Blogi: Heikki Porkka, ti 30.05.2017 18:43

Perussuomalaiset kriittisen valinnan edessä

1. Vaalit suosion mittarina

Perussuomalaiset hakee uuden puheenjohtajan voimin kannatuksen nousua. EU-vaalien tuloksen avulla voi hahmottaa ehdokkaan kannatuksen koko maata ajatellen. Vuoden 2014 EU-parlamenttivaaleissa Halla-aho sai 80 772 ääntä ollen Suomen toiseksi eniten ääniä saanut europarlamentaarikko, Terhon saldo oli 33 833 ääntä.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Jussi Halla-aho sai 15 074 ääntä, Terho ei ollut ehdolla, mutta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli, tuloksena 10 067 ääntä. Kumpikin edustaa Helsingin vaalipiiriä.

Kunnallisvaaleissa 2017 Halla-aho nappasi 5 668 ääntä, Terho puolestaan 3 381.

Kuten edeltä havaitsee, Halla-ahon kannatus on noin 30 – 60 prosenttia Terhoa vankempaa riippuen siitä, kuinka laajaa äänestäjäkuntaa tarkastellaan. Mitä suurempi äänestäjäkunta, sitä selkeämmin näkyy ero Halla-ahon eduksi.

Muistaa tietysti täytyy, että valinnan tekevät perussuomalaisten jäsenet, eivät Halla-ahon tai Terhon äänestäjät. Valintaa tekevien kannattaa kuitenkin miettiä, kummalla on vankempi pohja saada lamassa oleva puolueensa nousukiitoon.

2. Halla-ahon vetovoima

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jytkyn toteutuessa halla-aholaisilla teemoilla eduskuntaan nousivat ainakin Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Jussi Halla-aho, James Hirvisaari, Olli Immonen, Ari Jalonen, Jari Lindström, Maria Lohela ja Hanna Mäntylä. Lisäksi vähintäänkin ”halla-aholaisia” teemoja mukaillen eduskuntaan nousivat Kike Elomaa, Mika Niikko ja Vesa-Matti Saarakkala.

Seuraavissa, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa halla-aholaisen maahanmuuttopolitiikan ja kansallismielisyyden kannattajia ovat olleet edellisten lisäksi esimerkiksi Jani Mäkelä, Rami Lehto, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio sekä Terhon kannattajaksi ilmoittautunut Simon Elo.

Muitakin henkilöitä ryhmässä on, edellä mainitut ovat vain osa niistä, joiden vaalipuheissa ja / tai poliittisessa toiminnassa ”halla-aholaisuus” näkyy varsin selkeänä johtolankana, esimerkkinä pj-kisassa ehdolla oleva Leena Meri.

Lisäksi on syytä muistaa, että juuri ”halla-aholaisen” maahanmuuttopolitiikan ja monikultturismikritiikin esiin nostaminen olivat vuosien 2011 ja 2015 vaalien huiman loppukirin kärkiteemoja.

3. Kenen linja oli vahvassa nousussa vuoden 2017 kunnallisvaaleissa?

Turun suunnasta löytyy hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan kehityskaari kulkee, kun poliitikko etääntyy teemoista, joiden voimalla on saanut kansalaisilta luottamuksen. Halla-ahon linjoilla oleva Ville Tavio tyrmäsi kevään 2017 kunnallisvaaleissa aiemmista kannoistaan lipsuneen ja Terhon tukijaksi asemoituneen Maria Lohelan äänin 2 102 – 877.

Halla-aholainen linja puree, sillä vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Tavio sai vain 372 ääntä. Tavion valtava nousu antaa selkeän viestin siitä, mihin suuntaan perussuomalaisten politiikkaa tulisi reivata.

Porin ääniharavaksi noussut Laura Huhtasaari on Halla-ahon kannattaja. Minkään puolueen edustaja ei ole KOSKAAN saanut Porissa niin paljon kannatusta kunnallisvaaleissa kuin Huhtasaari sai keväällä 2017.

Oulun perussuomalaisten kunnallisvaalien 2017 ääniharavaksi nousi puolestaan Jenna Simula, kun edellisten kunnallisvaalien (2012) persujen ääniharava Olli Immonen ei asettunut ehdolla. Kumpikin vankkumattomia Halla-ahon kannattajia.

4. Halla-aho on ollut myös Terhon poliittisen uran mahdollistaja

Terho ei olisi nykyisessä asemassa ilman Halla-ahoa, mutta Halla-aho olisi ilman Terhoa.

Terho pääsi EU-parlamenttiin, koska Halla-aho kehotti kriittisiä äänestämään Terhoa, kun Timo Soini vastoin lupauksiaan jätti Halla-ahon pois ehdokkaiden joukosta vuoden 2009 EU-vaaleissa.

Ilman Halla-ahon suositusta Terhon sijaan Brysseliin olisi lentänyt Soinin tilalle Veltto Virtanen. Terhon äänimäärä oli 9 374, Veltto Virtasen 7 839. Kun Soini palasi eduskuntaan vuonna 2011, nousi Terho ensimmäiseltä varasijalta EU-parlamenttiin. Jussi Halla-ahon tukijoukkojen äänillä.

Sampo Terhon nimi nousi parlamenttijäsenyyden myötä suomalaisten tietoisuuteen. Sitä ennen hän oli tuntematon henkilö suomalaisille.

5. Olisiko tämä Halla-ahon johdolla mahdollista?

29.3.2017 julkaisi yhdeksän perussuomalaista kansanedustajaa tiedotteen, jossa he vaativat maahanmuuttopoliittisten tiukennusten kiirehtimistä sote- ja maakuntauudistusten ehtona.

Tiedotteen julkaisun jälkeen sen ympärille iskeytyi hiljaisuus. Pahat kielet kertovat, että tiedotteen allekirjoittaneet kansanedustajat joutuivat allekirjoittamaan vaikenemissopimuksen. On kerrottu, että yksi allekirjoittajista ei ole suostunut laittamaan nimeään paperiin, joka edellyttää tiedotteessa olleesta aiheesta vaikenemista julkisuudessa. Kyseisen kaltainen vaatimus ei olisi mahdollinen ilman puoluejohdon ukaasia ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan hyväksyntää.

Toimenpide tarkoittaa käytännössä sitä, että kansanedustajia estetään vaatimasta julkisesti hallitusohjelman edistämistä hallituksessa aiemmin sovitun linjan ja äänestäjien enemmistön tahdon mukaisesti.

Kummallista toimintaa puolueelta, joka mainostaa itseään sananvapauden ja äänestäjiensä asialla olevana ryhmänä.

6. Sampo Terho ei olisi haastanut Timo Soinia puheenjohtajavaalissa, Jussi Halla-aho ilmoitti asettuvansa ehdolle kaikissa mahdollisissa vaihtoehdoissa.

Terholle Soinin linja olisi kelvannut. Halla-aho sen sijaan on uudistamisen kannalla, koska pitää johtamistapaa aikansa eläneenä ja huonosti jäsenistöä palvelevana.

Soinin linjan tukemisesta kertoo Terhon kohdalla myös se, että eduskuntaryhmän puheenjohtajana hän yhdessä Timo Soinin kanssa ei tukenut Halla-ahon syksyllä 2015 ehdottamaa säilöönottokeskuksen perustamista, joka olisi säästänyt suomalaiset monelta erittäin ikävältä tapahtumalta. Soinin ja Terhon vastustuksen vuoksi perussuomalaiset ei vienyt säilöönottokeskusten perustamista hallituksen käsittelyyn.

Timo Soinin työministeriksi nostama Jari Lindström ilmoittautui Terhon kannattajaksi, joka ei taida kasvattaa Terhon suosiota ja uskottavuutta maahanmuuttopolitiikan tiukentajana.

Lindströmin ollessa vielä oikeusministeri lähti ministeriöstä esitys Veli-Pekka Viljasen nimittämiseksi oikeuskansleriksi. Jokainen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikkaa seuraava tietää, että Viljanen on yksi maan tunnetuimpia haittamaahanmuuton ja monikultturismin esitaistelijoita yhdessä puolisonsa Ritva Viljasen (sdp) kanssa.

Lindströmin hölmöilyn paikkasi uusi oikeusministeri Antti Häkkänen (kok). On puhuttu myös presidentin taustatoiminnasta Viljasen hylkäämisessä, joka on merkittävä ansio Sauli Niinistölle, jos vahvistamaton tieto pitää paikkansa.

Lindströmin suosion laskeva käyrä näkyy vuosien 2012 ja 2017 kunnallisvaalien tuloksessa. Vuonna 2012 ääniä ropisi 1 742, mutta vuoden 2017 vaaleissa enää 1 209.

7. Hajottajat

Terhon taustajoukoissa on masinoitu persujen kenttäväkeä mielialaan, jonka mukaan puheenjohtajan valinta voi johtaa perussuomalaisten repeämiseen. Hiukan ihmeellinen argumentti, kun miettii miten puolueen suosiolle on käynyt nykyisen linjan edistämisen kanssa. Puolue on jo revennyt ainakin kahtia, tosin ei eduskunnassa, vaan äänestäjien keskuudessa.

Taustoimijoiden kannattaisi miettiä edes hetki, missä persupuolueen todelliset hajottajapersoonat luuraavat. Onko hajottaja Halla-aho, joka on useaan otteeseen ilmoittanut tulevansa toimeen kaikenlaisten äänestystulosten kanssa? Vai tekeekö osa Terhon valintaa kannattavista myyräntyötä koko puolueen haitaksi julkisella hajoamiskirjoittelullaan samalla, kun pyrkivät leimaamaan Jussi Halla-ahon hajottajaksi?

8. Kansalaiset kiittävät tai kaikkoavat

Persujen puoluekokouksessa äänestävien roolina on miettiä haluavatko puolueensa jatkavan vanhan ajan konsensustyyppistä politiikkaa vai olisiko parempi siirtyä linjalle, jota yksikään muu eduskuntapuolue ei edusta. Jälkimmäinen linja on se, mitä persut ovat ennen kaksia viimeisiä eduskuntavaaleja kertoneet edustavansa.

Selkeät kärkiteemat koko politiikan sektori huomioiden vai perinteinen hajuton ja mauton yleispuolue, jollaisia eduskunta on pullollaan?

Vaihtoehto vai vanhojen joukkoon sulautuminen?

Heikki Porkka ti 30.05. 18:43

Kommentit: 1

HTK ti 30.05.2017 20:22 0

Heikki, persujen nosteesta puhuttaessa ei pidä unohtaa Halliksen sekä eräiden muiden myönteistä suhtautumista ampumaurheiluun. Heidän asenteensa toi persuille kuusinumeroisen luvun ampumaurheilijoiden ääniä. Tämä tapahtui vajaa 10 vuotta sitten, aikana, jolloin aslakia kiristettiin koulusurmien varjossa.

Muistamme, kuinka koulusurmien myötä kaikenlainen ruutiaseammunta demonisoitiin valtamediassa. Se, mitä vanha mediamme ei tuolloin kertonut, eikä kerro vieläkään, oli poliisin leväperäinen toiminta aselupia myönnettäessä. Poliisihan myönsi ilman harrastenäyttöä aseluvat kahdelle nappeja käyttävälle juipille. Nämä puolestaan tekivät suunnilleen asekaupasta päästyään tunnetut koulusurmat. Kaiken loan niskoilleen saivat urheiluampujat, jotka olivat tapahtumiin syyttömiä.

Persut vastustivat aselain järjettömiä muutospykäliä, ja se näkyi heidän äänisaaliissaan.



Kommentoidaksesi sinun
täytyy ensin kirjautua:


Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit liittyä joukkoomme ostamalla kommentointioikeuden:
Oikea Kommentointi 6kk, 19,90 €
Voit halutessasi kommentoida nimimerkillä.

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Mitä Neuvostoliiton pakkojäsenyys kylvi Virossa, sitä EU-jäsenyys tuottaa Suomessa

ti 25.07. 11:53

Käsi kädessä kuljemme ...

la 22.07. 10:54

Kyldyyriä, kyldyyriä kouluajoilta

ti 18.07. 10:46

Irakilaiset, somalit ja Viro Suomi-internationalistien suojeluksessa

ma 17.07. 12:09

Saako istuvaa presidenttiä kritisoida julkisesti?

su 16.07. 08:40

Viranomaiset, perinteinen media, elitistipoliitikot ja poliisijohto kaksinaismoralismin lähettiläinä

la 15.07. 11:59

Facebook sensuroi

pe 14.07. 16:42

Totuuden henki on jättänyt Yleisradion

pe 14.07. 12:26

Suomesta Ruotsin klooni?

to 13.07. 11:55

Arvot pohjamudassa

ke 12.07. 16:47

blogit

Vieraskynä

Relativismi vs. eurooppalaiset arvot

ke 21.06.2017 10:42

Juha Ahvio

Jatkoa vaarallinen vihreä valhe -keskustelulle

ti 04.07.2017 19:31

Professorin Ajatuksia

EU ja Suomen metsävarat

pe 14.07.2017 12:30

Jukka Hankamäki

Totuuden sanomisen hinta: 50 miljoonaa euroa

la 08.07.2017 10:54

Petteri Hiienkoski

Kolme vuotta ilmastotuhoon eli voiko ilmastonmuutosuutisointiin luottaa?

su 16.07.2017 11:20

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

YK:n propagandavideo Euroopan afrikkalaistamiseksi julki

ma 24.07.2017 23:29

Piia Kattelus (kesk.)

Ruotsin poliisin hätähuuto

ti 11.07.2017 10:15

Henry Laasanen

Vihreiden Kaisa Hernberg leikkii alistettua ja huono-osaista

ti 25.07.2017 08:41

Arto Luukkanen

Suomen menneisyyden taakat

pe 21.07.2017 22:46

Mika Niikko

Sateenkaari ja puolikuu

su 02.07.2017 23:22

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Pekka Haavisto - poliittinen ruumis

la 22.07.2017 16:32

Heikki Porkka

Mitä Neuvostoliiton pakkojäsenyys kylvi Virossa, sitä EU-jäsenyys tuottaa Suomessa

ti 25.07.2017 11:53

Olli Pusa

EU:n ytimessä?

pe 14.07.2017 12:52

Alan Salehzadeh

Näkökulma: Tuoko Trumpin ja Putinin yhteistyö rauhan Syyriaan?

ke 12.07.2017 09:53

Janne Suuronen

Putin tekee mitä lupaa

ma 24.07.2017 19:19

Reijo Tossavainen

Natsi, natsi, natsi! Toisten leimaaminen on äärimmäistä mukasuvaitsevaisuutta

ti 25.07.2017 06:43

Jessica Vahtera

Et tu, Brute?

pe 16.06.2017 10:02

Pauli Vahtera

Vaalimuistoja

ma 17.07.2017 11:31

Timo Vihavainen

Laivat Itämerellä

ti 25.07.2017 13:39

Matti Viren

Aamulehden Orwell-päivitys

ma 03.07.2017 21:45