Blogi: Timo Vihavainen, ti 27.11.2018 22:53

Tarpeettoman tasavallan roolit

Tarpeettoman tasavallan kohtalo

 

Kun Karjalais-Suomalainen Sosialistinen Neuvostotasavalta (KSSNT) vuonna 1956 likvidoitiin alentamalla se Venäjän Federatiivisen Sosialistisen Neuvostotasavallan yhteydessä olevaksi Karjalan Autonomiseksi Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi (KASNT), kirjoitettiin suomalaisessa lehdistössä ”tarpeettoman tasavallan” tulleen lopetetuksi.

Kuten tunnettua, tämä tasavalta perustettiin heti talvisodan jälkeen ja sitä on myös pidettävä tuon sodan yhtenä merkittävänä aikaansaannoksena.

Se oli korvike sille Suur-Suomelle, joka oli jo Stalinin siunauksella kartalle piirretty, mutta jonka rajat oli jätettävä maastoon merkitsemättä erityisesti lahjan saajien eli suomalaisten penseyden takia.

Tasavallan perustamisen merkityksestä ja ilmeisistä syistä on kirjoitettu jo kylliksi, joten niitä tuskin tässä kannattaa paljoa kerrata.

Muistettakoon joka tapauksessa, että yhtenä tasavallan perustamisen seurauksena –ja siis myös talvisodan seuruksena- oli suomen kielen ylösnousemus.

Se otettiin uudelleen käyttöön aivan äkkiä ja varoittamatta keväällä 1940 ja sen vuosina 1938-1940 korvannut, kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettu karjalan kieli siirtyi yhtä äkillisesti ajasta ikuisuuteen, siis ehkä kielten taivaaseen. Tämä lienee tällä alalla ainutlaatuista.

Ilman uuden tasavallan perustamista ja myös siis talvisotaa, ei vuosien 1937-1938 verilöylyssä hävitetty Venäjän suomalaisuus hyvin todennäköisesti olisi koskaan ylösnoussut. Inkerissähän sen status ei koskaan takaisin palannutkaan.

Uuden tasavallan kulttuurinen merkitys oli suuri. Nyt Neuvostoliitossa oli jälleen myös suomalainen kansallisuus, jonka myönnettiin olevan läheistä sukua karjalaisille. Tähänhän kyllä oli viitattu jo 2.12.1939 allekirjoitetussa Suomen (Kuusisen Suomen) ja Neuvostoliiton välisessä valtiosopimuksessa, jossa tuo Suur-Suomi perustettiin.

Kun suomalaiset yrittivät kainosti viitata tähän sopimukseen vielä vuoden 1944 välirauhan solmimisen yhteydessä, heidät torjuttiin tylysti. Myöskään Mannerheimin julistama Suur-Suomi ei koskaan saavuttanut suosiota rajamme itäpuolella, minkä voi arvioida liittyneen divisiooniemme harvalukuisuuteen.

Mutta kaiken kaikkiaan oli ilmeisesti meidän onnemme, että Neuvostoliitossa valtiollinen päätöksenteko oli tiukasti yhden diktaattorin käsissä. Normaalissa demokraattisessa parlamentissa ei olisi voinut kuvitellakaan sodan keskeyttämistä ennen vihollisen kukistamista ja niinhän 13.3.1940 juuri tehtiin. Siitäkin huolimatta, että sota oli vaatinut Neuvostoliitolta aivan ennenkuulumattomat veriuhrit.

Kun Molotov puheessaan sodan jälkeen viittasi siihen, että paljon verta oli vuodatettu ilman Neuvostoliiton syytä ja että siksi oli ratkaistava turvallisuuskysymys Suomen osalta suuremmassa laajuudessa kuin syksy neuvotteluissa oli ajateltu, hänellä oli painavia syitä tähän lausuntoon, joka asiallisesti tietenkin on ns. bullshittiä.

Eihän Neuvostoliitolla varmastikaan ollut tarkoitus ryhtyä sellaiseen sotaan, jossa se menettää miehiä kuusinumeroisen määrän. Lahjoitustahan se oli tullut antamaan.

Mutta kun nyt kävi kuten kävi, voitiin ainakin, perustamalla uusi suomalainen valtio (sellaisia ne liitontasavallat olivat, periaatteessa) välttää imperialismi eli Suomelta otettujen alueiden liittäminen Venäjään. Sen sijaan ne liitettiin KSSNT:hen, edistykselliseen suomalaiseen valtioon, lukuun ottamatta pientä aluetta kannaksella.

Jatkosodan aikana Mannerheim tunnetusti halusi antaa Suomen kansalle suuren kansallisen päämäärän, joka muuten sattui mukavasti sopimaan yhteen saksalaisten kanssa koordinoidun hyökkäyksen strategisten päämäärien kanssa.

Kyseessä oli taas tämä Suur-Suomi, joka vuonna 1939 oli jäänyt ratifioimatta ja jonka toteutuminen liittämällä Suomi KSSNT:hen oli käynyt Neuvostoliitolle mahdottomaksi Hitlerin pannessa kapulan rattaisiin marraskuussa 1940. Tässä viitataan siis Molotovin Berliinin-vierailuun.

Poika Tuominen on arvioinut, että yksi Stalinin suuria virheitä Terijoen hallituksen kanssa oli juuri Suur-Suomen muodostaminen. Eihän Suomen kansa ollut sellaisesta kiinnostunut. Se oli nuorisovouhakkeiden aivokummituksia. Sellaisen lupaaminen nosti kansan syvissä riveissä heti niskakarvat pystyyn.

Myös Mannerheim sai kovat haukut miekantuppipäiväkäskystään, ainakin sikäli kuin asiasta uskallettiin mitään sanoa, mutta kyllähän siitä sanottiinkin, muun muassa Tannerin suulla.

Joka tapauksessa myös jatkosota sitten hävittiin, mutta myös tässä tapauksessa Stalin pidättäytyi Suomen valloittamisesta ja uusista suurista anneksioista.

Kyllähän niihin olisi kyetty ja mielipidetarkkailu kertoi, ettei neuvostokansa taaskaan ymmärtänyt, mitä mieltä oli jäädä vanhoille rajoille  sodan vaatiman valtavan holokaustin jälkeen. Ei demokraattinen maa olisi varmaan jäänytkään.

Tietenkin se ”onni”, mikä meille koitui siitä, että diktaattori hallitsi naapurissa, on verrattavissa siihen, mikä rooli oli lääkärillä eräässä metsästysseurueessa.

Sattui nimittäin niin, että lääkäri toheloi ja laukaisi haulipanoksen metsästystoverinsa persuksiin. Nyppiessään pois hauleja hän loihe lausumaan: ”Oli se sentään onni, että sinulla oli metsästysretkellä lääkäri mukana!”

Mitä tulee KSSNT:n rooliin sodan aikana, se oli kovin valju jo siitä syystä, että alue oli suomalaisten valloittama ja sen johto oli evakossa.

Joka tapauksessa sen taholta ei viitsitty esittää Sardinia-Piemonten roolia ja siis koettaa esiintyä Suomen todellisena hallituksena, vaikka ns. Vapausradio jo pelkällä nimellään osoitti, ettei huumorinlahjaa ollut menetetty vaikeassakaan tilanteessa. Ei kyse siitä ollut, että jotain rajaa olisi totuuden kanssa pidetty.

Oliko Neuvostoliiton tarkoituksena sitten vielä jatkosodassa liittää Suomi itseensä ja nimenomaan tuohon KSSNT:hen, joka jo oli valmiina odottamassa?

Ei se oikein siltä näytä. Suomalaisten täysin odottamaton ja suorastaan sensaatiomainen sotilaallinen suoritus, jonka mahdollisti yhteiskunnan koossa pysyminen, osoittivat, että nationalismi oli siinä maassa ylivoimainen aate sosialismiin verraten.

Tähänhän Stalin sangen suoraan ja arvostaen viittasi keskustelussaan suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan kanssa sodan jälkeen.

Myöhemmin Molotov haastattelussa viittasi asiallisesti samaan seikkaan, kun ihmeteltiin, miksi Suomea ei miehitetty. Miksipä ottaa moista ristiä kantaakseen?

Suomalainen nationalismi ei talttunut Stalinin viljalähetyksillä tai sotakorvausten aikalisän antamisella eikä se hävinnyt viidessä, kymmenessä ja tuskin edes viidessäkymmenessä vuodessa. Mielestäni sillä on ollut kansamme historiassa myönteinen roolinsa myös sotien aikana.

KSSNT, jolla oli Stalinin kannalta selkeä tilauksensa vuonna 1940 ja mahdollista käyttöä vielä senkin jälkeen, taisi menettää tosiasiallisen arvostuksensa Kremlissä jo heti jatkosodan jälkeen, ellei jo sitä ennen.

Silloin nimittäin koko Karjalan kannas liitettiin Venäjään, Leningradin alueeseen, Viipuri mukaan lukien. Samalla päätettiin venäläistää paikkakuntien nimet uuden kansallisen yhteyden merkiksi ja ne vahvistettiin vuonna 1948.

KSSNT, jossa ei koskaan ollut montakaan tuhatta suomalaista, jäi elämään kituvaa elämää, vaikka saikin vielä vähän ennen tuhoaan oman paviljongin Kansantalouden saavutusten näyttelyyn Moskovassa.

Tasavalta ei ollut koskaan edes täyttänyt liitontasavallalle asetettuja kriteerejä muulta osin, kuin että se sijaitsi rajalla.

Se oli täydellinen khimaira, joka perustui mahtikäskyllä ja vastoin tiedemiesten näkemyksiä perustetulle karjalais-suomalaisuudelle. Käytännössä nimikkokansallisuuden rooli jäi parillekymmenelle tuhannelle suomalaiselle, jotka saapuivat ennen muuta Inkeristä. Karjalaisuuden kannalta se oli tuhoisaa.

Asiasta on vanha neuvostokasku, jonka mukaan tasavalta piti lakkauttaa, kun huomattiin, että siellä oli vain kaksi suomalaista (dva finna) nimittäin fininspektor (finanssitarkastaja) ja muuan herra nimeltä Finkelstein. Sitten ilmeni, että kyseessä onkin sama henkilö…

Kyllä siellä Karjalassa toki suomea viljeltiin vielä Hruštšovin nationalismin vastaiseen kampanjaan saakka kouluissakin ja viljelläänhän sitä vieläkin.

Tämä kaikki on talvisodan ansiota, mikä meiltä usein unohtuu.

 

Timo Vihavainen ti 27.11. 22:53

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01. 23:10

Memento

ti 15.01. 23:23

Taantuminen totalitarismiin

su 13.01. 10:28

Kunnian kuuleminen

la 12.01. 00:01

Strateginen isku

to 10.01. 23:42

Ranskan jälkivaikutusta

ke 09.01. 23:15

Fingerporilainen aikakausi

ti 08.01. 22:27

Eselin

ma 07.01. 22:32

Pois nälkärajalta

su 06.01. 22:33

Ohranointia

la 05.01. 22:59

blogit

Vieraskynä

Vihapuhe on ihmisoikeus

ke 09.01.2019 17:44

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa -luentosarja alkaa

la 12.01.2019 00:06

Professorin Ajatuksia

Oulun tapauksen poikimaa huumoria

ke 16.01.2019 23:09

Jukka Hankamäki

Edessä maahanmuuttovaalit, ja miksi?

ti 15.01.2019 23:26

Petteri Hiienkoski

Pääministerin falskit selitykset

ma 14.01.2019 00:14

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Perussuomalaiset ovat ratkaisu

ma 14.01.2019 17:38

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Suomesta tulossa Espanjaa afrikkalaisempi

ma 14.01.2019 23:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lopetetaan hyssyttely ja turvataan Suomen lapset!

ke 16.01.2019 23:12

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Elina Grundström on maineriski JSN:lle

to 20.12.2018 16:13

Heikki Porkka

Arvopohjista ja pedofiliasta

to 17.01.2019 10:50

Olli Pusa

Vastuunpakoilun SM-kisat?

la 12.01.2019 22:51

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Kuinka paljon puolue vastaa kannattajakuntaansa ?

la 22.12.2018 19:13

Reijo Tossavainen

Persujytky on viisauden alku - mutta vain vaalien alla

ma 14.01.2019 16:09

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01.2019 23:10

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40