Blogi: Timo Vihavainen, pe 23.11.2018 22:17

Pörssit ja kukkarot

Pörssiasiaa

 

Kun yöllä ei nukuta, ei pitäisi ajatella mitään. Se on kuitenkin vaikeaa ja ellei osaa laskea lampaita, joutuu helposti miettimään kaikkea joutavaa. Kuten nyt minäkin noita pörssiasioita.  

Ne taas toi mieleeni lutukka, joka latinaksi on capsella bursa pastoris.

Muistan jonkun joskus pitäneen huvittavana sitä, että kukan nimi on pastorin kukkaro. Sitähän se toki tarkoittaakin, mutta se on syytä ymmärtää sanan alkuperäismerkityksessä eli paimenen kukkarona tai pussina.

Paimenhan on latinaksi pastor, ranskaksi pasteur ja niin edelleen. Venäjäksikin se on pastuh, mutta ruotsiksi herde, kuten sanassa kyrkoherde, kirkkoherra.

Samainen Herde-sana taas saksaksi viittaakin itse paimennettaviin eli laumaan. Miten kuuluvatkaan Schubertin iki-ihanan liedin sanat: Ich folge der weidenden Herde / mein Hündchen bewahret mir sie…

Paimen taas saksaksi on kaiketi Herder, vaikka sitä ei taideta juuri käyttääkään. Lammaslauman paimen ainakin on Schäfer ja mahtanee olla anglien ja saksien perintöä, että englannissa on samaa tarkoittava sana shepherd. Sehän on ilmeinen deformoitunut germaaninen sana.

Mutta tuon Herde-sanan täytynee olla samaa kantaa kuin muinaisgermaaninen Hird eli päällikön asemiesten joukko. Siitä taas nähdään tulevan niin ruotsin här ja sitä myöten kai myös härad. Saksan Heerhän on ilmetysti sama sana hieman eri muodossa. Ja entäs verbi verheeren, hävittää? Kun sotajoukko eli Heer (tapfer tai ei) jossakin kulkee, niin kyllähän tuloksena lähes aina on jonkinasteinen Verheerung, vaikka isänmaallinen historiankirjoitus ei aina asiaa erikseen mainitse.

No pastorien, niin hengellisten kuin maallisten, tehtävänä on kaitsea laumaansa ja he, kuten kaikki ihmiset, tarvitsevat sitä varten hartsua tai provianttia, joka voidaan kätevästi sijoittaa pussiin eli kukkaroon, bursa.

Nythän bursa on sama sana kuin ranskan bourse, joka tarkoittaa sekä pörssiä että stipendiä. Ruotsiksi ja saksaksi se on börs ja suomeksi siis tietenkin pörssi. Italiaksi eli rahvaanlatinaksi sana on säilyttänyt alkuperäismuodon: bursa.

Huomattakoon, että suomessakin vanhat ihmiset vielä saattavat tai ainakin vielä hiljattain saattoivat nimittää kukkaroaan pörssiksi.

Mutta venäjäksi sana on hieman virtaviivaistunut ja esiintyy muodossa birža. Birževyje vedomosti oli aikoinaan hyvä liberaali lehti, jota Lenin suuresti vihasi ja haukkui birževkaksi. Tämähän on vain merkki siitä, että jotakin se teki oikein.

Työnvälitystoimisto oli venäjäksi birža truda ja neuvostoaikana siellä oli aina tapana ylvästellä sillä, että maan viimeinen birža truda eli työpörssi suljettiin jo vuonna 1930…

Yhtä kaikki, suomeen tuo birža tuli muodossa pirssi. Niinpä sen, joka halusi issikan eli vossikan (izvoztšik) kyytiin, oli syytä mennä vossikkapirssiin.

Samoin halot ja tukit koottiin metsästä pirssipaikalle, josta sitten matka jatkui. Ehkäpä joskus siellä tehtiin kauppaakin? Ainakin Pietarissa, Nevan rantojen halkopirsseissä oli sitä tavaraa myytävänä. Usein se oli tuotu Suomesta esimerkiksi Saimaan kanavaa myöten.

No, kun issikka vaihtui hyrysysyyn eli puhkuriin (automobiili), pääsi sellaisen kyytiin myös pirssipaikalta. Silloin kiivettiin pirssiautoon. Kuormurit olivat erikseen.

Niinkin sitten kävi, että sanasta pirssi tuli ainakin osittain henkilöauton synonyymi ja vielä puoli vuosisataa sitten pirssiauto ja henkilöauto olivat usein sama asia.

Nythän sekin on muuttunut, kuten niin monet asiat ja merkitykset tässä matoisessa maailmassa.

Vain vanha latinan kieli säilyy ja mielestäni sitä olisi syytä käyttää joka päivä, jotta asioiden vanhat merkitykset säilyisivät tuoreina mielessä.

Niin, että miksi niiden pitäisi? No jaa. Vaikkapa siksi, ettei kuvitella Jumalan äidinkielen olleen ja olevan englanti. Latinalla on tähän asemaan paljon paremmat edellytykset, kuten jo tarina septuaginta-käännöksestä osoittaa.

Ja mitä on sanottava englannin sanasta stock exchange? Ehkä se ainakin osoittaa sen, että nuo sumuisten saarten asukkaat ovat jotenkin jääneet syrjään siitä syvästä eurooppalaisuudesta, joka ilmenee myös pörssiin liittyvässä terminologiassa.

 

Timo Vihavainen pe 23.11. 22:17

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01. 23:10

Memento

ti 15.01. 23:23

Taantuminen totalitarismiin

su 13.01. 10:28

Kunnian kuuleminen

la 12.01. 00:01

Strateginen isku

to 10.01. 23:42

Ranskan jälkivaikutusta

ke 09.01. 23:15

Fingerporilainen aikakausi

ti 08.01. 22:27

Eselin

ma 07.01. 22:32

Pois nälkärajalta

su 06.01. 22:33

Ohranointia

la 05.01. 22:59

blogit

Vieraskynä

Vihapuhe on ihmisoikeus

ke 09.01.2019 17:44

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa -luentosarja alkaa

la 12.01.2019 00:06

Professorin Ajatuksia

Oulun tapauksen poikimaa huumoria

ke 16.01.2019 23:09

Jukka Hankamäki

Edessä maahanmuuttovaalit, ja miksi?

ti 15.01.2019 23:26

Petteri Hiienkoski

Pääministerin falskit selitykset

ma 14.01.2019 00:14

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Perussuomalaiset ovat ratkaisu

ma 14.01.2019 17:38

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Suomesta tulossa Espanjaa afrikkalaisempi

ma 14.01.2019 23:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lopetetaan hyssyttely ja turvataan Suomen lapset!

ke 16.01.2019 23:12

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Elina Grundström on maineriski JSN:lle

to 20.12.2018 16:13

Heikki Porkka

Me tiesimme, mutta emme estäneet

ke 16.01.2019 14:28

Olli Pusa

Vastuunpakoilun SM-kisat?

la 12.01.2019 22:51

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Kuinka paljon puolue vastaa kannattajakuntaansa ?

la 22.12.2018 19:13

Reijo Tossavainen

Persujytky on viisauden alku - mutta vain vaalien alla

ma 14.01.2019 16:09

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01.2019 23:10

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40