Blogi: Timo Vihavainen, ti 01.01.2019 21:58

Kerenski ja vuosi 1918

Kerenski Suomessa. Välähdys muistelmista

 

Kerenski ei suinkaan ole historian unohtama henkilö, vaikka häviäjiin kuuluukin. Neuvostoaikana hän ei tosin vaikuttanut juuri kenestäkään erityisen kiinnostavalta, mutta elämäkerta sentään kirjoitettiin Amerikassa, jossa harrastus vanhaan Venäjään muutenkin pysyi hengissä.

Meillä Suomessa käsitykset Kerenskistä jäivät oikeastaan yleisessä tietoisuudessa yhden pilkkalaulun tasolle, sen jälkeen kun ensi ihastus oli ohi ja koko Venäjän valta meillä kaatui Kerenskin mukana.

Meillähän oli kerran syytä kirjoittaa Kerenskille ylistysrunoja, kuten tehtiinkin ja sitten, kun hänet oli provosoitu jarruttelemaan kesken sotaa ilmaantuneita itsenäisyyspyrkimyksiä, oli taas aika tehdä häijyjä karikatyyrejä Suomen-syöjästä.

Joka tapauksessa vielä talvisodan aikana nousi esille ajatus Kerenskin johdolla muodostettavasta pakolaishallituksesta. Potut pottuina Kuusisen hallitukselle…

Tämä oli kai kuolleena syntynyt idea ja yhtä vähän oli Trotski kiinnostunut Suomen asiasta missään vaiheessa. Kerenski oli kuitenkin meille periaatteessa sympaattinen, vaikka olikin Venäjän ja siis Venäjän imperiumin patriootti, mikä asetti omat reunaehtonsa.

Olihan sekin nyt omalla tavallaan ymmärrettävää ja harva sitä aikoinaan osasi todella paheksua.

Kerenskin, kuten koko venäläisen yhteiskunnan tragedia taisi olla siinä, ettei kukaan osannut ottaa ihan loppuun asti vakavasti koko bolševismin törkeyttä. Hehän olivat tosiaankin valmiit estämään  demokraattisesti valitun Perustavan kokouksen (Учредительное собрание) pääsyn valtaan ja antautuivat Saksalle käytännössä ehdoitta.

Kun Venäjän valtiokoneisto saatiin halvaannutettua, seisoi sen yhteiskunta sormi suussa, osaamatta tehdä mitään. Vasta seuraavana kesänä alkoi varsinaisesti sisällissota, jossa demokratian puolustajat pian painettiin lopullisesti matalaksi ja vastakkain jäivät äärisuuntaukset.

Mitä nyt Kerenskistä voidaankin sanoa, oli hän ainakin vakaumuksiltaan demokraatti. Sattui vain olemaan niin, ettei tuolla valtiomuodolla osoittautunut olevan paljon mahdollisuuksia tuon ajan Venäjällä.

Suomessa oli toista. Olihan meillä maailman demokraattisin vaalilaki, sisältäen jopa naisten vaalikelpoisuuden. Oliko kansa tähän kypsää on kysymys, jota on pohdittava erikseen.

Toisin kuin yleensä taidetaan luulla, Kerenski ei syksyllä 1917 paennut ulkomaille naisen vaatteissa. Hatsinassa, pienessä kahakassa tappion bolševikeille kärsineenä hän kyllä joutui pakenemaan, mutta pysyi Venäjällä.

Venäjällä Kerenski itse asiassa pysytteli kesään 1918 saakka. Ensin hän oli Pietarissa, josta siirtyi Suomeen. Sieltä hän jälleen palasi Pietariin ja sieltä Moskovaan, jossa julkaisi kirjan Kornilovin ns. kapinasta, oman versionsa.

Moskovasta Kerenski pääsi serbialaisten sotavankien joukossa väärällä henkilöllisyydellä Muurmanskiin ja sitä kautta Lontooseen ja sitten Pariisiin.

Mikäli moinen ihmetyttää lukijaa, on syytä muistaa, että se totalitaarinen valtio, jonka Stalin aikanaan rakensi, ei vielä ollut edes lapsenkengissään ja olisi varmaankin väärin sanoa, että joku olisi moisesta haaveillut.

Kun valtio oli tuhottu, ei sen tilalle tullut muuta kuin mielivalta, jolla oli sitä paitsi satunnainen luonne. Ainoa, mikä sai ihmiset tottelemaan, oli väkivallan uhka, terrori. Hallitsepa nyt sitten siinä.

Kuten Kerenskikin kuvaa, tulo Suomen asemalle Helsingistä keväällä 1918 oli ankeaa. Kukaanhan ei ollut herran aikoihin luonut asemalta lunta. Miksi olisi?

 Ajureitakaan ei ollut eivätkä raitiotiet toimineet. Niinpä ei auttanut muu, kuin tallustella matkalaukkujen kanssa Liteini prospektille ja sieltä kauas, Roždestvenskaja ulitsalle raivaamattomien lumikenttien halki… Pietari alkoikin jo tyhjentyä.

Mutta millainen oli ollut Suomen-matka? Tuo maahan oli ottanut Kerenskin vastaan ylenpalttisen ystävällisesti vuotta aikaisemmin, joskin sen rakkaus oli jäähtynyt kesän valtalakiasian takia.

Perustavan kokouksen hajottamisen jälkeen tunnelmat Pietarissa muuttuivat Kerenskin mielestä sietämättömiksi ja hän päätti matkustaa Helsinkiin.

Siihen aikaan hän kuvaa vallan Helsingissä olleen jo sosialidemokraattisen puolueen käsissä ja maan olleen sisällissodan partaalla. Itämeren laivaston matruusit ja Venäjän armeijan sotilaat kannattivat sosialidemokraatteja.

Kerenskillä oli Helsingissä SR:iä sympatisoivia ystäviä ja ilman suurempia vaikeuksia neuvostohallinto antoi kahdelle hengelle luvan matkustaa Suomeen. Kerenskin oli kuitenkin salattava henkilöllisyytensä.

Helsingin asemalla ei ongelmia punaisen järjestysvallan kanssa ollut ja pian oltiin nuoren suomen(ruotsalaisen) asunnossa.

Helsingissä nuoret miehet puolueesta riippumatta noudattivat kenraali Mannerheimin kutsua ja siirtyivät maan pohjoisosiin liittyäkseen antibolševikkien riveihin, kertoo muistelija.

Muistellessaan Pietarin sivistyneiden luokkien ja jopa vallankumouksellisten, demokraattisten piirien passiivisuutta ja avuttomuutta, Kerenski vaikuttui suuresti Suomessa ilmenevästä älymystön edesvastuun tunteesta.

Jossakin vaiheessa vuokraisäntä, joka ilmeisesti kuului Mannerheimin lähipiiriin, sitten tunnusti, että maahan oli kutsuttu saksalaisia apujoukkoja ja kertoi, että saksalaiset olivat valmiit ottamaan Kerenskin suojelukseensa.

Sitä kunnon patriootti ei voinut hyväksyä ja hankkiutui siis lähtemään takaisin Pietariin, vaikka häntä siitä varoitettiin.

Tilannehan oli demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta vain huonontunut, eikä itse asiassa tulisi paranemaan vuosikymmeniin. Mutta sitähän ihmiset eivät voineet tietää eikä uskoa…

 

Timo Vihavainen ti 01.01. 21:58

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01. 23:10

Memento

ti 15.01. 23:23

Taantuminen totalitarismiin

su 13.01. 10:28

Kunnian kuuleminen

la 12.01. 00:01

Strateginen isku

to 10.01. 23:42

Ranskan jälkivaikutusta

ke 09.01. 23:15

Fingerporilainen aikakausi

ti 08.01. 22:27

Eselin

ma 07.01. 22:32

Pois nälkärajalta

su 06.01. 22:33

Ohranointia

la 05.01. 22:59

blogit

Vieraskynä

Vihapuhe on ihmisoikeus

ke 09.01.2019 17:44

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa -luentosarja alkaa

la 12.01.2019 00:06

Professorin Ajatuksia

Oulun tapauksen poikimaa huumoria

ke 16.01.2019 23:09

Jukka Hankamäki

Edessä maahanmuuttovaalit, ja miksi?

ti 15.01.2019 23:26

Petteri Hiienkoski

Pääministerin falskit selitykset

ma 14.01.2019 00:14

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Perussuomalaiset ovat ratkaisu

ma 14.01.2019 17:38

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Suomesta tulossa Espanjaa afrikkalaisempi

ma 14.01.2019 23:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lopetetaan hyssyttely ja turvataan Suomen lapset!

ke 16.01.2019 23:12

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Elina Grundström on maineriski JSN:lle

to 20.12.2018 16:13

Heikki Porkka

Arvopohjista ja pedofiliasta

to 17.01.2019 10:50

Olli Pusa

Vastuunpakoilun SM-kisat?

la 12.01.2019 22:51

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Kuinka paljon puolue vastaa kannattajakuntaansa ?

la 22.12.2018 19:13

Reijo Tossavainen

Persujytky on viisauden alku - mutta vain vaalien alla

ma 14.01.2019 16:09

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01.2019 23:10

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40