Blogi: Timo Vihavainen, pe 30.11.2018 00:03

Pankin ja kilpailun merkityksestä

Pankit, penkit ja kilpailu

 

Tuossa jokunen aika sitten huomasin lehtijutun, jossa muuan englantia puhuva henkilö oli kokenut ahaa-elämyksen: eihän se suomi olekaan kielenä niin erikoista ja kummallista. Monet sanat on lainattu englannista, kuten vaikkapa pankki (alun perin siis tietenkin bank).

No, näinhän ei tietenkään ole. Englanti koostuu erillisistä sanaröykkiöistä, jotka muodostavat yhdessä läjän, jota voidaan kutsua vaikkapa konglomeraatiksi, erillisten ainesten yhdistelmäksi. Kun kaikki valloittajat ja maahanmuuttajat ovat kulloinkin jättäneet oman kerroksensa, siitä puuttuu niiden väliltä sellainen orgaaninen yhteys, joka voidaan todeta vaikkapa saksassa, ainakin Herderin mukaan.

Jos englantiin tehdään uusia sanoja, ne yleensä johdetaan suoraan latinasta tai kreikasta tai molemmista ja jopa niiden taivutus -sikäli kuin sellaista on- tulee lähtökielen mukaiseksi.

Mitä tulee sanaan pankki, on se suomeen tietenkin tullut ruotsin kautta italiasta, jossa nykyaikainen pankkitoiminta alkoi.

Pankki tulee myymäläpöytää tarkoittavasta sanasta banco. Kreikassahan tällainen pöytä ja myös pankki on trapesa (Τράπεζα), mikä tarkoittaa myös ortodoksisen luostarin ruokalaa sekä suomessa että venäjässä.

Pöytähän taas on latinaksi mensa ja jostakin syystä tämä sana on jäänyt lähinnä ruokailukäyttöön. Muistamme Runebergin sanat vänrikki Stoolin elinehdoista: leveesti elin mensallain/ Stool, hän söi armoleipää vain…

Saksassa mensa yleensä tarkoittaa yliopiston ruokalaa, jota siis en tiedä missään päin nimitettävän pankiksi. Mensura taas viittaa niihin vähämielisiin kaksintaisteluihin, joissa ylioppilaat silpovat toistensa poskia.

Venäjäksi ruokala kyllä on pöytälä eli stolovaja, pöytää merkitsevästä sanasta stol ja kehotan jokaista tutustumaan sellaiseen, mikäli vaikkapa Moskovassa tai Pietarissa nälkä yllättää ja tarpeena olisi vain syöminen eikä ajanviete. Hyvää ja halpaa on ollut.

Mutta stol tarkoittaa myös juhlapöytää. Erään kaskun tai vitsin mukaan joku pultsari kerran astui kauppaan ja pyysi pullon de-naturoitua eli luonnottomaksi tehtyä spriitä. Pullossa oli etiketti vinossa, kuten neuvostoaikaan usein tapahtui ja asiakas huomautti siitä.

No mitä ihmeen väliä sillä nyt on, kysyi asiallinen neuvostomyyjä.

Minulle on tarkoitus järjestää juhlat, vastasi asiakas, u menja stol budet

Muuten, ainakin italiassa mensa on kenttäravintola, joka taas meillä on kanttiini ja espanjassa taas mesa tarkoittaa sekä pöytää että pöytävuorta. Heillä on myös omat cantinansa.

Joka tapauksessa bank, joka siis eri muodoissaan tarkoittaa romaanisissa kielissä pöytää, penkkiä ja matalikkoa, on samaa sukua kuin suomen penkki. Kyseessä on siis kunnon ruokapöytää kapeampi tiski ja sana on ilmeistä indoeurooppalaista lainaa.

Onhan meillä pöydän lisäksi myös oma sana lauta, jota käytetään ns. leivättömästä pöydästä. Sellaisen ääressähän istuvat lautamiehet.

Ehkäpä se olisikin aito kansallinen vastine pankille: Suomen lauta, Osuuslautojen keskuslauta…

Joskushan pankit ovat aina tehneet myös konkurssin. Italiaksi sellainen on bancarotta, joka on siirtynyt myös muihin kieliin, ei kuitenkaan meille. Kyseessä on termi, joka viittaa siihen, että asiansa tyrineen pankiiirin tiski särjettiin, joten hän ei enää päässyt enää muita huijaamaan, vaan joutui jättämään tämän toimen kollegoilleen.

 Miten sanoikaan Aristoteles: Mercator sine peccamine vix esse potest. Tuokaa minulle rehellinen kauppias, niin näytän teille väärän suoran. Tämä kai oli ainakin tarkoitus, vaikka epäilys kauppiaan rehellisyydestä ei ole tuossa sanonnassa ihan kategorinen.

Mutta miksi kummassa meillä puhutaan konkurssista, kun muualla yleensä mennään pankrottiin? Kyseessähän on yhdistelmä sanoista con -yhdessä, kovasti ja cursus eli juoksu.

Sellainen yhdessäjuoksuhan yleensä tarkoittaa vain kilpailua ja niin onkin asia ymmärretty moniaalla taholla. Mutta mitä onkaan tämä aidosti suomalainen kilpailu?

Englanniksi lähinnä sitä vastaava sana on competition, jossa näemme heti vahvistavan con-etuliitteen ohella anomusta ja tavoittelua merkitsevän sanan petitio.

Vackert så. Venäjässä kilpailua markkeerataan sanalla sorevnovanije, jossa yhdistyvät yhdessä tekemistä tarkoittava so ja mustasukkaisuuteen tai riehumiseen viittaava sana revnovanije. Neistovyi revnitel tarkoittaa raivoisaa kiivailijaa. Kilpailijat siis ovat aika epäilyttävää väkeä, sanoisin ja heidän välinsä ovat jotenkin tulehtuneet.

Näin asia ainakin on, mikäli sanaa verrataan suomen kilpailemiseen. Sanan kilpa merkitystä ei taideta oikein  tietää, mutta kyllähän se näyttää viittaavan samaan kuin kisa.

Joskus muinaisina aikoina, niin uskon, kisailu oli harmitonta nuorison leikkiä jossakin keinumäellä, josta ei aikaies tai siis sellaiseksi aikova saanut suuttua. Samanlainen ideahan on tai oli vaikkapa ns. esileikissä, jossa olisi mieletöntä ajatella tavoitteena olevan toisen voittaminen. Tai enhän minä näistä nykyisistä tiedä.

Kilpailu lienee tässä meidän vielä äsken agraarisessa maassamme ainakin sanan nykyaikaisessa mielessä varsin nuori keksintö. Niinpä sen nykyinen merkityskin on uusi.

Mieleen joka tapauksessa tulee, että jos meillä kilpailun sijasta alettaisiin yleisestikin puhua kisailusta, tulisi usein niin kireästä tunnelmasta liike-elämän piirissä entistä lupsakampaa ja siis paremmin suomalaista tai ainakin savolaista traditiota vastaavaa.

Vaikka eihän maailmaa pelkillä sanoilla hallita ja olisi tietenkin mieletöntä yrittää väkisin muuttaa sanoja, saati niiden sisältöjä.

Muuan sana joka tapauksessa kiinnittää tässä yhteydessä mieltäni, kuten ennen sanottiin. Se on kilvoittelu. Venäjäksi se on podvižnitšestvo, jonka kantasana viittaa urotyön tekemiseen ja alun perin liikkeeseen dviženije. Siinähän kai myös aktiivisesti pyritään eteenpäin tiellä, eikä vain jäädä pelkästään odottamaan ihmettä propter Christum.

Kilvoittelussa ymmärtääkseni on ihminen aina vastakkain pirun ja hänen viettelystensä kanssa eikä toisten ihmisten kanssa.

Mieleen tuleekin, että seurakunnilla voisi ihan hyvin olla palkattuna kilvoitteluasiamies, joka tukisi syntisiä heidänn pyrkimyksissään ja ankarasti nuhtelisi retkahduksista ja sen sijaan, että julistaa vain armoa ja siunausta kaikkien lurjusmaisuuksien johdosta.

Mutta nythän taitaakin olla niin, ettei noita entisaikojen kirkkaan kruunun tavoittelijoita enää ole, eikä kirkon kielestä pidäkään olla. Niinpä kirkkokin keskittyy vain kilpailemaan ja kisaamaan yleisön suosiosta. Mitä suurempaa irstautta ja pehmeyttä suvaitaan ja kehutaan, sitä parempi!

No, tässä on nyt jo menty pois pöydän ja pankin tarjoamasta problematiikasta. Tarinan logiikka saattaa tuntua hieman kiharaiselta, mutta elämä on, kuten sanotaan.

 

Timo Vihavainen pe 30.11. 00:03

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01. 23:10

Memento

ti 15.01. 23:23

Taantuminen totalitarismiin

su 13.01. 10:28

Kunnian kuuleminen

la 12.01. 00:01

Strateginen isku

to 10.01. 23:42

Ranskan jälkivaikutusta

ke 09.01. 23:15

Fingerporilainen aikakausi

ti 08.01. 22:27

Eselin

ma 07.01. 22:32

Pois nälkärajalta

su 06.01. 22:33

Ohranointia

la 05.01. 22:59

blogit

Vieraskynä

Vihapuhe on ihmisoikeus

ke 09.01.2019 17:44

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa -luentosarja alkaa

la 12.01.2019 00:06

Professorin Ajatuksia

Oulun tapauksen poikimaa huumoria

ke 16.01.2019 23:09

Jukka Hankamäki

Edessä maahanmuuttovaalit, ja miksi?

ti 15.01.2019 23:26

Petteri Hiienkoski

Pääministerin falskit selitykset

ma 14.01.2019 00:14

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Perussuomalaiset ovat ratkaisu

ma 14.01.2019 17:38

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Suomesta tulossa Espanjaa afrikkalaisempi

ma 14.01.2019 23:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lopetetaan hyssyttely ja turvataan Suomen lapset!

ke 16.01.2019 23:12

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Elina Grundström on maineriski JSN:lle

to 20.12.2018 16:13

Heikki Porkka

Arvopohjista ja pedofiliasta

to 17.01.2019 10:50

Olli Pusa

Vastuunpakoilun SM-kisat?

la 12.01.2019 22:51

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Kuinka paljon puolue vastaa kannattajakuntaansa ?

la 22.12.2018 19:13

Reijo Tossavainen

Persujytky on viisauden alku - mutta vain vaalien alla

ma 14.01.2019 16:09

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01.2019 23:10

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40