Blogi: Timo Vihavainen, su 11.11.2018 01:10

Mitä maailma ajattelee?

Filosofit palaavat kierrokselta

 

Heinrich Heine, liki kaksisataa vuotta sitten kuvitteli, miten hän joutui kaksinpuheluun isä Reinin kanssa.

Mahtava joki oli kyllästynyt siihen preussilaisuuteen, joka oli nyttemmin pesiytynyt sen rannoille ja kaipasi taas vanhoja kunnon ranskalaisia.

Heinen oli kuitenkin pakko varoittaa turhista harhaluuloista. Eivät ranskalaiset enää olleet samoja kuin ennen:

 

Sie singen nicht mehr, sie springen nicht mehr,
Sie senken nachdenklich die Köpfe.

Sie philosophieren und sprechen jetzt
Von Kant, von Fichte und Hegel,
Sie rauchen Tabak, sie trinken Bier,
Und manche schieben auch Kegel.
 

Itse asiassa entisistä hilpeistä Voltairen oppilaista oli tullut ihan samanlaisia poroporvareita kuin preussilaisetkin. Niitä he nyt pitivätkin ihanteenaan…

Jostakin syystä tämä runo tuli mieleeni, kun luin Die Zeitista sen ilahduttavan uutisen, että tästä lähin lehti alkaisi joka kuukausi ottaa painopistealueekseen yhden nykyajan peruskysymyksistä ja että tarkoituksena olisi selvittää, mitä maailma ajattelee.

Kyseessä ovat ajatukset, joiden pitäisi kiinnostaa koko maailmaa. Osastossa Feuilleton (följetongi, essee) tulisivat nyt kuukausittain ilmestymään filosofiset sivut.

Hienoa, Land der Dichter und Denker. Jotakin tällaistahan Saksalta tekisi taas mieli odottaa, vaikka sen filosofinen anti onkin tainnut jo lähes sadan vuoden ajan jäädä paljon vaisummaksi kuin se joskus oli.

Mutta kyse ei olekaan vain Saksasta. Lokakuun viimeisessä numerossa ovat esillä kolme mestariajattelijaa (Meisterdenker), Achille Mbembe, Rahel Jaeggi ja Michael Sandel, joiden pohdintoja toimittaja Elisabeth von Thadden selostaa haastattelujen perusteella.

Ensimmäisenä esiintyy Achille Mbembe Kamerunista. Hän opettaa Johannesburgin Witwatersrand-yliopistossa.

Mbembe kertoo pohtivansa liikkeen ja rajoittamisen ongelmia.

Ihmisethän ovat aina monessa mielessä liikkeellä, he ovat myös katoavaisia ja kaikki törmäävät monenlaisiin rajoihin, he ovat meneviä (Passanten) ja elävät käytävissä (Passagen). Vierailijoitahan me kaikki täällä olemme.

Niinpä filosofi on ryhtynyt kehittämään vierailijan (Passant) etiikkaa. Sillä puuhalla on myös poliittinen päämäärä, tavoite: maailma, jossa eivät vain jotkut, vaan me kaikki voisimme vapaasti liikkua ja joka säilyisi.

Jo Kant oli vieraanvaraisuuden etiikassaan tullut siihen tulokseen, että maa(ilma) kuuluu samassa määrin kaikille ja että jokainen, sillä perusteella että kuuluu ihmisrotuun tai siis lajiin, omaa luonnollisen oikeuden mennä sinne, minne haluaa. Tällä on seuraamuksia sekä maahanmuuttopolitiikalle että pakolaisten maahan ottamiselle.

Millä perusteella monet maan asukkaat oikein katsovat, että he voivat estää joidenkin maahantulon? Miten on mahdollista tehdä Afrikasta vankila, josta voi paeta vain henkensä uhalla, kun taas eurooppalaiset voivat matkustella mielin määrin?

Sitä paitsi tässä maailmassa olisi, yli kansallisten rajojen, huolehdittava kaiken elollisen säilyttämisestä ja estää lajien tuhoutuminen.

Afrikkalaisessa kosmologiassa (?) on suhteen (Beziehung) käsitteellä suuri merkitys. Ihmiseksikin tullaan vasta, kun luodaan suhde muihin, kertoo ajattelija. Tässä mielessä afrikkalainen kosmologia sopii hyvin yhteen Aristoteleen kanssa.

Mbembe kertoo, että hänellä on tekeillä kirja, jonka rakennuskiviä ovat filosofia, politiikka, ekologia ja kosmologia. Tai ehkä olisi parempi sanoa, hän muotoilee, että kyseessä on kompositio ajatuksista, joita hän aikoo asettaa keskinäiseen suhteeseen.

No, mitäpä tähän sanoa. Hesarikin teki taannoin koko sivun jutun eräästä poptähdestä, joka kuulemma suunnittelee levyn julkaisemista joskus keväällä. Onhan se lukijasta jos kuuntelijastakin kiinnostavaa saada tietää, mitä on odotettavissa. Hm.

Pidän sangen mahdollisena, että Mbembellä on joitakin kiinnostavia ajatuksia, joiden esittäminen lyhyessä haastattelussa ei ole mahdollista.

Lukemani perusteella rohkenen kuitenkin sanoa, että siitä välittyy vain yhtä primitiivinen kuin röyhkeäkin yritys valjastaa filosofiaa aivan tietynlaista, päämäärähakuista politiikkaa palvelemaan.

Tämän politiikan sisältönä taas on toisten ihmisten työn ja toiminnan ulosmittaaminen sellaisille, jotka eivät ole asian hyväksi panneet tikkua ristiin.

Proudhonia mukaillen voisi sanoa, että matkaajan etiikka tarkoittaa varkauden hyväksymistä.

Tulevat ja menevät matkaajat, joilla on rajoittamaton nautintaoikeus kaikkeen niihin paikallisen väestön luomiin hyvyyksiin, joita maailmassa on tarjolla, perustuu tietenkin vanhaan yksilöanarkismiin. Se ei huomioi eikä ymmärrä, saati kunnioita yksilöä suurempia asioita, kansakuntaa, isänmaata ja sen historiallista jatkuvuutta, joka ei lopu matkailijan lähtiessä.

Mbembe ei ole ainoa, joka tällaisia ajatuksia esittää. Näitä kaikkialla odottavan ruokapöydän filosofeja on täällä eurooppalaisen sivilisaation piirissäkin enemmän kuin tarpeeksi.

Normaali, säädyllinen ihminen voi tietenkin torjua tällaiset houreet suoralta kädeltä: matkustamisen vapaus on yksi asia, toisen ruokapöytään asettuminen on toinen.

Mutta järjen argumentit eivät tässä sosiaalisessa maailmassa ole suinkaan kaikkivoipaisia, päinvastoin. Mitä sitä paitsi voidaan sanoa vaikkapa afrikkalaisen kosmologian johtopäätöksiä vastaan (tai niiden puolesta)? Toimiiko se samoilla käsitteillä muuallakin kuin tunnistaessaan ihmisessä homo politicuksen?

Die Zeit haluaa nyt tuoda keskusteluun omilla palstoillaan aatteiden maailman, Le monde des idées, kuten se vielä varmemmaksi vakuudeksi ilmaisee asian ranskaksi.

Mikäpäs siinä. Kant on kiinnostava nähdä uudestakin näkökulmasta ja miksei jopa Hegel… Sitä, ja tulevaa keskustelua nyt odottelemme.

 

Timo Vihavainen su 11.11. 01:10

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01. 23:10

Memento

ti 15.01. 23:23

Taantuminen totalitarismiin

su 13.01. 10:28

Kunnian kuuleminen

la 12.01. 00:01

Strateginen isku

to 10.01. 23:42

Ranskan jälkivaikutusta

ke 09.01. 23:15

Fingerporilainen aikakausi

ti 08.01. 22:27

Eselin

ma 07.01. 22:32

Pois nälkärajalta

su 06.01. 22:33

Ohranointia

la 05.01. 22:59

blogit

Vieraskynä

Vihapuhe on ihmisoikeus

ke 09.01.2019 17:44

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa -luentosarja alkaa

la 12.01.2019 00:06

Professorin Ajatuksia

Oulun tapauksen poikimaa huumoria

ke 16.01.2019 23:09

Jukka Hankamäki

Edessä maahanmuuttovaalit, ja miksi?

ti 15.01.2019 23:26

Petteri Hiienkoski

Pääministerin falskit selitykset

ma 14.01.2019 00:14

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Perussuomalaiset ovat ratkaisu

ma 14.01.2019 17:38

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Suomesta tulossa Espanjaa afrikkalaisempi

ma 14.01.2019 23:12

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Lopetetaan hyssyttely ja turvataan Suomen lapset!

ke 16.01.2019 23:12

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Elina Grundström on maineriski JSN:lle

to 20.12.2018 16:13

Heikki Porkka

Arvopohjista ja pedofiliasta

to 17.01.2019 10:50

Olli Pusa

Vastuunpakoilun SM-kisat?

la 12.01.2019 22:51

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Kuinka paljon puolue vastaa kannattajakuntaansa ?

la 22.12.2018 19:13

Reijo Tossavainen

Persujytky on viisauden alku - mutta vain vaalien alla

ma 14.01.2019 16:09

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tavattomuuden lähteillä

ke 16.01.2019 23:10

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40