Blogi: Timo Vihavainen, ke 12.12.2018 23:33

Kieliparkamme on vaarassa

Se tulee jo tuolla

 

Eräästä laatulehdestä luin hiljattain, että Venäjän laivastolle on tulossa uusi alus, nimeltä Prinssi Vladimir.

No se kyllä minusta jo kuulosti ikävältä ja pahaenteiseltä.

Laiva nimeltä Ruhtinas Vladimir olisi minusta ollut normaalimpi ilmiö vaikka vihaankin kilpavarustelua ja pidän sitä suurimpana typeryytenä, mihin Venäjä saattaa langeta. Krimin toheloinnin jälkeen siis.

Ei siinä sinänsä uutta ole, ettei suomen ruhtinas- sanaa ymmärretä asettaa sille kuuluvalle paikalle käännöksissä. Takavuosinahan seurapiiripalstoilla seikkaili jatkuvasti prinsessa -eikä siis ruhtinatar- Radziwill, sikäli kuin saatoin huomata. Eihän niitä palstoja tullut kovin tarkoin seurattua.

 Lähtökielenähän oli ilmeisesti tuolloin vielä ranska (princesse) tai sitten jo englanti (princess). Mutta kyllä ruhtinaat seisoivat seurapiirisivujen ulkopuolella yhä tukevasti jalustoillaan.

Nyt kuitenkin alkaa jo tuntua siltä, että ruhtinaat alkavat tästä maailmasta hävitä, kun prinssit painavat päälle. Tämä on tietenkin vain oire siitä, ettei meillä osata enää muita vieraita kieliä kuin englantia ja tästä seuraa se, että myös suomea osataan yhä huonommin.

Englannin ja ranskan kielissähän ei ole erikseen sanaa ruhtinas, joka siis viittaa paitsi jonkinlaiseen hallitsijaan, myös sellaisen suvun miespuoliseen jäseneen, joka voi laskea polveutuvansa hallitsijoista. Venäjäksihän sana on knjaz. Suomalaisille se taitaa tässä muodossaan olla tutuin pohjoisessa sijaitsevasta paikasta nimeltä Knäsö -Knjažaja guba, ruhtinaan lahti.

Hallitsevan monarkin pojathan olivat Venäjän keisarikunnassa suuriruhtinaita ja se koski myös veljenpoikia. Aiemmin nimitys oli koko Venäjän hallitsijalla.

Joka tapauksessa niin venäjän kuin suomen kielessä ovat erikseen olemassa sanat ruhtinas ja prinssi ja sama koskee myös saksaa ja ruotsia (Furst, Prinz). Englannissa ja romaanisissa kielissä tällaista eroa ei ole, mikä avaa tien selkoselälleen väärinkäsityksiin.

Kun Suomi oli aikoinaan suuriruhtinaskunta jo Ruotsin yhteydessä, ei siirtyminen uuteen valtioyhteyteen ollut kielellisesti suuri harppaus, se tapahtui vain Storfurstendömet Finlandista Velikoje knjažestvo Finljandskojeen.

Saksa, joka oli suosittu kieli molemmissa maissa, noudatteli samaa mallia: Grossfürstentum Finnland. Saksalaisten rakastamaa tuplaässää käyttäen siis Großfürstentum.

Ranska oli tietenkin sen ajan kansainvälinen kieli ja siellä Suomi oli Grand-Duché de Finlande. Englantia harvemmin tarvittiin, mutta sehän seuraili ranskaa ja siellä me olimme Grand Duchy of Finland.

Kyllähän tämän seikan tänäänkin päivänä käännöksistä yhä useammin tapaa suomenkin kielessä…

Siinä siis kävi sillä tavalla, että suuriruhtinaasta tuli tässä yhteydessä ranskaksi ja englanniksi sananmukaisesti sanoen suurherttua (Duc, Duke= herttua), jollaisia muuten suomen kielen mukaan on ollut vain Itävallassa (Erzherzog), jossa se oli perintöruhtinaan arvonimi.

No, lienee myönnettävä, että aika sotkuista tämä arvonimien kääntäminen on ja siinä merkittävimpänä vedenjakajana on romaanisten ja germaanisten kielten välinen ero. Englanti, jossa normannit aikoinaan olivat ainoat prestisiöösin kielen puhujat, on seurailtu ranskaa.

Mutta monimutkaista se on maanosamme historiakin, mitä yhä heijastaa se lähes uskomaton kirjo erilaisia kirjoitustapoja ja erikoismerkkejä, joita kaikki kielet ovat halunneet ottaa omakseen, tälläkin tavalla kai muista erottautuakseen.

Mutta meillä on siis joka tapauksessa tämä ikioma sanamme, ruhtinas, jota olisi sääli uhrata latinan princepsille ja sen johdannaisille. Knjazia ei olekaan taidettu liikoja käyttää eikä furstiakaan.

Onko ruhtinaalla kuitenkaan tulevaisuutta? Onko realistista odottaa, että tulevaisuuden koululaiset edes ymmärtävät, että meidän kielessämme on sanoja ja sanontoja, jotka eivät noudattele englantia? Miten se olisi mahdollista? Väärinkäsityksiä tai järjen köyhyyttä kenties?

Luulenpa, että sellaisten sanojen kohtalona on tulla poispyyhkäistyiksi. En hetkeäkään ihmettelisi, mikäli näkisin seuraavan päivän laatulehdessä kerrottavan Suomen suurherttuakunnasta, jossa Venäjän prinssit pistäytyivät mikä milläkin asialla.

Kaamein kohtalo saattaa meidänkin kieessämme olla vieraskielisten sanojen translitteroinnilla. Luulen, ettei ole realistista odottaa, että nykykoululaiset jaksaisivat edes käsittää sellaista seikkaa kuin kunkin kielen oma translitterointijärjestelmä.

Sen sijaan käytetään aivan häikäilemättä englantilaista, toivottoman sekavaa ja epäloogista transskribointia, joka on oman selkeän ja helpon järjestelmämme vastainen.

Myönnän toki, että asialla on omat käytännön etunsa. Englantia puhuva kun näet on yhtä ymmällä suomalaisen oikeinkirjoituksen kanssa kuin sen mukaisen translitteroinninkin kanssa. Venäläiset tolkuttomat translitteroinnit venäjästä latinitsaan varoittavat.

Mikäli jonkun mielestä on aivan oikein ja virheetöntä kirjoittaa sanan Helsinki sijasta Khel’sinki, hän voinee pysyä rauhallisena ja tyytyväisenä. Mutta ennustan, että kyllä tämä riekkuminen vielä häntäkin potkaisee.

Euroopan Unionin pitäisi kyllä tehdä myös jotakin järkevää, kun se kerran on olemassa. Ehdotan, että se kehottaa ottamaan kaikissa kielissä käyttöön ISO 9-translitterointistandardin. Vaikka sillä kirjoitettu kieli näyttää rumalta kaikkine aksentteineen, sillä pärjätään kirjastoissakin erinomaisesti. Verrattuna englantilaiseen systeemiin se on aivan ylivertainen.

 

Timo Vihavainen ke 12.12. 23:33

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Imperiumin rajat

ke 26.06. 23:57

Suunnitelmat oli vahvistettu

ke 26.06. 00:07

Demokraattinen repressio

ma 24.06. 23:40

Saaristolaivaston vaiheista

ma 24.06. 00:18

Venäjällä osataan

to 20.06. 23:01

Maa, joka oli

ti 18.06. 23:48

Helppohintaisuuden kysymyksiä

la 15.06. 01:04

Edelläkävijämaa

su 09.06. 22:53

Heräämisiä

to 06.06. 23:11

Kyydistä ja kyydityksistä

ke 05.06. 23:40

blogit

Vieraskynä

Kirkko ja Pride - Miksi homoteologiset argumentit eivät vakuuta

to 27.06.2019 00:12

Juha Ahvio

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06.2019 23:03

Professorin Ajatuksia

Demarit pettivät tanskalaiset

ke 26.06.2019 23:51

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Tarkistuksia Titanicin törmäyskurssiin

ti 04.06.2019 23:07

Petteri Hiienkoski

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06.2019 15:54

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

PS:n eurovaalitulos historiansa paras

ma 27.05.2019 20:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Multikultin edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

ma 24.06.2019 14:28

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06.2019 23:43

Mika Niikko

Hallitusohjelma, Seta ja lapset

ke 26.06.2019 00:10

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

HBO Chernobyl sarja - Greenpeacen valheellista narratiivia

su 16.06.2019 10:20

Heikki Porkka

Facebook rakastaa minua

ke 26.06.2019 21:53

Tapio Puolimatka

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06.2019 00:49

Olli Pusa

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06.2019 10:11

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Voiko pahemmin epäonnistua kuin Soini?

ti 25.06.2019 19:04

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Kansanvaihdon kiihdyttäminen

pe 07.06.2019 23:27

Timo Vihavainen

Imperiumin rajat

ke 26.06.2019 23:57

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06.2019 00:19