Kirjoitin alempaa löytyvän tekstin fb-seinälle syksyllä 2016. Joku taho, henkilö tai henkilöryhmä on katsonut sen olevan ”vihapuhetta”, jollaista ei saa julkaista facebookissa. Sain alkuperäiselle fb-profiililleni jälleen 30 päivän kirjoituskiellon, jollaisen [30 päivän kirjoituskiellon] alaisuudessa olin jo bannin saadessani.

Facebookin vastenmielinen toiminta on kohdistunut yhä selkeämmin maahanmuuttokriittisiin, joista erityisesti perussuomalaisissa kevään vaaleissa ehdolla oleviin henkilöihin.

Kaksi vuotta sitten kirjoitettu teksti kertoo selkeästi, että Sipilän hallituksen kokoomuslaiset sisäministerit eivät ole panneet tikkua ristiin viimeisen kahden vuoden aikana, vaikka aihetta olisi ollut jo moneen kertaan. Paula Risikon (kok) toimiessa sisäministerinä hän mainitsi erikseen, että hallitusohjelmassa olevia kiristyksiä ei ole aikomustakaan tehdä.

Nyt, kun vaalit lähestyvät ja media uutisoi päivittäin turvapaikanhakijoiden tekemistä törkeistä rikoksista, kokoomuksen edustajat ovat aloittaneet kansalaisten harhautuskampanjan, jonka myötä he näyttelevät huolestunutta ja maahanmuuttokriittistä.

Toivon mukaan suomalaiset eivät jälleen kerran astu ansaan, sillä kokoomuksen johtamalla sisäministeriöllä on ollut kolme ja puoli vuotta aikaa toimia, mutta toiminnan sijaan he eivät ole tehneet mitään merkittävää. Ylimielisyys ja välinpitämättömyys ovat olleet kokoomuslaisten tapa suhtautua kansalaisten hätään.

Yksikään muu eduskuntapuolue kuin Jussi Halla-ahon (ps) johtama perussuomalaiset ei ole vaatinut ennen Oulun tapahtumia kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ja kansalaisuuden saantiin.

Nyt opportunismi kukkii erityisesti kokoomuksessa, jossa ymmärretään varsin hyvin, että maahanmuuttopolitiikka tulee olemaan erittäin merkityksellinen aihe eduskuntavaaleissa.

Keskusta, kokoomus ja siniset ovat jo näyttönsä antaneet, samoin oppositiopuolueet lukuun ottamatta perussuomalaisia. Surullinen tilanne. Eduskuntaan on muodostunut selkeä muut vastaan perussuomalaiset asetelma, joka muistuttaa Saksan ja Ruotsin tilanteesta, joissa maahanmuuttokriittiset puolueet on pyritty demonisoimaan valtamedian ja useimpien parlamenttipuolueiden toimesta.

Suomessa erityisesti sdp ja kokoomus ovat asettuneet siilipuolustukseen, jonka myötä ne ovat ilmoittaneet, että yhteistyö perussuomalaisten kanssa ei tule kysymykseen.

Faktat ovat Oulun tapauksen seurauksena nousseet koko kansan tietoisuuteen, joten keväällä suomalaisilla on mahdollisuus osoittaa kuinka paljon he välittävät lähimmäisistään, toisista suomalaisista.

Kylmät ja epäisänmaalliset miehet politiikan kärjessä

(julkaistu ensimmäisen kerran syksyllä 2016)

Puoluejohtajat Juha Sipilä (kesk), Ville Niinistö (vihr) ja Alexander Stubb (kok) ottivat voimakkaasti kantaa, kun suomalaisnuori seisoi valkoinen tötteröhattu päässä Hennalan VOKin lähistöllä. Kädessään nuorella oli hetken aikaa Suomen lippu, jonka käyttämiseen häntä oli  yllyttänyt Yleisradion paikallistoimittaja.

Juha Sipilä: ”– Ajattelin, että tämä ei voi olla totta, nämä kuvat eivät voi olla Suomesta. Meidän on tehtävä kaikkemme, että tällainen loppuu.”

Alexander Stubb: ”– Vastenmielistä, rikollista toimintaa. Mielenilmaus on sallittua, mutta kun siihen kytkee väkivallan, sillä uhkaamisen tai rasismin, ylitetään raja. Tällaista ei suomalaisessa yhteiskunnassa pidä nähdä. Olemme nähneet, mihin väkivaltainen uhkailu ja rasismi johtavat Euroopassa. Se pitää tuomita ja kitkeä suomalaisesta yhteiskunnasta.”

A.Stubb: ”– Tämä on irvikuva suomalaisesta yhteiskunnasta.”

Ville Niinistö: ”– Puolueiden on torjuttava joka päivä ääripuhetta ja ennakkoluulojen levittämistä, ei riitä, että jälkikäteen tuomitaan.”

V.Niinistö: ”– Hallituspuolueiden on lopetettava vähättelevät puheet, että rasismikeskustelussa olisi kaksi ääripäätä. On vain yksi ääripää, joka levittää ihmisvihaa.”

Kommentit on poimittu Ylen artikkelista (julkaistu 25.9.2015).

Media ja poliitikot möykkäsivät aiheesta viikkokausia. Pitkällisen, lähes vuoden kestäneen poliisitutkinnan jälkeen ilmoitettiin, että syytettä ei nosteta, koska rikosta ei ole tapahtunut.

11.9.2016 surmattiin Kajaanin Otanmäessä suomalainen mies, josta on kerrottu, että hän ei tekisi kärpäsellekään pahaa. Poliisi on pidättänyt surmasta epäiltynä kaksi irakilaista turvapaikanhakijaa.

Pääministeri Sipilä ei ole kommentoinut surmatyötä lainkaan, Alexander Stubb ja hänen paikkansa perinyt Petteri Orpo ovat olleet hiiren hiljaa eikä Ville Niinistönkään suusta ole kuulunut surunvalittelun sanaa.

Presidentinlinnassa ollaan myös hissun kissun. Kummallista, sillä presidentti otti vahvasti kantaa, kun Valtterin äiti kertoi tarinan, jonka mukaan tummahipiäinen Valtteri on jätetty pysäkille bussin huristeltua pysähtymättä ohi. Valtterin äiti on markkinoinnin ammattilainen, joka tunnetaan hyvin mediassa ja poliittisissa piireissä.

Onko aivan totta, että tekevät turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat suomalaisille mitä hyvänsä, eivät poliittiset johtajamme kykene ottamaan osaa omaisten suruun, joka koskettaa kaikkia isänmaataan rakastavia suomalaisia? Ja ennen kaikkea, miksi poliittinen johto ei tee ratkaisuja, joilla lisäongelmat minimoidaan? Rajavalvonta, säilöönotto ja nopeat palautukset ovat mahdollista toteuttaa, jos halua riittää.

Mikä suomalaista eliittiä vaivaa? Miksi toiseuden edustajat ovat heille niin arvokkaita ja omat pelkkää ilmaa?

Jos kansamme ylimmät johtajat arvostavat omaa kansaansa, sen pitäisi näkyä niin hyvillä kuin ikävillä hetkillä. Nyt johtajat ovat käpertyneet omaan nurkkaansa.

Toivottavasti kansanedustajien enemmistö ymmärtää, että viime syksyn [2015], talven, kevään ja kesän aikana tapahtuneet kauheudet ovat heidän välinpitämättömyytensä aikaansaannosta. Niin on myös syksyn [2016] avannut Kajaanin surma.

Kansalaisten suuri enemmistö on vastustanut hallituksen turvapaikkapolitiikkaa viime syksystä [2015] lähtien, heti kun todellisuus raiskaavista ja ahdistelevista muslimeista paljastui. Siitä huolimatta pääministeri, valtiovarainministeri ja sisäministeri osoittivat kylmyyttä eivätkä tehneet mitään estääkseen vyöryn jatkumisen.

Poliittisessa oppositiossa istuvat vihervasemmistolaiset (vas, vihr, sdp, rkp) taputtivat koko syksyn ja talven käsiään, koska olivat niin tyytyväisiä Orpon turvapaikkapoliittiseen linjaan. Suomessa on kireä ilmapiiri. Mitä siitä seuraa, sitä on vaikea sanoa, mutta vastuullisten tulisi nyt kantaa aidosti vastuunsa.

Oman epäonnistumisen myöntämisestä on hyvä aloittaa.