Arvioin 11.6.2017, että Jussi Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi piristänee suomalaista politiikkaa, jota on leimannut älyllinen kapeakatseisuus ja vaihtoehdottomuus. Ainakin se herättää toiveita henkisen ilmapiirin avartumisesta ja poliittisesta muutoksesta.

Iltalehden 1.7.2017 julkaiseman mielipidemittauksen tulokset viittaavat siihen, että poliittiset asetelmat ovat muutoksessa: Halla-aho on jo nyt ylivoimainen pääministerisuosikki nuorempien ikäluokkien keskuudessa.

– Nuorten, 25-34 -vuotiaiden ikäryhmässä, Halla-aho on selvä ykkönen. Tästä ikäryhmästä 24 prosenttia pitää Halla-ahoa sopivimpana tulevaksi pääministeriksi. Tästä ikäryhmästä Sipilää pitää sopivimpana 10% ja Orpoa 11 prosenttia.

Halla-ahon kannatus on kokonaisuudessaan vahvaa alle 50-vuotiaiden keskuudessa.

– Jos laskemme mukaan kyselyn kaikki kolme alle 50-vuotiaiden ikäryhmää (18-24, 25-34 ja 35-49), niin pääministerisuosikkien kärjessä on Halla-aho. Näistä kolmesta ikäryhmästä yhteenlaskettuna Halla-ahon prosentiksi tulee 20,2. Orpoa pitää sopivimpina seuraavaksi pääministeriksi 15,8 ja Sipilää 13,5 prosenttia.

Tulokset tuskin miellyttävät valtaeliittiä, joka Halla-ahon valinnan jälkeen käynnisti teatteriesityksen, joka hakee vertaistaan suomettuneisuuden ajan synkimmiltä vuosilta. Lähinnä tulee mieleen UKK-poikkeuslakihanke.

Totesin noin kolme viikkoa sitten, että Halla-ahoon ja perussuomalaisiin kohdistuu nyt paljon odotuksia. Ja politiikassa alkoi todella tapahtua, kun hän siirtyi eturiviin.

Presidentti päästeli paavimaisia kommentteja ja edellytti uudelta puoluejohtajalta "tehokasta katumista", pääministeri höpisi erämääräisiä "arvopohjista" ja "kokonaisuudesta" ja vaati sitoutumaan kirjoittamattomiin "arvoihin", hallitus horjui, eduskuntaryhmä hajosi, poliittiset kulissit kaatuilivat.

Se, miten monet niin sanotussa suvaitsevaistossa ovat suhtautuneet Halla-ahoon ja hänen vanhoihin blogikirjoituksiin, ei ole antanut erityisen ylevää kuvaa heidän älyllisestä rehellisyydestään eikä vallitsevasta henkisestä ilmapiiristä. Hekumoimalla yhteydestään irrotetuilla sitaateilla on ilmeisesti pyritty pönkittämään kuvaa omasta moraalisesta ylemmyydestä ja kiihottamaan muita joukkohysteriaan häntä vastaan.

Epäoikeudenmukaisella asioiden vääristelyllä he ovat kuitenkin paljastaneet oman kaksinaismoraalinsa. Irvokkainta on se, että he itse syyllistyvät niihin asioihin, mistä Halla-ahoa ovat syyttäneet.

Käyttäytymiselle lienee sosiaalipsykologiset syynsä. Ensisijassa sitä ilmeisesti kuitenkin motivoivat ideologiset ja valtapoliittiset tarkoitusperät. Poliittisideologinen kansankiihotus – jollaiseen etenkin valtionmedian "kansanvalistajat" tuntuvat sortuvan – vaikuttaa välillä aika pelottavalta. Se muistuttaa hirveyksistä, joita ihmiset ideologiansa oikeuttamana "hyvän" nimissä ovat historiassa tehneet, ja vahvistaa käsitystä ihmisen luontaisesti itsekkyydestä ja petollisuudesta.

Kehityksen suuntaa ei ollut erityisen vaikea aavistella (11.6.2017):

– Valtamedia todennäköisesti jatkaa valtionmedian (YLE) johdolla eliitin aseman ja agendan pönkittämistä kuten tähänkin asti. Internetin ja sosiaalisen median aikakaudella se ei välttämättä kuitenkaan enää tehoa kuten ennen. Se voi jopa kääntyä tarkoitustaan vastaan.

Mikä Halla-ahossa sitten vihastuttaa monia mutta ihastuttaa toisia? Miksi valtaeliitti pelkää häntä kuin ruttoa?

Halla-aho on Suomen tämän hetken kiinnostavin "poliitikko" – poliitikko lainausmerkeissä, koska hän ei ole urapoliitikko, joka olisi kasvatettu puoluejärjestelmässä kuten esimerkiksi niin sanotut poliittiset broilerit. Halla-aho on akateeminen tutkijatyyppi. Se tekee hänestä myös muita riippumattomamman.

Jos arvoista puhutaan, Halla-aho – jos kuka – puolustaa johdonmukaisesti länsimaista demokratiaa ja siihen kuuluvia klassisen liberalismin perusarvoja, yksilönvapautta, sanan- ja mielipiteenvapautta, oikeusvaltio- ja kansansuvereniteettiperiaatetta. Perinteinen suvaitsevaisuuskäsitys ilmenee esimerkiksi siinä, että hän ilmoittanut haluavansa antaa puolueessaan tilaa avoimelle keskustelulle ja erilaisille mielipiteille.

Väitteille Halla-ahon äärioikeistolaisuudesta ei löydy mitään todellisuuspohjaa. Kyseenalaistamalla julkisesti hänen ajamansa arvot poliittinen johto teki itsensä naurunalaiseksi.

Halla-aho on monessa mielessä lähes vastakohta edeltäjälleen. Jos Timo Soini oli suosiota kalasteleva peluri, jolle arvot ja tavoitteet olivat vallantavoittelun välineitä, Halla-aholle poliittinen kannatus näyttäisi olevan väline edistää poliittisia arvoja ja tavoiteita. Soinin kaltaiseksi populistiksi hän ei sovi. Halla-aho on terävä ja analyyttinen ajattelija, joka vetoaa enemmän järkeen kuin tunteeseen.

Halla-aho on ilmoittanut olevansa kansallismielinen. Kuten tunnettua, hän vastustaa massiivista maahanmuuttoa ja islamisaatiota ja on myös EU-kriittinen. Valtaeliitin kannalta vaaralliseksi hänet tekee myös se, että hän on periaatteellinen. Vallitsevassa poliittisessa kulttuurissa se on harvinaista.

Iltalehden julkaiseman mielipidemittauksen tulos tukee arvioita länsimaissa etenevän poliittisen muutoksen ulottumisesta Suomeen. Tilanne on samankaltainen kuin muissakin EU-maissa, joissa hallitus ei ole ryhtynyt toimiin kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi eikä kunnioittanut länsimaisen oikeusvaltiota ja demokratiaa ja siihen kuuluvia perusoikeuksia. 

Alle 50-vuotiaat ja nuoret aikuiset ovat kielitaitoisia eikä valtamedian mielipiteenmuokkaus enää tehoa kuten ennen. Uutiset, joista valtamedia Suomessa "poliittisen korrektiuden" takia vaikenee, ovat vain muutaman klikkauksen päässä. Tarvetta todenmukaisemman tiedon saantiin lisännee myös se, että nuoremmilla ikäluokilla on taipumuksena kantaa vanhempia enemmän huolta omasta ja lastensa tulevaisuudesta.

Onko Suomella sittenkin toivoa paremmasta huomisesta? Nähtäväksi jää sekin, saako presidenttiSauli Niinistö harjoitella "tehokasta katumista" Halla-ahon suhteen.

Petteri Hiienkoski

Aiemmin samasta aihepiiristä:

"Kulttijohtaja ja poliittinen joukkoitsemurha" US Puheenvuoro 18.6.2017
"Poikkeuslaista liittovaltiokehitykseen eli: miksi eduskuntaryhmät hajoavat" US Puheenvuoro 14.6.2017.
"Maailma muuttuu eikä puolue olekaan enää 'sama'?" US Puheenvuoro 14.6.2017
"Presidentti Niinistön paavimainen kannanotto" US Puheenvuoro12.6.2017
"Halla-ahon vaara ja mahdollisuus" US Puheenvuoro 11.6.2017