, nagu armastus.
Moed tulevad ja lähevad, aga rahvas ja riik jääb. Laulud on olnud meie relvad ja laulupeod - meie võidud!"”

”Nykyään on muotia sanoa, että laulujuhlat eivät ole enää muodissa. Laulujuhlat eivät ole koskaan olleet muodissa, sillä laulujuhlat eivät ole muodin asia. Laulujuhlat ovat sydämen asia. Kuten Viron kieli ja mieli, kuten rakkaus.
Muodit tulevat ja menevät, mutta kansa ja valtio pysyvät. Laulut ovat olleet aseemme ja laulujuhlat – voittomme.”

Lennart Meri (1999): laulupidu ei ole moeasi, videon kesto yksi (1) minuutti

2. Toomas Hendrik llves, Viron presidentti (2006 – 2016), Viron valtion 90-vuotisjuhlahaastattelu keväällä 2008:

Kansallisvaltion tärkein rooli on siis kansallisen kielen ja kulttuurin säilyttäminen?

”Se on Viron valtion tärkein syy olla olemassa: säilyttääksemme tämän pienen kulttuurin. Sama ei ehkä koske Isoa-Britanniaa tai Ranskaa, mutta koko sillä alueella, joka alkaa Suomesta ja päättyy Unkariin, Tsekkiin ja Slovakiaan, entisten imperiumien osat irrottautuivat lähinnä voidakseen elää omalla kielellään.
Kun suurten kansojen edustajat puhuvat “pahasta nationalismista”, en voi ottaa heitä vakavasti. He eivät ymmärrä, mitä tarkoittaa oman kielensä ja kulttuurinsa menettäminen.”

3. Tarja Halonen, Suomen presidentti (2000 – 2012) arvosteli syyskuussa 2008 Ylen A-studiossa Viroa, ettei se osaa hoitaa suhteitaan Venäjään ja että se kärsii postsovjeettisesta traumasta.

Halosen puhe aiheutti häpeän väristyksiä kaikissa niissä suomalaisissa, jotka ymmärsivät, että tosiasiassa Suomi on se maa, joka kärsii vakavasta traumasta suhteessa naapurimaa Venäjään (ex-N-liitto, Sovjet Union)

Viron presidentti Ilves vastasi Haloselle: ”Viro ei ole koskaan arvostellut, eikä tulevaisuudessa arvostele toisen EU-maan ulkopoliittisia päätöksiä. Se ei myöskään arvioi muiden EU-maiden psyykkistä mielentilaa.”

4. Sauli Niinistö, Suomen presidentti (2012 – xxxx), tänään 21.9.2016 New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa:

"Kansainvälinen rauha ja turvallisuus ovat valitettavasti uhattuina kaikkialla. Ahdasmielinen nationalismi, rasismi ja väkivaltainen ääriliikehdintä ovat nousussa. Nämä tuhoisat ideologiat on pysäytettävä.”

Mitä tarkoittaa ahdasmielinen nationalismi? Niinistö keikaroi sanoilla. Kuinka suuri osuus Li Anderssonia ihailevalla toimittaja Katri Makkosella, Niinistön nykyisellä viestintävastaavalla, on ollut Niinistön puheen laadinnassa?

Niinistön puhe ei poikkea millään tavalla siitä erilaisia tulkintoja mahdollistavasta linjasta, jota hän on noudattanut koko presidenttikautensa ajan.

5. Lennart Meri Tallinnan satamassa vuonna 1991, videon kesto 31 sekuntia:

"kehotan teitä ottamaan [puna]lipun alas – se on toiminut fasistis-kommunistisen vallankaappauksen symbolina”