Blogi: Timo Vihavainen, pe 30.11.2018 00:03

Pankin ja kilpailun merkityksestä

Pankit, penkit ja kilpailu

 

Tuossa jokunen aika sitten huomasin lehtijutun, jossa muuan englantia puhuva henkilö oli kokenut ahaa-elämyksen: eihän se suomi olekaan kielenä niin erikoista ja kummallista. Monet sanat on lainattu englannista, kuten vaikkapa pankki (alun perin siis tietenkin bank).

No, näinhän ei tietenkään ole. Englanti koostuu erillisistä sanaröykkiöistä, jotka muodostavat yhdessä läjän, jota voidaan kutsua vaikkapa konglomeraatiksi, erillisten ainesten yhdistelmäksi. Kun kaikki valloittajat ja maahanmuuttajat ovat kulloinkin jättäneet oman kerroksensa, siitä puuttuu niiden väliltä sellainen orgaaninen yhteys, joka voidaan todeta vaikkapa saksassa, ainakin Herderin mukaan.

Jos englantiin tehdään uusia sanoja, ne yleensä johdetaan suoraan latinasta tai kreikasta tai molemmista ja jopa niiden taivutus -sikäli kuin sellaista on- tulee lähtökielen mukaiseksi.

Mitä tulee sanaan pankki, on se suomeen tietenkin tullut ruotsin kautta italiasta, jossa nykyaikainen pankkitoiminta alkoi.

Pankki tulee myymäläpöytää tarkoittavasta sanasta banco. Kreikassahan tällainen pöytä ja myös pankki on trapesa (Τράπεζα), mikä tarkoittaa myös ortodoksisen luostarin ruokalaa sekä suomessa että venäjässä.

Pöytähän taas on latinaksi mensa ja jostakin syystä tämä sana on jäänyt lähinnä ruokailukäyttöön. Muistamme Runebergin sanat vänrikki Stoolin elinehdoista: leveesti elin mensallain/ Stool, hän söi armoleipää vain…

Saksassa mensa yleensä tarkoittaa yliopiston ruokalaa, jota siis en tiedä missään päin nimitettävän pankiksi. Mensura taas viittaa niihin vähämielisiin kaksintaisteluihin, joissa ylioppilaat silpovat toistensa poskia.

Venäjäksi ruokala kyllä on pöytälä eli stolovaja, pöytää merkitsevästä sanasta stol ja kehotan jokaista tutustumaan sellaiseen, mikäli vaikkapa Moskovassa tai Pietarissa nälkä yllättää ja tarpeena olisi vain syöminen eikä ajanviete. Hyvää ja halpaa on ollut.

Mutta stol tarkoittaa myös juhlapöytää. Erään kaskun tai vitsin mukaan joku pultsari kerran astui kauppaan ja pyysi pullon de-naturoitua eli luonnottomaksi tehtyä spriitä. Pullossa oli etiketti vinossa, kuten neuvostoaikaan usein tapahtui ja asiakas huomautti siitä.

No mitä ihmeen väliä sillä nyt on, kysyi asiallinen neuvostomyyjä.

Minulle on tarkoitus järjestää juhlat, vastasi asiakas, u menja stol budet

Muuten, ainakin italiassa mensa on kenttäravintola, joka taas meillä on kanttiini ja espanjassa taas mesa tarkoittaa sekä pöytää että pöytävuorta. Heillä on myös omat cantinansa.

Joka tapauksessa bank, joka siis eri muodoissaan tarkoittaa romaanisissa kielissä pöytää, penkkiä ja matalikkoa, on samaa sukua kuin suomen penkki. Kyseessä on siis kunnon ruokapöytää kapeampi tiski ja sana on ilmeistä indoeurooppalaista lainaa.

Onhan meillä pöydän lisäksi myös oma sana lauta, jota käytetään ns. leivättömästä pöydästä. Sellaisen ääressähän istuvat lautamiehet.

Ehkäpä se olisikin aito kansallinen vastine pankille: Suomen lauta, Osuuslautojen keskuslauta…

Joskushan pankit ovat aina tehneet myös konkurssin. Italiaksi sellainen on bancarotta, joka on siirtynyt myös muihin kieliin, ei kuitenkaan meille. Kyseessä on termi, joka viittaa siihen, että asiansa tyrineen pankiiirin tiski särjettiin, joten hän ei enää päässyt enää muita huijaamaan, vaan joutui jättämään tämän toimen kollegoilleen.

 Miten sanoikaan Aristoteles: Mercator sine peccamine vix esse potest. Tuokaa minulle rehellinen kauppias, niin näytän teille väärän suoran. Tämä kai oli ainakin tarkoitus, vaikka epäilys kauppiaan rehellisyydestä ei ole tuossa sanonnassa ihan kategorinen.

Mutta miksi kummassa meillä puhutaan konkurssista, kun muualla yleensä mennään pankrottiin? Kyseessähän on yhdistelmä sanoista con -yhdessä, kovasti ja cursus eli juoksu.

Sellainen yhdessäjuoksuhan yleensä tarkoittaa vain kilpailua ja niin onkin asia ymmärretty moniaalla taholla. Mutta mitä onkaan tämä aidosti suomalainen kilpailu?

Englanniksi lähinnä sitä vastaava sana on competition, jossa näemme heti vahvistavan con-etuliitteen ohella anomusta ja tavoittelua merkitsevän sanan petitio.

Vackert så. Venäjässä kilpailua markkeerataan sanalla sorevnovanije, jossa yhdistyvät yhdessä tekemistä tarkoittava so ja mustasukkaisuuteen tai riehumiseen viittaava sana revnovanije. Neistovyi revnitel tarkoittaa raivoisaa kiivailijaa. Kilpailijat siis ovat aika epäilyttävää väkeä, sanoisin ja heidän välinsä ovat jotenkin tulehtuneet.

Näin asia ainakin on, mikäli sanaa verrataan suomen kilpailemiseen. Sanan kilpa merkitystä ei taideta oikein  tietää, mutta kyllähän se näyttää viittaavan samaan kuin kisa.

Joskus muinaisina aikoina, niin uskon, kisailu oli harmitonta nuorison leikkiä jossakin keinumäellä, josta ei aikaies tai siis sellaiseksi aikova saanut suuttua. Samanlainen ideahan on tai oli vaikkapa ns. esileikissä, jossa olisi mieletöntä ajatella tavoitteena olevan toisen voittaminen. Tai enhän minä näistä nykyisistä tiedä.

Kilpailu lienee tässä meidän vielä äsken agraarisessa maassamme ainakin sanan nykyaikaisessa mielessä varsin nuori keksintö. Niinpä sen nykyinen merkityskin on uusi.

Mieleen joka tapauksessa tulee, että jos meillä kilpailun sijasta alettaisiin yleisestikin puhua kisailusta, tulisi usein niin kireästä tunnelmasta liike-elämän piirissä entistä lupsakampaa ja siis paremmin suomalaista tai ainakin savolaista traditiota vastaavaa.

Vaikka eihän maailmaa pelkillä sanoilla hallita ja olisi tietenkin mieletöntä yrittää väkisin muuttaa sanoja, saati niiden sisältöjä.

Muuan sana joka tapauksessa kiinnittää tässä yhteydessä mieltäni, kuten ennen sanottiin. Se on kilvoittelu. Venäjäksi se on podvižnitšestvo, jonka kantasana viittaa urotyön tekemiseen ja alun perin liikkeeseen dviženije. Siinähän kai myös aktiivisesti pyritään eteenpäin tiellä, eikä vain jäädä pelkästään odottamaan ihmettä propter Christum.

Kilvoittelussa ymmärtääkseni on ihminen aina vastakkain pirun ja hänen viettelystensä kanssa eikä toisten ihmisten kanssa.

Mieleen tuleekin, että seurakunnilla voisi ihan hyvin olla palkattuna kilvoitteluasiamies, joka tukisi syntisiä heidänn pyrkimyksissään ja ankarasti nuhtelisi retkahduksista ja sen sijaan, että julistaa vain armoa ja siunausta kaikkien lurjusmaisuuksien johdosta.

Mutta nythän taitaakin olla niin, ettei noita entisaikojen kirkkaan kruunun tavoittelijoita enää ole, eikä kirkon kielestä pidäkään olla. Niinpä kirkkokin keskittyy vain kilpailemaan ja kisaamaan yleisön suosiosta. Mitä suurempaa irstautta ja pehmeyttä suvaitaan ja kehutaan, sitä parempi!

No, tässä on nyt jo menty pois pöydän ja pankin tarjoamasta problematiikasta. Tarinan logiikka saattaa tuntua hieman kiharaiselta, mutta elämä on, kuten sanotaan.

 

Timo Vihavainen pe 30.11. 00:03

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03. 23:33

Törkeä tapaus

su 17.03. 10:07

Suomenmielisyys

pe 15.03. 20:45

Kauheat puhdistukset

to 14.03. 23:15

Nyt saa jo lukea

ke 13.03. 17:42

Seremonioilla ja ilman

ti 12.03. 15:47

Ohranan arkistoista

ma 11.03. 16:14

Työn kirous

la 09.03. 16:03

Menneisyyden varjo

pe 08.03. 00:58

Terveen järjen sankari

ke 06.03. 23:59

blogit

Vieraskynä

Amerikasta mallia vihapuhekampanjaan

la 16.03.2019 12:34

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Vakiintuneet maahanmuuttoasenteet

ma 18.03.2019 23:31

Jukka Hankamäki

Rock and rollin voodoomies kertoo, miksi "apulaissheriffiä ei pompoteta"

ma 18.03.2019 23:35

Petteri Hiienkoski

Terrorismista länsimaisen demokratian tuhoamiseen

ma 18.03.2019 01:44

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Työvoiman tarveharkinnan poiston tuhoisat seuraukset

la 16.03.2019 16:17

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lapset marssilla - kuten suomettumisen aikana

pe 15.03.2019 20:46

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Otsikko

su 10.03.2019 10:50

Heikki Porkka

Perussuomalaisia johdetaan Brysselistä?

to 14.03.2019 13:48

Tapio Puolimatka

Kirjablogi: Vaarallinen vihreä valhe

su 17.03.2019 10:11

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03.2019 23:33

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20