Blogi: Timo Vihavainen, to 27.09.2018 22:13

Intelligentsijamme uudet kasvot

Intelligentsija rulettaa

 

Suuren laatulehden kulttuuriosaston se juttu oli tässä eilen muuan kolmikko, josta kerrottiin otsikolla Painava sana.

Porukka räppää kuulemma naisten oikeuksista ja turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Samalla he haluavat järjestää hyvät bileet, kertoo lehti. Pääministeri halutaan lähettää johonkin kaukaiseen maahan, jäädäkseen. Kaikille pitäisi saada jotakin, valtiolta kai.

Yritän löytää jutusta vihjeitä siitä, mahtaako tällä porukalla olla jotakin älyllistä toimintaa, mutta löydän vain viittauksen siihen, että hekin haluavat murtaa myyttejä ja aivan erityisesti sellaisen myytin, jonka mukaan jazz on jotakin vaikeaselkoista ja mitä lie, hienoa.

Eihän se ole. Se on juuri yhtä tyhjänpäiväistä ja jonninjoutavaa, kuin on porukan muukin sanoma, ymmärrän. Sehän komppaa metoo-kampanjaa ja paljastaa myös vitsien kertomisen todellisen olemuksen, joka on kiellettyjen mielipiteiden esittäminen.

Itseään vielä nuorempaa sukupolvea joku sankareista kertoo kasvattavansa lukemalla tyttärelleen iltaisin kirjaa Iltasatuja kapinallisille tytöille (sellainen kirja on oikeasti olemassa).

Kuten Orwellin Oseanian virallisessa historiankirjassa kerrottiin porvarisvallan aikaisista kauhuista, tuossa sadussa kerrotaan myös huikeita tarinoita. Muun muassa siitä, miten italialaista pyöräilijää tultiin repimään hiuksista, kun hän osallistui naisena kilpailuihin.

Pieni lapsi sitten ajattelee, että hitto, onko tällainen maailma joskus ollut.

No, ihan yhtä suuressa määrinhän se on ollut olemassa kuin tuo Orwellin kirjassa kuvattu Oseanian virallisen historian mukainen menneisyys. Siis hieman sinnepäin ja itse asiassa ihan toisin. Mutta siinä sitä sitten on historiankuvaa, tarpeeseen.

Jutun mukaan nämä miehet sanoutuvat topakasti irti setäilystä, minkä ilman selityksiä ymmärrän olevan kiitettävä asia. Yhtä varmaa on, että he ovat kaulaansa myöten mukana täteilyssä, mitä kaiketi pidetään ilman muuta kiitettävänä. Ehkä se onkin?

Jos näin on, ei ulkopuolinen voi kuin kumartaa, mitään älyllisiä argumentteja, joihin voisi vastata, ei ole näkyvissä ja tuskin koskaan mietittykään.

Näiden kolmen yhteiskuva on symbolisesti tärkeä. Siinähän ovat kuin ovatkin, kuten muuan sankari toteaa, aikakautemme Lenin, Marx ja Engel…

Niin.

No, tämä kulttuuripläjäys nyt löytyy paikasta, josta ei enää aikoihin ole tottunut sen kummempia odottamaankaan.

Mutta täytyyhän tässä maassa vielä älymystöäkin olla, sanan vanhassa merkityksessä. Siis sellaisia ihmisiä, joiden ajattelu nojaa argumentteihin ja jotka siis kykenevät itse muodostamaan mielipiteen ja sitä myös muuttamaan, mikäli paremmat argumentit siihen velvoittavat.

Räppääminenhän ei kai ainakaan välttämättä vaadi enempää musikaalisuutta kuin ajattelua, joten sen voi kuitata intelligentsijan slummiosastoksi. Mutta miten on sanan ammattilaisten kanssa? Ehkäpä aikamme järki, kunnia ja omatunto löytyvät siltä suunnalta?

Toivoa täynnä käännän katseeni toimittajakuntaan. Havaitsen, että Toimittajat ilman rajoja -niminen järjestö on vaatinut äärimmäistä vihapuhetta rangaistavaksi.

Kuulostaa hienolta: sehän on melkein kuin entisaikaista vannomista: pudotkoon taivas niskaani, jos valehtelen, vieköön minut piru, jos en maksa velkojani, annettakoon minulle potkut, jos vähänkään toheloin työssäni ja niin edelleen.

Samaan tapaanhan tässä sitoudutaan hyvään ja manataan pahuutta pois pahoilla seurauksilla uhkaamalla. Ja samaan tapaan näyttää oleellista olevan, miltä asia kuulostaa ja millaisia asenteita sen voi arvella heijastavan.

Mutta mikäpä on tässäkään tapauksessa koko asian varsinainen eli siis empiirisessä maailmassa kohdattava sisältö? Julkilausumassahan suorastaan pyydetään luomaan lakipykälä, jolla voidaan rangaista julkista sanaa tarvittaessa.

Mutta tuollaisia pykäliähän laissa jo onkin. Mikäli julkisesti herjataan tai solvataan jotakuta tai kiihotetaan ihmisiä jotakin kansanryhmää vastaan, voidaan moisesta teosta määrätä rangaistukseen. On itse asiassa osoittautunut, että kovia rangaistuksia on määrätty jopa sangen tulkinnanvaraisissa tapauksissa. Niissä ei ole ollut kantajaa eikä hyvitystä vaativia tahoja, eli kyse on ollut uhrittomista rikoksista.

On syystäkin huomautettu, että tällainen on epäterve tilanne ja että lakitekstiä olisi muutettava konkreettisemmaksi, ettei sananvapautta vaarannettaisi mielivaltaisilla tulkinnoilla.

Ammatikseen kirjoittavien luulisi olevan sananvapauden asialla ja tiukasti vaativan tai vähintäänkin lämpimästi kannattavan juuri tällaista muutosta lakiin.

Mutta mitä tekevätkään Toimittajat ilman rajoja. He esittävät, että julkisen vallan puuttuminen kirjoitteluun tehtäisiin täysin mielivaltaisesti tulkinnanvaraiseksi. Tämä näyttäisi ainakin koskevan tapauksia, joissa kirjoittajan emootiot ja asenteet ovat toisenlaisia kuin jotkut toivovat.

Vihapuheen kriminalisointi merkitsee yksinkertaisesti avoimen valtakirjan antamista sille, jonka mielestä jokin mielipide loukkaa häntä. Enemmänkin, se antaa tämän valtakirjan jopa sille, joka haluaa tulkita tällaisen loukkaantumisen olevan tietyssä tapauksessa mahdollista.

Puoli vuosisataa sitten puuhattiin niin sanottua rauhanlakia. Rauhan vastustaminen oli ja on tietenkin niin törkeä asia, että sen kriminalisointi kuulostaa säädyllisen ihmisen korvaan prima facie aivan oikealta ja kohtuulliselta.

Mutta mitäpä asia olisi merkinnyt käytännössä? Sitä emme tiedä, koska tuota lakia ei koskaan säädetty. On kuitenkin perustellusti arveltu, että rapsuja olisi tullut Neuvostoliiton rauhanpolitiikkaa epäileville tai rienaaville, YYA:n halventajille ja monolle, monille muille, aina rauhankasvatuksen epäilijöitä myöten.

Pelkkä uhka olisi tehokkaasti suitsinut kriittistä kirjoittelua aivan tietyistä asioista. Sellaistahan nimittäin oli ja aika paljonkin.

Nyt sattuu olemaan niin, että tuo tänä päivänä esille nostettu vihapuhe on sisällöltään vähintäänkin yhtä epämääräinen ja tulkinnanvarainen kuin rauhan/rauhanajatuksen loukkaaminen.

Vihapuheen kieltämistä perustellaan tuossa johtavien intellektuellien tuottamassa dokumentissa sillä, että toimittajiin kohdistuvat kampanjat saattaisivat aiheuttaa heissä taipumusta varoa sanojaan. Asialla on jopa ihan oikea englanninkielinen nimi: chilling effect.

Suomeksi tämä tietenkin  tarkoittaa vain sitä, että uutta sensuurilakia kaivataan siis siksi, ettei toimittajien tarvitsisi kärsiä negatiivisesta palautteesta…

Enpä muista moisia argumentteja esitetyn edes missään diktatuurivaltiossa. On täysin käsittämätöntä, että ammatikseen kirjoittavat ryhtyvät vaatimaan aivan köykäisin ammattikuntaperustein sellaista sensuurilakia, jota minkä tahansa diktatuurin tai suvaitsemattoman hallinnon on helppo sitten käyttää mielensä mukaan.

Typeryys pysyy typeryytenä huolimatta siitä, ovatko asenteet kaiken sallivia vai kaiken kieltäviä ja tuodaanko niitä julki runomuodossa tai suorasanaisesti.

Ilkeät kriitikot sanoivat aikoinaan Venäjän 1800-luvun intelligentsijasta, ettei se osannut mitään eikä tiennyt mitään, mutta ihaili kyllä sen sijaan rajattomasti omia asenteitaan.

Tämä saattaa olla kärjistys, sillä jokin tolkkuhan se silläkin porukalla oli. Ei se ainakaan huutanut julkista valtaa apuun kieltämään omien mielipiteidensä arvostelemista.

 

Timo Vihavainen to 27.09. 22:13

Timo Vihavainen

Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.

tuoreimmat

Suunnitelmat oli vahvistettu

Klo 00:07.

Demokraattinen repressio

ma 24.06. 23:40

Saaristolaivaston vaiheista

ma 24.06. 00:18

Venäjällä osataan

to 20.06. 23:01

Maa, joka oli

ti 18.06. 23:48

Helppohintaisuuden kysymyksiä

la 15.06. 01:04

Edelläkävijämaa

su 09.06. 22:53

Heräämisiä

to 06.06. 23:11

Kyydistä ja kyydityksistä

ke 05.06. 23:40

Orjuuden kasvot

ti 04.06. 23:03

blogit

Vieraskynä

Päivi Räsäsen avoin kirje arkkipiispa Luomalle

ti 18.06.2019 23:56

Juha Ahvio

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06.2019 23:03

Professorin Ajatuksia

Dopingiin uusi standardi

ke 26.06.2019 00:06

Marko Hamilo

Puolusta Eurooppaa, äänestä euroskeptikkoa

la 25.05.2019 16:12

Jukka Hankamäki

Tarkistuksia Titanicin törmäyskurssiin

ti 04.06.2019 23:07

Petteri Hiienkoski

Poliittisesti harhaanjohtavaa laintulkintaa oikeustieteilijöiltä

ma 24.06.2019 15:54

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

PS:n eurovaalitulos historiansa paras

ma 27.05.2019 20:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Multikultin edistäminen hallitukselle ilmastotoimia tärkeämpää

ma 24.06.2019 14:28

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Kokko-kieltolaki ei sytytä

ma 24.06.2019 23:43

Mika Niikko

Hallitusohjelma, Seta ja lapset

ke 26.06.2019 00:10

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

HBO Chernobyl sarja - Greenpeacen valheellista narratiivia

su 16.06.2019 10:20

Heikki Porkka

Tanska - maahanmuuttovastainen sosialidemokraattinen puolue voitti vaalit

to 06.06.2019 11:26

Tapio Puolimatka

Sukupuoli-ideologia estää kriittisen seksuaalikasvatuksen

ti 18.06.2019 00:49

Olli Pusa

Vappusatasesta juhannuskympiksi?

la 22.06.2019 10:11

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Voiko pahemmin epäonnistua kuin Soini?

ti 25.06.2019 19:04

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Kansanvaihdon kiihdyttäminen

pe 07.06.2019 23:27

Timo Vihavainen

Suunnitelmat oli vahvistettu

ke 26.06.2019 00:07

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06.2019 00:19