Blogi: Timo Vihavainen, to 22.11.2018 22:43

Kova laki

Kova laki ja sen pehmennys

 

Seppo Konttinen, Kari Vitie, Kuolemaantuomittu. Vakoilija von Hellensin kohtalo. Otava 2018, 233 s.

 

Viime vuosina on yhä enemmän ilmestynyt kirjoja vakoilusta, aihepiiristä, josta ennen tiedettiin vähän.

Syykin on ilmeinen. Yhä useammat arkistot ovat raottaneet oviaan myös niille, jotka ovat halunneet tutkia toisen maan alueella suoritettua vakoilua, tiedustelua, salaisia asiamiehiä ja luottamuksellisia kontakteja.

Onko näiden asioiden välillä eroa, on usein tulkintakysymys.

Tapana on ollut ja on, että jokainen taho suojelee vakoilijoitaan. Jopa Ison Britannian arkistoissa saattaa olla niihin liittyvissä asioissa 75 vuoden salassapitoaika ja jopa sadan vuoden karanteeni tunnetaan siinä maassa. Ehkä sekin liittyy vakoiluun.

Sitä paitsi asiakirjojen julkisuudella saattaa olla rajoituksia, jotka merkitään latinalaisella termillä caveat (varoitus). Sellainen voi olla vaikkapa for British/US eyes only! Joissakin tapauksissa salaisuusaste voi olla pelkkää luottamuksellisuutta.

Salakähmäisyyden huippu lienee saavutettu entisessä Neuvostoliitossa, jossa salaisimmat paperit toimitettiin perille kuriiripostissa ja oli aina lukemisen jälkeen poltettava.

Jostakin syystä niitä kyllä yhä löytyy arkistoista ja jopa ulkomaalaisetkin ovat jonkin verran niitä päässeet lukemaan, vaikka asioista on kulunut vasta vaivaiset puoli vuosisataa tai hieman enemmän. Mutta ainakin osittainhan se johtui tuosta vuoden 1991 vallankumouksesta.

Yhtä kaikki. Salaisuus on ankara asia. Sodan aikana sellaisen paljastaminen on petos koko omaa kansaa ja valtiota vastaan, ainakin mikäli se merkittävästi auttaa vihollisen toimintaa sitä vastaan.

Kuolemantuomiohan se sellaisesta tulee ja harva taitaa siinä tilanteessa syyllistä paljon sääliäkään. Ne kun ovat miehet silloin henkensä kaupalla rintamalla. Heidän hyväkseenhän kaikki tehdään ja kaikki kärsitään.

Kuten sanotaan, lex dura, sed lex. Lakia on sovellettava, vaikka se olisi ankarakin. Muutenhan suistutaan mielivaltaan ja kukaties vielä anarkiaan.

Ongelmaksi kuitenkin jää se, ettei laki ole sama kuin oikeus tai kohtuus, ei siitäkään huolimatta, että vanhan Ruotsin lain tuomarinohjeissa muistutetaan, ettei se voi olla niiden vastakohtakaan.

Elon tiemme on täällä kuitenkin joskus mutkikasta, kuten runoilija on sanonut.

Max von Hellensin kohdalla tapahtui siten, että hän kertoi ilmeisen salassa pidettäviä tietoja vieraan vallan, eli Yhdysvaltojen asiamiehelle sodan aikana.

Nyt kuitenkin oli niin, ettei Suomi ollut sodassa Yhdysvaltojen kanssa, vaan päinvastoin koetti kaikin tavoin viljellä suhteitaan siihen suuntaan.  Toisaalta Yhdysvallat oli vihollisen liittolainen.

Koska varmuus Saksan voitosta alkoi huveta jo talvella 1941, oli sitäkin tärkeämpää pitää yllä sitä vanhaa goodwilliä, jota Suomi Amerikassa nautti sekä velanmaksun että talvisodan ansiosta. Tulevassa rauhankongressissa -kukapa olisi voinut kuvitella, ettei sellaista edes tule- tiedettiin Yhdysvalloilla olevan vahva asema, luultavasti kaikkein vahvin.

Vapaaherra Maximilian von Hellens kuului jo ensimmäisen maailmansodan veteraaneihin, joskin oli siellä taistellut hyvin nuorena, mutta sentään saanut yrjönristin, joka Mannerheimillekin oli hänen eniten arvostamansa kunniamerkki.

Kuten sotamarsalkka, myös von Hellens tunsi tiettyä antipatiaa Saksaa kohtaan jo ensimmäisen maailmansodan perinnön takia. Hänellä se ilmeisesti myös vaikutti toimintaan toisessa maailmansodassa.

Vanha ”ryssänupseeri” oli jo maailmansotien välisenä aikana joutunut Suomen armeijan tiedustelutehtäviin, kuten monet muutkin kollegansa. Ne hän ilmeisesti hoiti moitteettomasti.

Jatkosodassa von Hellens toimi majurin arvoisena upseerina ensin päämajassa ja sitten rintamalla. Rintamalla hän sai saksalaisilta ryhmitystietoja, joita välitti Yhdysvaltain tiedustelumiehelle.

Seurauksena oli kuolemantuomio, niin ystävällismielinen maa kuin USA olikin. Tuomiota ei kuitenkaan pantu täytäntöön, sillä presidentti Ryti tiesi, että sen vahvistaminen olisi haitannut suhteita suureen läntiseen demokratiaan. Asia sanottiin hänelle suoraan.

Konttisen ja Vitien kirja kertoo paitsi von Hellensin tarinan, myös paljon oheistietoa aikakauden vakoilumaailmasta ja vähän muustakin. Osin tausta on aika leveällä pensselillä maalattua ja joskus tulee kysyneeksi, onko kaikki taustoittaminen siinä laajuudessa ollut tarpeellista. Voi hyvin olla, että onkin.

Itse von Hellensistä ja hänen tapauksestaan ei kerrottavaa oikeastaan valtavasti kerrykään, mutta se on kyllä kiinnostavaa. Hellens nimittäin värvättiin heti sodan jälkeen liittoutuneiden valvontakomission logistiikkapäälliköksi verrattain laajoin valtuuksin. Kuolemansellin jälkeen muutos on varmasti tuntunut merkittävältä.

Päähenkilö ei kuitenkaan ollut elämänsä saldoon kovin tyytyväinen, mikä ilmenee hänen testamentistaan, jonka autenttisuutta lukijan on syytä pitää ilmeisenä, koska kirjoittajatkaan eivät sitä fiktioksi mainitse.

Viina ja huumeet, joita sodan jälkeen oli aika lailla liikkeellä, söivät miestä, joka oman arvionsa mukaan oli lähtenyt väärälle uralle, niin yrjönristin ritariksi kuin päätyikin.

Sotilaan ammatti paljastui kauheaksi, mutta siinä oli jatkettava. Mieleen tulee muuan Mannerheimin kirje ensimmäisen maailmansodan ajalta, jolloin hän tilitti samantyyppisiä tuntoja.

Minusta kirja on kiinnostava lisä aihepiirinsä käsittelyyn. Tietty määrä huolimattomuusvirheitä siitäkin löytyy. Esimerkiksi Ryssänupseerit-teoksen on kirjoittanut Mirko eikä Mika Harjula. Ja se räätälikatu Lontoossa on Savile Row.

 

Timo Vihavainen to 22.11. 22:43

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Imperiumin rajat

ke 26.06. 23:57

Suunnitelmat oli vahvistettu

ke 26.06. 00:07

Demokraattinen repressio

ma 24.06. 23:40

Saaristolaivaston vaiheista

ma 24.06. 00:18

Venäjällä osataan

to 20.06. 23:01

Maa, joka oli

ti 18.06. 23:48

Helppohintaisuuden kysymyksiä

la 15.06. 01:04

Edelläkävijämaa

su 09.06. 22:53

Heräämisiä

to 06.06. 23:11

Kyydistä ja kyydityksistä

ke 05.06. 23:40

blogit

Vieraskynä

Kirkko ja Pride - Miksi homoteologiset argumentit eivät vakuuta

to 27.06.2019 00:12

Juha Ahvio

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06.2019 23:03

Professorin Ajatuksia

Demarit pettivät tanskalaiset

ke 26.06.2019 23:51

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Tarkistuksia Titanicin törmäyskurssiin

ti 04.06.2019 23:07

Petteri Hiienkoski

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06.2019 15:54

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

PS:n eurovaalitulos historiansa paras

ma 27.05.2019 20:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Multikultin edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

ma 24.06.2019 14:28

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06.2019 23:43

Mika Niikko

Hallitusohjelma, Seta ja lapset

ke 26.06.2019 00:10

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

HBO Chernobyl sarja - Greenpeacen valheellista narratiivia

su 16.06.2019 10:20

Heikki Porkka

Facebook rakastaa minua

ke 26.06.2019 21:53

Tapio Puolimatka

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06.2019 00:49

Olli Pusa

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06.2019 10:11

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Voiko pahemmin epäonnistua kuin Soini?

ti 25.06.2019 19:04

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Kansanvaihdon kiihdyttäminen

pe 07.06.2019 23:27

Timo Vihavainen

Imperiumin rajat

ke 26.06.2019 23:57

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06.2019 00:19