Soros on uusi Lenin, Stalin, Mao ja Pol Pot, joiden aatteena oli sosialismi, jonka voimalla valtiot oli tarkoitus jalostaa kommunismin alle luunkappaleita ja veriroiskeita säästämättä.

Siinä missä kommunistijohtajien miekkana toimivat raivon valtaan kiihotetut kansalaiset, on Sorosin aseena islamin invaasio (”monikultturismi”), jolla yhteiskunta toisensa jälkeen saatetaan hajaannuksen tilaan.

Samalla tavoin kuin kommunistijohtajat, Soros ei piittaa verenvuodatuksesta, väkivallasta ja kansalaisoikeuksien heikkenemisestä. Maailmanlaajuisen utopiayhteiskunnan tieltä saavat väistyä inhimillisyys ja rauha. Päämäärä pyhittää hävityksen ja murhaamisen.

Sorosin toiminta tuo mieleen Leninin sanat: "Venäjän vallankumousta ja rauhaa seuraa välittömästi maailmanvallankumous. Kaikki kapitalistiset hallitukset kaadetaan. Seuraa maailmanlaajuinen työväen valta."

Kehityskulku ei kuitenkaan noudattanut Leninin toivetta vaan väkivalloin luotu Neuvostoliitto hajosi jo ensi askeleista alkaneen inhimillisyyden puutteen, julmuuksien, moraalin rappion ja lopunkin uskottavuuden vieneen surkean talouskehityksen seurauksena.

Nouseeko mitään mieleen ajasta, jota parhaillaan elämme? Ehkä kaksi kirjainta, joihin ei voi luottaa?

Ottokar Chzernin oli Itävalta-Unkarin ulkoministeri (1916 – 18), jossa ominaisuudessa hän tapasi vuonna 1918 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluissa Venäjän valtuuskuntaan kuuluneen diplomaatin, Leninin johtamiin bolsevikkeihin vuonna 1917 liittyneen Adolf Joffen. Tapaamisen jälkeen Chzernin kirjoitti:

" He puhuvat jatkuvasti vapaudesta sekä yleisestä suvaitsevaisuudesta, rauhasta ja yksimielisyydestä, mutta itse he ovat kuitenkin ilmeisesti raaimmat tyrannit, joita maailma on koskaan nähnyt.”

Chzernin tarkoitti bolsevikkeja.

Chzerninin sanoista on kulunut osapuilleen sata vuotta, mutta samaa virttä veisataan edelleen.

Suvaitsevaisuus, rauha ja yksimielisyys ovat jälleen sanoja, joita poliittiset johtajat ja heitä hännystelevät valtamediat viljelevät samalla, kun viattomien veri on alkanut virrata yhä useammin Euroopan kaduilla.

Suvaitsevaisuus on tarkoittanut alkeellisen, julman ja suvaitsemattoman islamin pakkomielteistä sisäänajoa Eurooppaan.

Rauha on merkinnyt kasvavaa levottomuutta, turvattomuutta, terrorismia ja terrorismin kroonista uhkaa.

Yksimielisyyden tavoittelu on johtanut kohti sananvapauden rajoituksia, ajatusrikostuomioita ja erimielisten siirtoa sivuraiteelle.

Hyvän poliitikko näkee tulevaisuuteen, tekee ennakoivia ratkaisuja ja huomioi kaikessa oman kansan.

Huono poliitikko puolestaan on….turha selittää, sillä lukuisat esimerkit puhuvat puolestaan.

Georg Otsin esittämä kappale ”Muuttuvat laulut” kuvastaa erinomaisesti nykypäivän epävarmaa ja hapuilevaa aikaa, jonka syntymiseen ahneilla ja itsekkäillä poliitikoilla on ollut suuri osuus.

”Muuttuvat laulut vuosien mennen
Aika pois paljonkin vie
Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan
Voi viedä huomispäivän tie
On kenties vaikeaa, kun myrskyt pauhaa
Jos etsii päivää kirkkaampaa”