Blogi: Timo Vihavainen, pe 23.11.2018 22:17

Pörssit ja kukkarot

Pörssiasiaa

 

Kun yöllä ei nukuta, ei pitäisi ajatella mitään. Se on kuitenkin vaikeaa ja ellei osaa laskea lampaita, joutuu helposti miettimään kaikkea joutavaa. Kuten nyt minäkin noita pörssiasioita.  

Ne taas toi mieleeni lutukka, joka latinaksi on capsella bursa pastoris.

Muistan jonkun joskus pitäneen huvittavana sitä, että kukan nimi on pastorin kukkaro. Sitähän se toki tarkoittaakin, mutta se on syytä ymmärtää sanan alkuperäismerkityksessä eli paimenen kukkarona tai pussina.

Paimenhan on latinaksi pastor, ranskaksi pasteur ja niin edelleen. Venäjäksikin se on pastuh, mutta ruotsiksi herde, kuten sanassa kyrkoherde, kirkkoherra.

Samainen Herde-sana taas saksaksi viittaakin itse paimennettaviin eli laumaan. Miten kuuluvatkaan Schubertin iki-ihanan liedin sanat: Ich folge der weidenden Herde / mein Hündchen bewahret mir sie…

Paimen taas saksaksi on kaiketi Herder, vaikka sitä ei taideta juuri käyttääkään. Lammaslauman paimen ainakin on Schäfer ja mahtanee olla anglien ja saksien perintöä, että englannissa on samaa tarkoittava sana shepherd. Sehän on ilmeinen deformoitunut germaaninen sana.

Mutta tuon Herde-sanan täytynee olla samaa kantaa kuin muinaisgermaaninen Hird eli päällikön asemiesten joukko. Siitä taas nähdään tulevan niin ruotsin här ja sitä myöten kai myös härad. Saksan Heerhän on ilmetysti sama sana hieman eri muodossa. Ja entäs verbi verheeren, hävittää? Kun sotajoukko eli Heer (tapfer tai ei) jossakin kulkee, niin kyllähän tuloksena lähes aina on jonkinasteinen Verheerung, vaikka isänmaallinen historiankirjoitus ei aina asiaa erikseen mainitse.

No pastorien, niin hengellisten kuin maallisten, tehtävänä on kaitsea laumaansa ja he, kuten kaikki ihmiset, tarvitsevat sitä varten hartsua tai provianttia, joka voidaan kätevästi sijoittaa pussiin eli kukkaroon, bursa.

Nythän bursa on sama sana kuin ranskan bourse, joka tarkoittaa sekä pörssiä että stipendiä. Ruotsiksi ja saksaksi se on börs ja suomeksi siis tietenkin pörssi. Italiaksi eli rahvaanlatinaksi sana on säilyttänyt alkuperäismuodon: bursa.

Huomattakoon, että suomessakin vanhat ihmiset vielä saattavat tai ainakin vielä hiljattain saattoivat nimittää kukkaroaan pörssiksi.

Mutta venäjäksi sana on hieman virtaviivaistunut ja esiintyy muodossa birža. Birževyje vedomosti oli aikoinaan hyvä liberaali lehti, jota Lenin suuresti vihasi ja haukkui birževkaksi. Tämähän on vain merkki siitä, että jotakin se teki oikein.

Työnvälitystoimisto oli venäjäksi birža truda ja neuvostoaikana siellä oli aina tapana ylvästellä sillä, että maan viimeinen birža truda eli työpörssi suljettiin jo vuonna 1930…

Yhtä kaikki, suomeen tuo birža tuli muodossa pirssi. Niinpä sen, joka halusi issikan eli vossikan (izvoztšik) kyytiin, oli syytä mennä vossikkapirssiin.

Samoin halot ja tukit koottiin metsästä pirssipaikalle, josta sitten matka jatkui. Ehkäpä joskus siellä tehtiin kauppaakin? Ainakin Pietarissa, Nevan rantojen halkopirsseissä oli sitä tavaraa myytävänä. Usein se oli tuotu Suomesta esimerkiksi Saimaan kanavaa myöten.

No, kun issikka vaihtui hyrysysyyn eli puhkuriin (automobiili), pääsi sellaisen kyytiin myös pirssipaikalta. Silloin kiivettiin pirssiautoon. Kuormurit olivat erikseen.

Niinkin sitten kävi, että sanasta pirssi tuli ainakin osittain henkilöauton synonyymi ja vielä puoli vuosisataa sitten pirssiauto ja henkilöauto olivat usein sama asia.

Nythän sekin on muuttunut, kuten niin monet asiat ja merkitykset tässä matoisessa maailmassa.

Vain vanha latinan kieli säilyy ja mielestäni sitä olisi syytä käyttää joka päivä, jotta asioiden vanhat merkitykset säilyisivät tuoreina mielessä.

Niin, että miksi niiden pitäisi? No jaa. Vaikkapa siksi, ettei kuvitella Jumalan äidinkielen olleen ja olevan englanti. Latinalla on tähän asemaan paljon paremmat edellytykset, kuten jo tarina septuaginta-käännöksestä osoittaa.

Ja mitä on sanottava englannin sanasta stock exchange? Ehkä se ainakin osoittaa sen, että nuo sumuisten saarten asukkaat ovat jotenkin jääneet syrjään siitä syvästä eurooppalaisuudesta, joka ilmenee myös pörssiin liittyvässä terminologiassa.

 

Timo Vihavainen pe 23.11. 22:17

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Setämiesten maailma

su 24.03. 22:16

Sota joka yllätti

la 23.03. 11:55

Sankarien maine kestää kaiken

pe 22.03. 10:27

Onnellisuudessa ykkössija

to 21.03. 10:23

Helsinki on muutoksen kärjessä

ke 20.03. 11:27

Käppäukolle kyytiä

ma 18.03. 23:33

Törkeä tapaus

su 17.03. 10:07

Suomenmielisyys

pe 15.03. 20:45

Kauheat puhdistukset

to 14.03. 23:15

Nyt saa jo lukea

ke 13.03. 17:42

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Ylen päätoimittajan luottamus tulisi mitata

su 24.03.2019 22:15

Jukka Hankamäki

GCM + pakolaiskiintiön nosto + EU:n ulkoiset turvapaikkakeskukset = Ilmasilta

su 24.03.2019 22:22

Petteri Hiienkoski

The Telegraphin uutiset liikaa Facebookille: yhteisöpalvelu bannasi tiedonvälittäjän vaalien alla

ke 20.03.2019 19:18

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Tapauskertomus: Muslimimaasta tullut valehteli ja sai turvapaikan

pe 22.03.2019 23:24

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Roni Back on poliittinen henkilö?

su 24.03.2019 22:19

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Pekka Haavisto ja Paroni von Munchausen

la 23.03.2019 08:13

Heikki Porkka

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03.2019 11:04

Tapio Puolimatka

"Homofobinen" professori haluttiin erottaa Oxfordin yliopistosta

pe 22.03.2019 21:47

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Setämiesten maailma

su 24.03.2019 22:16

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20