Blogi: Petteri Hiienkoski, to 06.07.2017 18:34

Vaihtoehtoja ja valinnanvapautta charter-kouluista akatemiakouluihin

Yhteiskunta on muuttunut ja muuttuu entistä heterogeenisemmaksi. Kaikille yhdenmukainen peruskoulu ei yksinkertaisesti palvele niitä kasvatuksellisia tarpeita, joita yhä useammalla perheellä ja yhteisöllä on.

Osa kouluista täyttyy täysin erilaisesta kulttuurista peräisin olevien maahanmuuttajien lapsista. Näiden koulunkäynti on myös useimmiten muita haasteellisempaa. Kantasuomalaisten lapset ja heidän erityistarpeensa jäävät entistä vähemmälle huomiolle.

Peruskoulu on muuttunut ja muuttuu. Se ei tue suomalaista kulttuuria kuten ennen, vaikka sitä olisi tarpeen päinvastoin vahvistaa. Se taas voi lisätä suomalaislasten juurettomuutta ja vaikeuttaa maahanmuuttajataustaisten lasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Peruskoulussa annettava ideologinen ja moraalinen kasvatus (kuten monikulttuurisuus- ja queer-ideologia) sotii yhä enemmän perinteisiä arvoja vastaan, joita moni suomalaisin pitää edelleen tärkeinä. Enemmistöä pakotetaan sopeutumaan vähemmistöjen ehtoihin. Valtiovallan ideologispoliittinen kasvatus on saanut totalitaristisia piirteitä, jotka sopivat huonosti länsimaiseen yhteiskuntaan ja sen perustana oleviin periaatteisiin ja perusoikeuksiin.

Lasten kasvatukseen ja opetukseen liittyvät perusoikeudet

Yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta taata lastensa uskonnollinen ja moraalinen opetus omien vakaumustensa mukaan. (Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 8/1976, 18 artikla, 2, 4.)

Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus.(Euroopan ihmisoikeussopimus, I lisäpöytäkirja, SopS 63/1999, 2 artikla.)

Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta valita lapsilleen muitakin kuin julkisten viranomaisten perustamia kouluja, joiden opetussuunnitelmat ovat viranomaisten määräämää tai hyväksymää vähimmäistasoa, ja turvata lastensa uskonnollinen ja moraalinen kasvatus, joka on heidän omien vakaumustensa mukainen. (Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 6/1976, 13 artikla, 3.)

Suomalaiset yksityiskoulut

Suomessa kaivattaisiin koulureformia, joka antaisi perheille nykyistä paremmat mahdollisuudet valita, millaisessa koulussa haluavat lapsiaan opettavan. Vapaakoulutoiminta on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Syyt ovat taloudelliset sekä kahlitseva lainsäädäntö.

Itsehallinnollisten yksityiskoulujen perustamisesta on tehty vaikeaa ja niiden toiminta on vahvasti säänneltyä. Perustaminen vaati valtioneuvoston erityisluvan, lähes aina myös kunnan suostumuksen. Niiden on noudatettava opetushallituksen määräämiä opetussuunnitelman perusteita ja kielletty perimästä lukukausimaksuja. Erot yksityiskoulun ja julkisen peruskoulun välillä ovat käytännössä melko vähäisisiä. Yksityiskouluja on Suomessa vain noin 80.

Ellei julkinen valta voi järjestää koulua, jota vanhemmat lapsilleen tarvitsevat, sen tulisi ainakin luoda aidot edellytykset sille, että nämä voisivat sen muuten järjestää. Koulutusjärjestelmään tarvitaan vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Mallia voisi hakea ulkomailta.

Amerikkalaiset charter-koulut

Yhdysvalloissa on 1990-luvun alusta lähtien perustettu niin sanottu charter-sopimuskouluja. Charter-koulu on lukukausimaksuton vapaakoulu, joka saa julkista rahoitusta, mutta yleensä vähemmän kuin perinteinen koulu. Se ei ole kunnallisen opetushallinnon alainen. Sillä on perinteistä koulua vähemmän sääntelyä ja vapaus poiketa yleisistä säädöksistä ja opetussuunnitelmista.

Osa charter-kouluista on voittoa tavoittelemattomia mutta saa ottaa vastaan lahjoituksia. Joissain osavaltioissa charter-koulut voivat käyttää toimintaansa yksityistä rahoitusta. Charter-koulun voi perustaa paikallinen koulupiiri tai kunta, lähiseudun vanhemmat ja opettajat, yrittäjät ja yritykset, yksityiset yhteisöt, yliopistot tai seurakunnat. Osa charter-kouluista on julkisia ja osa yksityisiä kouluja. Charter-kouluja arvioidaan olevan noin 6 800.

Charter-kouluissa voi soveltaa opetusmenetelmiä ja koulutusfilosofiaa, jotka poikkeavat perinteisistä kouluista. Ne tarjoavat mahdollisuuden testata innovatiivista pedagogiikkaa ja antavat vähävaraisemmille vanhemmille mahdollisuuden valita haluavatko lapsensa erityiskouluun.

Tyypillisesti charter-koulu erikoistuu tarjoamaan opetusta niin sanotuille riskinuorille, jotka ovat esimerkiksi vaarassa syrjäytyä, tai se keskittyy teknologiaan, tieteeseen tai taiteeseen. Koulu allekirjoittaa määräaikaisen charter-sopimuksen koulupiirin kanssa. Vastineeksi se saa julkisen rahoituksen ja vähemmän valvontaa. Tuloksia mitataan eri tavoin. Koulu voidaan sulkea, ellei se täytä määrättyjä laatukriteerejä.

Oikein toteutettuna charter-koulu lisää vaihtoehtoja ja valinnanvapautta vanhemmille, opettajille ja lapsille sekä palvelee yritysten, yliopistojen ja muiden oppilaitosten sekä seurakuntien ja muiden yhteisöjen erityistarpeita. Yhdysvalloissa on syntynyt myös kokonaan tai pääosin internetin kautta toimivia kyberkouluja, jotka on muuten järjestetty charter-koulujen tavoin.

Ruotsalaiset vapaakoulut

Ruotsissa koulureformi toteutettiin vuonna 1992, jolloin sai alkunsa ruotsalainen vapaakoulujärjestelmä (friskolor). Vapaakoulut ovat kouluseteleillä (skolpeng) julkisesti rahoitettuja kouluja. Ne eivät peri lukukausimaksuja kuten ruotsalaiset yksityiskoulut. Kunnat on velvoitettu maksamaan vapaakoulujen oppilaskustannuksia vähintään 85 % kunnallisen peruskoulun kustannuksista. Vapaakoulut toimivat itsenäisesti vaikkakin kansallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Pääsykokeet eivät ole sallittuja.

Ylläpitäjä voi olla voittoa tavoittelematon aatteellinen yhteisö tai voittoa tavoitteleva yksityinen yritys. Vapaakouluja ovat perustaneet vanhemmat, järjestöt, yritykset ja kunnat. Ruotsissa vapaakouluja on noin 900.

Tanskan ja Norjan vapaakoulut

Tanskassa vanhimmilla vapaakouluilla on juurensa useimmiten grundtvigilaisessa kansanopistoliikkeessä. Monet muut vapaakoulut suuntautuvat uskonnollisesti tai Slesvigin saksankieliselle vähemmistölle. Oppilaskustannuksista noin 75 % rahoitetaan julkisin varoin ja lopun maksavat vanhemmat. Vanhempien nimeämä esimies valvoo, että opetus pääaineissa täyttää peruskoulun standardit.

Norjassa vapaakouluja on kaikkiaan lähes 200. Niiden julkinen rahoitus on 85 % siitä, mitä se on perinteisessä peruskoulussa. Kaikki vapaakoulut voivat asettaa sisäänpääsylle prioriteetteja, mutta vain ei-julkisrahoitteiset vapaakoulut voivat valita oppilaitaan ja tehdä voittoa.

Englannin akatemiakoulut

Akatemiakouluja (academy schools) on erilaisia. Vapaakoulut (free schools) ovat vuodesta 2011 lähtien Englannissa perustettuja uusia akatemiakouluja. Ne ovat paikallisviranomaisista riippumattomia itsehallinnollisia kouluja. ”Vapaakoulu”-termi on laajentunut käsittämään myös paikallisviranomaisten kilpailuttamia akatemiakouluja.

Vapaakoulut – kuten muutkin akatemiakoulut – ovat voittoa tavoittelemattomia ja toimivat suoralla valtion rahoituksella. Lisäksi ne voivat saada lahjoituksia yksityishenkilöiltä tai sponsoritukea yrityksiltä. Vapaakouluja ylläpitävät vanhemmat, koulutusalan hyväntekeväisyysjärjestöt ja uskonnolliset ryhmät (faith school).

Akatemiakoulujen tapaan vapaakoulujen ei tarvitse noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa, mutta niiden on huolehdittava siitä, että niiden opetussuunnitelma on tarpeeksi ”laaja ja tasapainoinen” ja sisältää pääasiat matematiikasta ja englanninkielestä. Opetuksen laatua valvoo kouluhallitusta vastaava viranomainen.

Vapaakouluihin luetaan myös studiokoulut ja tekniset yliopistot. Studiokoulu (studio school) on projektiperusteista oppimista soveltava vapaakoulu, johon yleensä kuuluu noin 300 oppilasta. Tekniset yliopistot (University Technical College) ovat 14–18 -vuotiaille tarkoitettuja vapaakouluja, jotka ovat erikoistuneet käytännöllisiin ja työllistymiseen keskittyviin asioihin. Niitä sponsoroivat yliopistot, työnantajat tai jatkokoulutusta antavat oppilaitokset.

Akatemiakouluja oli Englannissa syksyllä 2013 kaikkiaan lähes 3 500 mutta määrä oli voimakkaassa kasvussa.

Suomalainen sovellus?

Ulkomaisia vapaakouluja ja niistä saatuja kokemuksia kannattaa ennakkoluulottomasti tutkia. Englantilainen akatemiakoulujen järjestelmä näyttää olevan monipuolipuolinen ja sisältävän useita hyödyllisiä piirteitä.

Selvitysten pohjalta pitäisi laatia Suomeen soveltuva malli, jossa voisi hyödyntää esimerkiksi nykyistä oppilaitosverkostoa ja ulkopuolista rahoitusta. Pitkien etäisyyksien maassa myös erilaiset kyberkoulut voisi järjestää vapaakoulujärjestelmän puitteissa.

Ihmiset ovat erilaisia ja heidän erilaisia koulutuksellisia tarpeitaan tulisi kunnioittaa. Valtion tehtävä on palvella myös koulutuksen ja kasvatuksen alalla kansalaisiaan, jolle valtiollinen valta demokratiassa kuuluu.

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski to 06.07. 18:34

Kommentit: 4

Gideon to 06.07.2017 18:40 1

Loistava kirjoitus. Suomalaisessa peruskoulussa on niin paljon ongelmia että vaihtoehtoja ja valinnanvapautta vanhemmille tarvitaan.

Seppo to 06.07.2017 20:21 1

Tämä on ehdottomasti kannatettavaa, muuten häviää paljon tähänasti säilynyttä hyvää opetusperinnettä.

Hannele Korpela pe 07.07.2017 11:00 0

Tuo on kyllä aika radikaali esitys, meillä kun on vuodesta nakki ja kattila opetus tapahtunut ulkoluku-pänttäämisperiaatteella ja oppilaan vastuulla on ollut joko oppia muistamaan tai ymmärtämään asiat. Puhumattakaan siitä, että peruskoulun periaate on tasapäistää oppilaat, ettei muille tule paha mieli siitä, että ei vaan tajua tai pysy opetuksessa perässä. Tästä tasapaksusta liemestä pitäisi sitten kasvaa ja nousta innovatiivisia, kilpailukykyiseen yhteiskuntaan sopivia yksilöitä, kun kaikki yksilöllisyys on ensin peruskoulun toimesta tukahdutettu. Mutta, Sanni Grahn-Laasoselle terveisiä, olisi varmaan ollut tällaiselle akatemia-koululle tarvetta.

Juha. pe 07.07.2017 22:45 0

Sanni Grahn-Laasonen kävi Saudi-Arabiassa kevättalvella ihastelemassa silmät sädehtien sikäläistä koulujärjestelmää vaikuttaen virkansa vakavasti ottavalta ministeriltä. Kiva juttu. Mutta mitä tämä nyt sitten kertonee Pisa tutkimusten valossa Suomen koululaitoksen kehityssuunnasta ja siitä ilmansuunnasta mistä oppia? haetaan. En väheksy Saudi-Arabian poikien koulutustasoa, enkä tytöistä halua sanoa mitään, koska vääräuskoisena se ei minulle mitään kuulu. Suomen koululaitoksessa ja etenkin sitä ohjaavalla Opetusministeriöllä puhaltavat sellaiset itäiset tuulet sekoitettuna Amerikan Yhdysvaltain ja tietenkin Ruotsin lännen kantilta. Että olisi syytä perustaa ns. "jämähtänyt" koululaitos, joka perustaa arvonsa perinteisiin arvoihin peräti Jumalan olemassaoloon sekä aitoon kristillisiin arvoihin - ilman luostarikoulumaisuutta - kuten ennen wanhaan oli tapana, joka ei nyt kelpaa millään malliksi ihmisen taimelle vaan on peräti harhaista ja sopimatonta. Jos tälläinen koululaitos olisi olemassa. Uskallan väittää tältä istumalta, että valtaosa vanhemmista kirjoittaisivat lapsensa koulun oppilaiksi. Mutta valtamedia ja lukuisat "ihmisoikeusjärjestöt" karkaisivat tuon laitoksen kimppuun kuin sudet karkaavat lampaiden kimppuun. Mekkalan, metelin, parun ja tulikivenkatkuisten "mielenosoitusten" jälkeen ja eduskuntakyselyn kuoppaamana tuo tähdenlento ammuttaisiin alas. Sitä se "suvaitsevaisuus" on jos ette vieläkään sitä tiedä. Suvaitsevaisuus on sateenkaariväen diktatuuri.



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Faeebook sivullamme.

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Kristinusko ja islam IX: Kuunjumala Allahin esi-islamilaiset juuret

ma 13.11. 12:15

Kristinusko ja islam VIII: Koraanin Jeesus ja maailman Vapahtaja

su 12.11. 11:02

Kristinusko ja islam VII: Islam ei erota maallista ja hengellistä valtaa

ti 07.11. 10:45

Clintoniin liittyvät skandaalit kuohuttavat Amerikassa miksi YLE vaikenee?

su 05.11. 16:47

Lutherin teesit elävät vielä 500 vuotta niiden naulaamisen jälkeenkin

pe 03.11. 05:28

Kristinusko ja islam VI: Koraanin Allah ei ole sama kuin Raamatun Jumala

ma 30.10. 10:00

Kristinusko ja islam V: Islamin valkopesua ja kristinuskon mustamaalausta

la 28.10. 15:15

Orpon muisti palailee pätkittäin mikä on muiden muistin laita?

ke 25.10. 10:14

Kristinusko ja islam IV: Suvaitsevuus- ja monikulttuurisuusideologia jyrää

ma 23.10. 22:13

Ylen onnetonta sananvapaushorinaa

la 21.10. 10:03

blogit

Vieraskynä

Kordelinin säätiö jälleen äärivasemmiston tulilinjalla

la 18.11.2017 07:42

Juha Ahvio

Isänpäivä on edelleen isänpäivä

su 12.11.2017 11:04

Professorin Ajatuksia

Terroristi kuin terroristi

la 18.11.2017 07:34

Jukka Hankamäki

Miksi Pisan kalteva torni kaatuu?

to 16.11.2017 04:38

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam IX: Kuunjumala Allahin esi-islamilaiset juuret

ma 13.11.2017 12:15

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Väestönvaihdos kouluissa rapauttaa oppimisympäristön ja -tulokset

pe 03.11.2017 19:29

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Mistä seksuaalinen häirintä johtuu?

pe 17.11.2017 08:41

Arto Luukkanen

Suomalaisen median erikoiskyky?

to 16.11.2017 04:23

Mika Niikko

Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita

ti 17.10.2017 13:43

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Vastine Markku Huuskon kirjoitukseen: "Valeuutiset tulivat jo Suomenkin vaaleihin - Pekka Haaviston tapaus"

to 16.11.2017 19:20

Heikki Porkka

Oldies but goldies, 39, Sananvapaudesta

to 16.11.2017 15:47

Olli Pusa

Sote-agentti havainnoi

la 18.11.2017 09:11

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Poliittinen poliisi

ma 30.10.2017 21:30

Reijo Tossavainen

Mätäpaise puhkesi - mädät petturit pursusivat hillotolpilleen

pe 17.11.2017 16:27

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Suomen onnea valvomassa

la 18.11.2017 07:37

Matti Viren

Sata vai kaksi sataa vuotta

la 18.11.2017 03:21