Blogi: Timo Vihavainen, ma 03.04.2017 07:08

Platonin lähteillä

Ideaopin lähteillä

 

Täydellinen, erityisesti nuorella yksilöllä tavattava naisen takamus osoittaa, että nainen on Jumalan kuva, todisti muuan ranskalainen, joka oli omistautunut tämän ruumiinosan kuvaamiselle.

Epäilemättä hän on oikeassa. Mutta tässä tapauksessa jumala on pakanallinen Afrodite/Venus. Suotta hän ei saanut lisänimeä kallipyge -kaunispyllyinen.

Ja kuitenkin ruumiin kauneus on hyvin hetkellistä. Suotta ei Dostojevski maininnut, että Dušenka, isä Karamazovin hulluksi tehnyt tyttö oli niitä venäläisiä kaunottaria, jotka kukoistavat vain lyhyen ajan.

 Itse asiassa merkit muotojen täydellisyyden menettämisestä olivat jo näkyvissä. Ennen pitkää Dušenka olisi pullea, ehkä hauskannäköinen nainen, mutta muotojen täydellisyys olisi iäksi mennyttä.

Niin aina. Ranskan kaikkein gallialaisin presidentti Charles de Gaulle vertasi joskus valtiosopimuksia tyttöihin ja ruusuihin: kaikilla oli kukoistusaikansa ja se oli rajoitettu. Ennen pitkää täydellisyys oli tuomittu katoamaan, sopimuksia oli noudatettava, naista kohtaan oltava ritarillinen ja kuihtuneet ruusut heitettävä tunkiolle, mutta mennyttä ei voinut saada palaamaan. Elämä nyt on sellaista.

Traagista optimismia edusti Mika Waltari, joka joskus kauniin naisen nähdessään iski kellonsa seinään ja sanoi: ”Nyt aika pysähtyi!”

Mutta aikahan ei pysähdy. Myös Waltarin oma kello kävi koko ajan ja myöhemmin, erään haastattelijan kysyessä ikääntyneeltä Waltarilta tuosta kohtauksesta, kirjailija totesi kuivasti, että nykyään kelloja oli mennyt harvemmin…

Mitä erityisesti naisellisen muodon täydellisyyteen tulee, minusta tuntuu, että Platonin on täytynyt saada innoituksensa ideaoppia kehitellessään juuri siitä, miten se tietyssä instanssissaan kukoistaa hetken ja sitten häviää, mutta ilmestyy taas jonkin toisen yksilön hahmossa.

Kauneus, täydellisenä on kullakin yksilöllä vain hetkellinen laina, joka väistämättä menetetään. Kuitenkin yleinen kauneus, kauneuden idea on olemassa. Onko asia ymmärrettävä nominalistien vai realistien tavalla, on kysymys sinänsä.

Abélard kannatti nominalismia, mutta luulen, että se tapahtui vasta sen jälkeen, kun hänet oli kuohittu. En pysty asiaa todistamaan, enkä ole siitä oikeastaan erityisen kiinnostunut. Hänelle ei koskaan tainnut tulla uutta Héloïsea, josta Rousseau myöhemmin puhui. Eipä ihme, ettei usko ideoiden todellisuuteen itänyt tuossa mullassa.

Muuten, Platon kyllä argumentoi sangen pitkään ja perusteellisesti nimenomaanhomoseksuaalisen rakkauden puolesta, mikä panee ajattelemaan, että hän mahtoi enemmän arvostaa miesten peppuja kuin Afroditen edustamaa ideaalia.

Oli miten oli, Afrodite oli ja pysyi naisellisen kauneuden ja rakkauden jumalattarena ja hänen liikanimensä osoitti, mitä pidettiin kauneuden apoteoosina.

Olen aina joskus pohdiskellut Schopenhauerin väitettä siitä, että vain sukupuolihalunsa sokaisema mies saattoi pitää kauniina naisen vartaloa, joka itse asiassa oli pikemmin ruma, kun sitä viileästi ja pyyteettömästi tarkasteli.

Naissukupuolen oma tragikoominen vastenmielisyys omia seksikkäitä muotojaan kohtaan tuntuisi olevan argumentti tämän näkemyksen puolesta.

Toki sentään myös heteroseksuaaliset naiset ymmärtävät, mitä tarkoitetaan naiskauneudella, mutta totta on, etteivät he jaa miesten kanssa samaa ihastusta täydellisiin vartaloihin. Naisten ihannenainen on miehen mielestä enemmän tai vähemmän epäonnistunut luomus, liian laiha ja kulmikas.

Ehkäpä ei ole sattuma, että antiikin suuret filosofit olivat nimenomaan miehiä ja saattaa olla, että kreikkalaisten polyteismi antoi suuntaa heidän monille keskeisille keksinnöilleen.

Platonin homoseksuaalisuus, jonka hän projisioi myös Sokrateehen ei muuta sitä tosiasiaa, että antiikin jumalmaailma oli selkeän heteronormatiivinen, vaikka sietikin pederastian tapaisia instituutioita.

Timo Vihavainen ma 03.04. 07:08

Kommentit: 0



Kommentoidaksesi sinun
täytyy ensin kirjautua:


Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit liittyä joukkoomme ostamalla kommentointioikeuden:
Oikea Kommentointi 6kk, 19,90 €
Voit halutessasi kommentoida nimimerkillä.

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Kanavointia

ke 20.09. 07:53

Arkipäivän ressentimentti

su 17.09. 21:50

Valitun kansan olemus

ti 12.09. 20:49

Hyvin järjestetty poliisivaltio

ma 11.09. 18:55

Pala Amerikkaa

su 10.09. 15:09

Vapaus, mi meitä viet!

ke 06.09. 08:48

Suin päin tulevaisuuteen

ti 05.09. 08:48

Stolypinistä Leniniin

to 31.08. 11:37

Uhka mereltä?

ti 29.08. 14:15

Kiihottuminen ja kiihottaminen

ke 23.08. 21:04

blogit

Vieraskynä

Turku ja Suomi. Lintukoto joka romahti.

to 21.09.2017 19:57

Juha Ahvio

Ylen mielenkiintoinen Me kannatamme Trumpia! -radiokeskustelu

pe 08.09.2017 13:47

Professorin Ajatuksia

Bussikuskit jälleen lakossa

to 21.09.2017 10:48

Jukka Hankamäki

Persut, siniset ja sinivuokot

ke 20.09.2017 07:50

Petteri Hiienkoski

Suomea integroidaan Euroopan yhteiseen puolustukseen millä mandaatilla?

to 21.09.2017 10:51

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Lähi-idän ja Afrikan väestö ohittaa venäjänkielisten määrän pian Helsingissä ja Espoossa

ti 19.09.2017 00:54

Piia Kattelus

Hallituksen vastuu laittomassa maahantulossa

ke 13.09.2017 11:50

Henry Laasanen

Demarit tukkanuottasilla: feministit vs. sovinistit

la 02.09.2017 10:37

Arto Luukkanen

Se syksy kun Suomi muuttui...

su 17.09.2017 10:19

Mika Niikko

YK - Yllä kritiikin

ke 13.09.2017 15:58

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

50 000 tulotonta ruokakuntaa - keitä he ovat? - tietämiseen ei muuten tarvita rakettitiedettä

ma 11.09.2017 19:06

Heikki Porkka

Oldies but goldies 12, Otanmäen tappo, Orpo vaikeni, Huhtasaari, Eerola ja Meri reagoivat

to 21.09.2017 23:27

Olli Pusa

Kuka on suvakki?

ma 18.09.2017 04:24

Alan Salehzadeh

Iran pyrkii hiljentämään myös ulkoiranilaisia toimittajia ja kriitikkoja

ma 11.09.2017 18:52

Janne Suuronen

Ylikomisario Taponen on aivan oikeassa

ti 12.09.2017 13:39

Reijo Tossavainen

Matkailuautolla Malagaan, 19. päivä: Toscanan Siena on hieno kaupunki

to 21.09.2017 07:31

Jessica Vahtera

Surusta vihaan ja pelon seurassa kotiin

ke 23.08.2017 09:27

Pauli Vahtera

Vaalimuistoja

ma 17.07.2017 11:31

Timo Vihavainen

Kanavointia

ke 20.09.2017 07:53

Matti Viren

Vihapuhe mallia DDR

ke 20.09.2017 14:02