Blogi: Timo Vihavainen, pe 07.12.2018 23:08

Siivottomuuden psykologiaa

Lannan levittely kaupungeissa

 

Kuten jossakin yhteydessä tuli jo mainittua, Jätkäsaaren miljöö vaikuttaa harvinaisen onnistuneelta ja kerrotaan, että sen suunnittelussa onkin otettu oppia menneiltä sukupolvilta ja unohdettu se hybris, jota Le Corbusierin ja Alvar Aallon tapaiset arkkitehdit edustivat ja joka tuotti yleensä kaameita ympäristöjä.

Muistelen, että Erich Fromm otti funktionalismin esimerkiksi ns. kuolemanvietistä, joka muutenkin oli pahoin pesiytynyt futurismiin.

Psykoanalyysiä ei kenenkään ole pakko ottaa vakavasti, mutta joskus -ei aina- se tuottaa intuitiivisen tunteen siitä, että jotakin oleellista on ihmismielen syövereistä, niitä ahkerasti nuohotessa sentään löydetty.

Rationaalisuus on tässä maailmassa yhtä vähän ihmisen käytöstä selittävä asia kuin se kelpaa kaiken kattavaksi osviitaksi ihmiselämän suunnitteluun. Neuvostoliitossa muuan Gastev otti tavoitteekseen elämän koneellistamisen ja tässä asiassahan hänellä oli myös läntisiä aateveljiä.

Aikaansaannokset olivat lähinnä huvittavia, mutta monet niistä, siis nuo laatikkotalot, valitettavasti seisovat paikoillaan sata vuotta ja kauemminkin. Niitäpä siis joudumme niin sanoakseni ihailemaan.

Kuljeskelin eilen taas hotelli Clarionin lähituntumassa, jossa viehättävien kujien keskellä nousi päällimmäiseksi yksi asia.

Se oli tolkuton roskaisuus. Kahvimukeja, sätkiä, kaljapurkkeja ja epämääräisiä muita jätöksiä oli katu kirjavanaan. Ei siellä tainnut olla roskiksiakaan, mutta oli selvästi nähtävissä, että jotkut asukkaat (vai ohikulkijat?) eivät vähääkään välittäneet siitä, millaisessa ympäristössä joutuivat elämään.

Pohdiskelin, oliko kyseessä kenties se sama feministinen ote arjen haasteisiin, jollaista löytyy nykyään kaikkien naistenlehtien, mukaan lukien hesarin, sivuilta, enkä löytänyt selvää vastausta. Ehkä sillä on asiassa osansa.

Samana päivänä satuin vielä Narinkkatorille, jossa kyllä löytyi roskakoreja, mutta aivan niiden vieressäkin oli myös sadoittain sätkiä, kaljapurkkeja, ruoka-annosten kääreitä ja niin edelleen. Yhtään kadunlakaisijaa ei näkynyt enkä muista sellaisia nähneenikään enää herran aikoihin.

Miten moinen leväperäisyys on selitettävissä?

Kyse ei voi olla pelkästä laiskuudesta ja saamattomuudesta. Kun sätkä heitetään metrin päähän tuhka-astiasta, on kyseessä jonkinlainen aktiivinen teko. Täytynee päätellä, että tekijä haluaa pakottaa muut ihmiset katsomaan kättensä töitä.

Joissakin tapauksissa, etenkin nuorisolla, asia on tavallaan ymmärrettävä. Kun on joutunut niin sanoakseni maailmaan heitettynä keskelle käsittämätöntä ja mahtavaa koneistoa, voi tuntea tarvetta edes jollakin tavalla osoittaa voivansa vaikuttaa ympäristöön.

Nuo vaikutuskeinot ovat hyvin rajalliset sillä, jolta puuttuu henkisiä ja sosiaalisia resursseja. Niinpä oman merkityksen todistaminen tekemällä edes jotakin vahinkoa, voi tuntua houkuttelevalta. Se niin sanottu anarkismi, jollaista nuoriso kannattaa, lienee juuri tätä kantaa.

Psykoanalyysi on selittänyt asian liittyvän siisteyskasvatukseen. Ulosteet ja niillä tuhriminen ovat vauvalle alkeellisen ylpeyden aihe ja lahja, jota hän haluaa antaa vanhemmilleen.

Jos se torjutaan ja lasta jopa sen johdosta nöyryytetään, syntyy ylitsekäymätön trauma, jota puretaan vielä aikuisenakin.

Onkin helppo ymmärtää, että vaikkapa hienon patsaan tuhriminen tussikynällä on eräänlainen vastine sen tuhrimiselle ulosteella. Siinä vähävoimainen yhteiskunnan osanen pakottaa kaikki, mahtavimmatkin, katselemaan ja ikään kuin haistelemaan omia tuotoksiaan, joista hän on ylpeä, koska ne ovat hänen.

Kapinaahan se on, vulgaarianarkistisessa mielessä ja siis toimintaa, jota poliittisessa vasemmistossa nykyään selkärankareaktiona aina periaatteessa kannatetaan.

Tuntuukin siltä, että tuo julkinen sikailu olisi tuskin mahdollista, ellei sillä olisi myös jonkinlaista tukea myös päätöksentekijöiden keskuudessa.

Muuan aikakautemme erikoisuus on se, ettei talonmiehiä eikä kadunlakaisijoita enää palkata. Sen sijaan jokin yhtiö käy, jos käy ja milloin käy, ajelemassa paikalla lakaisukoneella. Roskien heittely kadulle on tavallaan normalisoitu luvalliseksi toiminnaksi. Sen seuraukset hoidetaan sitten yhteiskunnan puolesta.

Vanhan ajan keppiä käyttävää talonmiestä tai edes kadunlakaisijaa on kuitenkin vaikea korvata.

Arvaan, että jossakin vaiheessa Jätkäsaarenkin kujat asutulla alueella ovat sitten hetken verran siistejä. Clarionin ohi kulkevan kadun vartta ei kuitenkaan siivoa kukaan, ainakaan meren puolelta.

Se saa vapaasti kehittyä sellaiseksi kuin Amerikassa on tapana esimerkiksi Washington D.C.:n tummaihoisten asuinalueella. Mutta Amerikkahan lienee useiden ihanteena joka tapauksessa ja joka suhteessa.

Toki Venäjälläkin, etenkin maaseudulla, oli jätteiden heittäminen ympäristöön ollut maan tapana. Ja mitä vaikkapa sätkiin tulee, kerran maailmassa ne heitettiin ehdottomasti sammuttamattomina roskikseen, papereiden sekaan. Eleen lienee ajateltu olevan niin sanotusti cool.

Mutta tilanne on sielläkin muuttunut. Ja mitä ympäristön roskaamiseen tulee, ovat monet Aasian maat siinä suhteessa mallikelpoisia, niin modernisoituneita kuin ovatkin. Kunnon sakot roskaamisesta taitavat saada ihmeitä aikaan.

Tätä mietin, kun suomalainen opas johdatti jotakin aasialaista ryhmää Jätkäsaaressa, kohti roskilla saastutettua aluetta, joiden asukkaiden tavoista ja tasosta heillä epäilemättä muodostui tietty, hyvin perusteltu käsitys.

 

Timo Vihavainen pe 07.12. 23:08

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Demokraattinen repressio

ma 24.06. 23:40

Saaristolaivaston vaiheista

ma 24.06. 00:18

Venäjällä osataan

to 20.06. 23:01

Maa, joka oli

ti 18.06. 23:48

Helppohintaisuuden kysymyksiä

la 15.06. 01:04

Edelläkävijämaa

su 09.06. 22:53

Heräämisiä

to 06.06. 23:11

Kyydistä ja kyydityksistä

ke 05.06. 23:40

Orjuuden kasvot

ti 04.06. 23:03

Portti länteen

ma 03.06. 21:34

blogit

Vieraskynä

Päivi Räsäsen avoin kirje arkkipiispa Luomalle

ti 18.06.2019 23:56

Juha Ahvio

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06.2019 23:03

Professorin Ajatuksia

Poliittinen korrektius vie harhaan

ma 24.06.2019 23:39

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Tarkistuksia Titanicin törmäyskurssiin

ti 04.06.2019 23:07

Petteri Hiienkoski

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06.2019 15:54

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

PS:n eurovaalitulos historiansa paras

ma 27.05.2019 20:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Multikultin edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

ma 24.06.2019 14:28

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06.2019 23:43

Mika Niikko

Kuka kantaa vastuun SETA-lobbareiden aiheuttamista peruuttamattomista vahingoista?

ti 28.05.2019 22:52

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

HBO Chernobyl sarja - Greenpeacen valheellista narratiivia

su 16.06.2019 10:20

Heikki Porkka

Tanska - maahanmuuttovastainen sosialidemokraattinen puolue voitti vaalit

to 06.06.2019 11:26

Tapio Puolimatka

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06.2019 00:49

Olli Pusa

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06.2019 10:11

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Perussuomalaisten puoluesihteeriksi osaava tekijä: Arto Luukkanen

ma 24.06.2019 07:31

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Kansanvaihdon kiihdyttäminen

pe 07.06.2019 23:27

Timo Vihavainen

Demokraattinen repressio

ma 24.06.2019 23:40

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06.2019 00:19