Blogi: Timo Vihavainen, la 27.10.2018 23:49

Sankarillinen Katalonia

Urhoollinen Katalonia

 

George Orwell, Katalonia, Katalonia! WSOY 1991, 247 s.

 

Espanja tuli suomalaisillekin tutuksi ainakin jo 1800-luvulla, ellei aiemmin. Totta kyllä, seiväsmatkailu uusien suihkukoneiden myötä alkoi vasta 1960-luvulla, mutta aikamoinen määrä suomalaisia merimiehiä vieraili vuosittain Espanjassa ja Ranskassa jo 1800-luvulla ja varmaan aiemminkin.

Tunnetussa laulussa hoilattiin, että lähdetään Ranskaan ja Espanjaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen jotkut halusivat tunnustaa poliittista väriä ja lauloivatkin Saksasta ja Espanjasta, mutta se on jo eri juttu.

Espanjasta saatiin viiniä ja kai suolaakin. Jälkimmäistä kuitenkin taidettiin hakea etupäässä Etelä-Ranskasta, jonne purjehdittiin Espanjan rannikkoa pitkin. Siellä vieraili useamman kerran myös Sulkavalla rakennettu kuunari Lohikoski, joka oli viety uuden Saimaan kanavan kautta meren puolelle.

Lohikoski vei Suomesta yleensä lankkuja, jotka näköjään myytiin jo Hullissa ja otettiin sieltä suolanhakumatkalle mukaan kivihiiltä. Jotakinhan piti painona olla, pelkän paarlastin kuljettaminen olisi varmaankin tuntunut tyhmältä. Saattoi se homma olla kannattavaakin.

Orwellin kirjan kanssa tällä asialla ei ole kovin paljon tekemistä. Sen verran kuitenkin, että myös 1930-luvun lopulla kirjoittaneelle Orwellille Espanja oli yhä melkoista eksotiikkaa.

Ja sitähän se oli suomalaisille matkailijoillekin vielä niin hiljattain kuin puoli vuosisataa sitten. Erinäiset laulut kertoivat Espanjan satamien iloista ja eksoottisista neidoista mantiljoineen. Härkätaisteluperinne oli yhä voimissaan ja mustalaismusiikki steppailuineen lienee tuntunut oudolta sanokaamme, 1800-luvun savupirtin pojasta.

Suomen tytöt näillä reissuilla olivat ilmeisestikin pahasti aliedustettuja. Totean tämän itsestäänselvyyden siksi, että ymmärrän sen huomioimisen kuuluvan asiaan.

Orwellin kirja sijoittuu sisällissodan aikaan. Siinä hän taisteli hallituksen puolella kapinallista Francoa vastaan. Kirjoittaja oli tuohon aikaan ihanteellinen sosialisti ja taisi saada vammaa sieluunsa huomatessaan, etteivät monet muut sellaisia olleetkaan, esimerkiksi Moskovan johto ja sen asiamiehet.

Neuvostoliitossa elettiin tähän aikaan niin sanotun sosialismin toteutumisen vaihetta. Sehän sattui samaan aikaan kuin suuri terrori eivätkä nämä kaksi asiaa ole millään tavalla toisistaan erillisiä.

Oli tietenkin myös niitä, jotka ajattelivat, ettei Venäjällä mitään sosialismia ja ihmeellistä vapauden valtakuntaa ollut saatu aikaan, vaan ainoastaan samanlainen pakkovalta kuin fasistisissakin maissa. Tärkeää oli, ettei kukaan saanut vapaasti ja asiaperustein argumentoida osoittaakseen tuon itsestäänselvyyden todeksi.

Ne, jotka yrittivät, tapettiin ja huomatessaan miten suuresta asiasta oli kysymys, loput alkoivat uskoa viralliseen näkemykseen tai pitivät muuten vain parempana pitää mölyt mahassaan.

Noille sosialismin epäilijöille oli yhteinen koodinimikin: trotskilaisuus. Kuten arvata saattoi, sellaisia löydettiin paljon myös Espanjasta, vaikka Orwell sai naiiviuttaan hämmästellä sitä, ettei koko miehestä tai hänen opistaan siellä itse asiassa tiedetty yhtään mitään.

Mutta tämä poliittinen tarinahan on kaikille tuttu. Moskova hyökkäsi kaikkialla armotta vääräoppisten sosialistien kimppuun ja niiden joukkoon oli myös Orwell joutunut.

Mutta se nyt ei ole kovin kiinnostavaa. Kiinnostavampi on kirjoittajan kuvaus aikansa Espanjasta tai oikeastaan Kataloniasta, joka ei silloinkaan halunnut olla vain osa yhtä suurta, katolisten kuninkaiden luomaa valtiota. Mitäpä katalonialaiset tuumivat vaikkapa andalusialaisista?  Noista nykyisen Aurinkorannikon asukkaista?

He tunnustivat pitävänsä andalusialaisia puolivilleinä. Andalusialaiset olivat epäilemättä hyvin oppimattomia. Vain harvat jos ketkään heistä osasivat .lukea, eivätkä he näyttäneet tietävän sitä ainoaa asiaa, jonka jokainen Espanjassa tietää –mihin poliittiseen puolueeseen he kuuluivat…

No, joka tapauksessa andalusialaiset osasivat harvinaisen kätevästi pyöritellä espanjalaisesta tupakasta savukkeita.

Ei muidenkaan yleissivistyksessä ollut paljon kehumista. Muuan poika kysyi Orwellilta, mitä merkitsi sana eroica tunnussanaparissa Cataluña – eroica. Tämä vastasi, että se merkitsi samaa kuin valiente.

Niinpä sama poika sitten, tullessaan takaisin joltakin reissulta vastasi Cataluña- sanaan sanalla valiente… Kehno ampumataito, joka miilisiarmeijassa vallitsi, säästi poikaparan hengen.

Mitä muuten koko siihen miliisiarmeijaan tuli, jonka riveissä Orwellkin sai taistella, oli se epäilemättä melko aatteellista ja uhrautuvaakin. Noiden lasten –keski-ikä näyttää olleen hyvin alhainen- sotilaalliset taidot sen sijaan olivat hyvin lähellä nollaa.

Aseita ei osattu käsitellä lainkaan, mutta ei niitä toisaalta juuri ollutkaan, ampumatarvikkeista puhumatta. Koko sotiminenkin oli lähinnä istumista taisteluhaudoissa ja epämääräistä paukuttelua rintamalinjan yli.

Orwellille Espanjan tai ainakin sisällissodan primitiivisyys oli eksotiikkaa. Toki Barcelonassa oli vaurauttakin, mutta rintamaoloissa painuttiin lähelle toimeentulon absoluuttista minimiä.

Asialle antoivat oman leimansa vielä sikamaiset tavat: joka paikka oli kuorrutettu ulosteilla ja poliittiseen ”tietoisuuteen” heränneet kansalaiset pitivät erityisenä velvollisuutenaan vandalisoida myös kirkkoja. Ulostaminen oli muuan tärkeä tapa.

Kun tähän lisätään, että kaikille sodille ominaiseen tapaan häikäilemättömät valheet, julmuustarinat ja silmitön viha piti kansalaisia vallassaan, on ympäristö täydellinen sille kärsimykselle, jota kylmyys, kosteus ja nälkä toivat amatöörisotilaille tullessaan, päivästä päivään.

Orwellille kävi sitten fantastinen tuuri. Hän sai luodin kaulansa läpi saamatta elinikäisiä vammoja, ainakaan merkittäviä. Tuuri jatkui myös sikäli, että hän onnistui pääsemään maasta pois, vaikka oli sattunut kuulumaan hallituksen rikolliseksi havaitsemaan joukkoon.

Orwellin oppivuodet olivat epäilemättä tärkeitä sen ymmärryksen kannalta, jonka hän hankki totalitarismin teoriasta ja käytännöstä.

Nykypäivän lukijalle ainakin minusta kiinnostavaa on havaita, miten lähellä Espanjassa yhäkin on se aika, jolloin elettiin paitsi hyvin köyhästi –sen huomasi vielä myös ns. seiväsmatkailija- muutoinkin primitiivisesti, vailla kirjallisuuden kautta saatavaa tietoa muusta maailmasta.

 

Timo Vihavainen la 27.10. 23:49

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Imperiumin rajat

ke 26.06. 23:57

Suunnitelmat oli vahvistettu

ke 26.06. 00:07

Demokraattinen repressio

ma 24.06. 23:40

Saaristolaivaston vaiheista

ma 24.06. 00:18

Venäjällä osataan

to 20.06. 23:01

Maa, joka oli

ti 18.06. 23:48

Helppohintaisuuden kysymyksiä

la 15.06. 01:04

Edelläkävijämaa

su 09.06. 22:53

Heräämisiä

to 06.06. 23:11

Kyydistä ja kyydityksistä

ke 05.06. 23:40

blogit

Vieraskynä

Kirkko ja Pride - Miksi homoteologiset argumentit eivät vakuuta

to 27.06.2019 00:12

Juha Ahvio

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06.2019 23:03

Professorin Ajatuksia

Demarit pettivät tanskalaiset

ke 26.06.2019 23:51

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Tarkistuksia Titanicin törmäyskurssiin

ti 04.06.2019 23:07

Petteri Hiienkoski

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06.2019 15:54

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

PS:n eurovaalitulos historiansa paras

ma 27.05.2019 20:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Multikultin edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

ma 24.06.2019 14:28

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06.2019 23:43

Mika Niikko

Hallitusohjelma, Seta ja lapset

ke 26.06.2019 00:10

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

HBO Chernobyl sarja - Greenpeacen valheellista narratiivia

su 16.06.2019 10:20

Heikki Porkka

Facebook rakastaa minua

ke 26.06.2019 21:53

Tapio Puolimatka

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06.2019 00:49

Olli Pusa

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06.2019 10:11

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Voiko pahemmin epäonnistua kuin Soini?

ti 25.06.2019 19:04

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Kansanvaihdon kiihdyttäminen

pe 07.06.2019 23:27

Timo Vihavainen

Imperiumin rajat

ke 26.06.2019 23:57

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06.2019 00:19