Blogi: Timo Vihavainen, pe 04.01.2019 22:38

Jauhamisesta

Jauhamisen ihanuus ja kurjuus

 

Kaikki jauhaminen ei ole  tässä maailmassa yhtä tärkeää ja ns. tyhjän tai vastaavan jauhamisesta puhumisella kai halutaan korostaa juuri sitä, että sinänsä tärkeä asia saatetaan alentaa palvelemaan jonninjoutavuuksia. Tulee ihan tämä nykyinen valtamedia mieleen.

Jauhamisen symbolisen merkityksen totesi eräs sukulaiseni, kun kylän akat vouhottivat sitä, että maailmanloppu olisi pian tulossa. ”Ei tule niin kauan, kuin myllyt jaohaa ja miehillä kalu kovenoo!”

Unirytmin männä yönä häiriinnyttyä oli pakko vähän miettiä jauhamisen eurooppalaisia ulottuvuuksia.

Tuli mieleen, että niin jauhaminen kuin jauhot taitavat olla ihan niitä suomalais-ugrilaisia sanoja jotka ovat itse asiassa aika harvinaisia. Mylly taas muistuttaa kovasti idoeurooppalaisia (mill, Mühle, moulin, molina), vaikka naapurilla onkin käytössä kvarn.

Muuten, Suomen mustalaiskielen ortografiakomitean mietinnössä 1960-luvulta todetaan myllyn olevan sikäläisittäin kvaarna. Mylläri on kvaarnakiero.

Venäläisilläkin mylly on melnitsa ja kyllähän myös ilmeisesti samaa kantaa oleva ruotsin mjöl kertoo, että indoeurooppalaisiahan sitä siellä ollaan. Yleensä ne tunnistaa jo kaukaa.

Kuitenkin venäjässä jauhamista tarkoittava sana on molotit, joka vie ajatukset vasaraan, molot. Sananhan me kaikki muistamme erään herran nimestäkin.

Ovatko venäläiset siis ajatuksissaan hakanneetkin viljansa vasaralla hienoksi? Onhan niitä vasaramyllyjäkin, toki, mutta kyllä vanhat myllynkivet ovat aina pyörineet päällekkäin kuin karusellisorvi. Pitäisikö siis oikeastaan puhuakin karesellimyllystä? Se kuulostaisi jotenkin hilpeältä.

Mutta sitten on niitä nykyaikaisia valssimyllyjäkin. Sanan kantana on valssi, saksalaisittain Waltz, joka pyörii vaakasuoran akselinsa ympäri eli tekee pyörähdyksiä, Umwältzungen. Tanssiessa Waltzeria toki ollaan pystyssä. Siinä tapahtuu rolling pystysuorassa ja ilman rockia.

Vai onko se niin, että roll tarkoittaa vain jyräämistä, pitkällään lattialla? Sekö olisi vain jäänyt pois rokkaamisen valtavirrasta?

Tämä Umwältzung muuten olisi oiva sana, jota vallankumousta jostakin syystä kannattavien olisi syytä käyttää revolutionin asemesta.

Kun latinan pyörimistä tarkoittavaan sanaan volvo lisätään etuliite re- päästäänkin sanaan, joka merkitsee 360 asteen pyörähdystä. Siinä siis sellainen vallankumous, joka palaa lähtöpisteeseensä.

Näinhän tekee myös revolverisorvi ja jatkaa. Niin sanottu rivollipyssy pyörähtää sekin täyden kierroksen, mikäli kaikki paukut ammutaan tai muuten vedellään kuusi kertaa liipasimesta. Sellainen kyllä on aika lapsellista ja saattaa suotta rasittaa aseen herkkää mekanismia.

Umwältzung sen sijaan ainakin minun korvaani tarkoittaa muljahtamista vain toisin päin eli 180 astetta, vaikka valssimylly tehneekin loputtoman näköistä pyörimisliikettään siihen asti, kunnes pysäytetään.

Joka tapauksessa Marx mielestäni valitsi hyvä termin otsikoidessaan ns. Anti-Dühringinsä Herr Eugen Dührings Umwältzung in Wissenschaften. Siis hra D:n tieteellinen vallankumous.

Mutta tämä alkaa jo mennä kauas itse jauhamisesta ja jauhoista, ellei nyt pidä koko marxismia yhtenä p:n jauhamisena, mihin ei oikeastaan ole syytä.

Joka tapauksessa venäjässä jauhot ovat kummallisesti melkeinpä sama sana kuin tuskat: muka. Paino vain on eri tavulla.

Niinpä ei ihme, että suomalainen opiskelija joskus käänsi Aleksei Tolstoin tunnetun teoksen Hoždenie po mukam eli tuskien taival suomeksi: Jauhonhakijat. Mielessä lienee ollut Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa venäjäksi eli Za spitškami.

No, tämä menee samaan sarjaan kuin Pietari Suuren ratsastajapatsaan eli vaskiratsastajan –mednyi vsadnik kääntäminen hunajatarhuriksi. Jos siinä ensimmäinen ”e” olisikin painollinen ja siis oikeastaan äännearvoltaan” jo” ja toisesta sanasta otettaisiin suomalaisittain pois ensimmäinen kirjain, niin oikeinhan se menisikin, ehkä vähän omaperäisesti.

Mutta kummallinen on tämä jauhoja ja tuskaa tarkoittavien sanojen yhtenevyys. Jospa kuvannee sitä, että ne joskus olivat työn ja tuskan takana. Ensin oli jyvät hankittava ja sitten ne vielä sillä karusellimyllyllä hienonnettava.

Mutta se oli tehtävä, jotta maailma seisoisi. Vielä 1900-luvullahan sitä paitsi tuo jyvien saanti saattoi joskus olla mahdotonta: kolhoosilaisten itse tuottama vilja kun pakkoluovutettiin, mutta tämä menee jo eri asiaan.

Ja se oli sentään ollut Venäjä, josta niitä jauhomattoja Suomeenkin tuotiin aina vallankumoukseen saakka. Omilla viljoilla ei olisi pärjätty, kun ne syötettiin karjalle ja myytiin voi Pietariin.

Mutta se viljasta. Hilpeää oli pulakauden jälkeen päästä jauhamaan oikeaa kahvia, josta suomalaisille oli tullut välttämättömyystarvike jo 1800-luvulla.

Silloin, kun iskelmät vielä olivat iskelmiä, ylistettiin kahvin jauhamista Venezuelassa (joka vielä oli Venezuela) seuraavalla mainiolla kappaleella: https://www.youtube.com/watch?v=KvQWmFF93fE.

Siis Moliendo cafe.

 

Timo Vihavainen pe 04.01. 22:38

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Setämiesten maailma

su 24.03. 22:16

Sota joka yllätti

la 23.03. 11:55

Sankarien maine kestää kaiken

pe 22.03. 10:27

Onnellisuudessa ykkössija

to 21.03. 10:23

Helsinki on muutoksen kärjessä

ke 20.03. 11:27

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03. 23:33

Törkeä tapaus

su 17.03. 10:07

Suomenmielisyys

pe 15.03. 20:45

Kauheat puhdistukset

to 14.03. 23:15

Nyt saa jo lukea

ke 13.03. 17:42

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Ylen päätoimittajan luottamus tulisi mitata

su 24.03.2019 22:15

Jukka Hankamäki

GCM + pakolaiskiintiön nosto + EU:n ulkoiset turvapaikkakeskukset = Ilmasilta

su 24.03.2019 22:22

Petteri Hiienkoski

The Telegraphin uutiset liikaa Facebookille: yhteisöpalvelu bannasi tiedonvälittäjän vaalien alla

ke 20.03.2019 19:18

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Tapauskertomus: Muslimimaasta tullut valehteli ja sai turvapaikan

pe 22.03.2019 23:24

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Roni Back on poliittinen henkilö?

su 24.03.2019 22:19

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Pekka Haavisto ja Paroni von Munchausen

la 23.03.2019 08:13

Heikki Porkka

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03.2019 11:04

Tapio Puolimatka

"Homofobinen" professori haluttiin erottaa Oxfordin yliopistosta

pe 22.03.2019 21:47

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Setämiesten maailma

su 24.03.2019 22:16

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20